Vaikka kotimaanmatkailu oli aiempaa arviota vilkkaampaa kesällä 2020, se ei kuitenkaan riitä kattamaan kansainvälisen matkailun jättämää aukkoa. Matkailun tilanteeseen Suomessa vaikuttaa voimakkaasti kansainvälisen matkailun käynnistyminen. Vuonna 2020 matkailijoiden kulutus supistuu noin 40 prosenttia.
Työ- ja elinkeinoministeriö on virkatyönä laatinut matkailukysynnän kehitystä kuvaavat arviot yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry:n kanssa. Arviot julkaistiin ensimmäisen kerran 6.5.2020, ja ne on nyt päivitetty. Toukokuussa arvioitiin vielä, että kulutus supistuisi tänä vuonna 60–70 prosenttia.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2023 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Euromäärissä eniten supistuu ulkomainen matkailukysyntä
Koronakriisi leikkaa ulkomaisesta matkailukysynnästä lähes 70 prosenttia eli 3,3–3,5 miljardia euroa. Tämä on merkittävä osuus Suomen palveluviennistä, josta matkailu muodosti 16 prosenttia aiempina vuosina ja oli näin kolmanneksi merkittävin palveluviennin ala. Matkailuvienti on viimeisten vuosien ajan ollut vahvassa kasvussa. Matkailuvientiä on ulkomaalaisten matkailusta Suomeen jäävä raha.
Suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuva kulutus Suomessa vähenee suhteellisesti eniten, reilut 70 prosenttia eli noin 1,7 miljardia euroa. Ulkomaanmatkailun osuus matkailun kokonaiskysynnästä oli ennen kriisiä noin 15 prosenttia. Tänä vuonna osuus on enää 7 prosenttia. Suurin osa tästä muodostuu kotimaisten lento- ja laivaliikenteen sekä matkatoimistojen palveluista.
Kotimaanmatkailun kysyntä supistuu arvioiden mukaan noin 20 prosenttia eli 1,6–1,9 miljardia euroa vuonna 2020. Kotimaanmatkailun kysyntä oli ennen kriisiä lähes 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä ja tänä vuonna 75 prosenttia. Kotimaanmatkailun kysyntä kannattelee monen matkailuyrityksen peruskassavirtaa. Työmatkustuksen puuttuminen hidastaa kotimaanmatkailun kysynnän kehitystä.
Euromääräisesti matkailukysyntä vähenee eniten (-2,5 miljardia euroa) henkilöliikenteessä ja erityisesti lento- ja laivaliikenteessä.
Arvioita hyödynnetään matkailualan elvytystoimien suunnittelussa
Suomeen suuntautuva matkailu ja suomalaisten ulkomaanmatkailu elpyvät huomattavasti kotimaanmatkailua hitaammin.
Arviot kuvaavat koronaviruksen vaikutuksia matkailun kokonaisuuteen Suomessa. Arvioiden avulla ei voida tarkastella matkailukysynnän elpymistä alueellisesti. Kehityksen arviointi perustuu kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimuksiin ja arvioihin koronapandemian vaikutuksista matkailualalle ja alan kehityksestä pandemian aikana ja jälkeen. Näkemykset on suhteutettu Tilastokeskuksen ja Visit Finlandin tuottaman Matkailutilinpidon lukuihin.
Arviot perustuvat 4.9.2020 tilanteeseen ja niitä päivitetään säännöllisesti. Arvioita hyödynnetään, kun suunnitellaan matkailualan elvytystoimenpiteitä kansallisella tasolla. Suomen matkailustrategian keskeisenä tavoitteena on Suomen matkailuyritysten kestävän kasvun ja uudistumisen vahvistaminen. Kasvun seurannassa keskeisenä mittarina on matkailukysynnän eli matkailijoiden rahankäytön kehitys.
Matkailukysyntä kuvaa matkailupalveluiden ja -tuotteiden ostamiseen käytettyä rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa.
Lisätiedot
johtava asiantuntija Sanna Kyyrä, TEM, puh. 029 504 7012
Manager, Research Katarina Wakonen, Visit Finland, puh. 040 072 3088
yliaktuaari Ossi Nurmi, Tilastokeskus, puh. 029 551 2984
pääekonomisti Ari Peltoniemi, MaRa ry, puh. 044 750 4511
toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti, SMAL ry, puh. 040 575 1303