Eduskunnan talousvaliokunta on julkaissut mietintönsä, jossa ravintoloille sulkemisesta aiheutuvaa vahinkojen korvausta on korotettu noin 170 miljoonaan euroon. Korvaus on liian pieni ravintoloiden sulkemisesta aiheutuneisiin vahinkoihin nähden. Korvaus syrjii isompia ravintoloita ja henkilöstöravintoloita. Myös kesäravintolat jäävät vaille uudelleentyöllistämiskorvausta, vaikka myös ne ovat kärsineet ravintoloiden sulkemisesta. Talousvaliokunnan mietinnössä on hyvää se, että vuokratyö otetaan huomioon uudelleentyöllistämiskorvausta laskettaessa, myönnetyt kehittämistuet eivät vähennä toiminnan rajoitusten hyvityskorvausta ja uudelleentyöllistämiskorvauksen vertailukuukausia on muutettu paremmin kausiravintoloille sopiviksi. Eduskunta tehnee päätöksen ravintoloiden toiminnan rajoittamisesta 1.6.2020 jälkeenkin, joten valtion tulee korvata ravintoloille siitä aiheutuvat kustannukset. Myös anniskelun arvonlisävero ja ruokatarjoilun arvonlisävero tulisi alentaa 10 prosenttiin kysynnän piristämiseksi.
Koronakriisi on iskenyt ravintoloihin ja niiden työntekijöihin. Ravintolat ovat menettäneet yli 90 prosenttia myynnistään ja lähes kaikki työntekijät on lomautettu ja vuokratyövoiman käytöstä on luovuttu. Ravintolayritysten, isojen ja pienten, kassat ovat tyhjillään, kun ravintolat voivat avata ovensa 1.6.2020 valtion rajoittaessa elinkeinovapauteen kuuluvan liiketoiminnan harjoittamista merkittävästi. Ravintolayrityksillä ei ole rahaa maksaa uudelleen työhön kutsuttavien työntekijöidensä palkkoja eikä muita liiketoiminnan aloittamisen välttämättömiä kustannuksia.
– MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat esittäneet kohtuullisen korvauksen määräksi 350 miljoonaa euroa. Talousvaliokunnan esittämä määrä on vain puolet siitä. Korvaus on ravintolayritysten ja niiden työntekijöiden ahdinko huomioon ottaen liian pieni. On kuitenkin asianmukaista, että talousvaliokunta esittää korvauksen nostamista noin 170 miljoonaan euroon. Toivottavasti tarvittava notifikaatio EU:lle tehdään nopeasti, koska korvauksen maksamisella on kiire, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Talousvaliokunta ei ole muuttanut suurille yrityksille maksettavien korvausten enimmäismääriä. Valiokunta kuitenkin toteaa, että se ei pidä rajauksia erilaisten yritysrakenteiden, yritysten tasapuolisen kohtelun ja kilpailuneutraliteetin näkökulmasta ongelmattomina. Kun talousvaliokunta katsoo tällä tavalla, sen olisi tullut puuttua isojen yritysten syrjimiseen. Myös ne ovat kärsineet sulkemispäätöksestä samalla tavalla kuin pienet ravintolayritykset. Isojen yritysten kassat ovat tyhjät. Suurten työllistäjien syrjiminen ei ole tasapuolisen kilpailun kannalta perusteltua. Korvauksen enimmäismäärään vaikuttaa myös se, onko yritys perustanut ravintolatoiminnan harjoittamiseen yhden vai useita yrityksiä. Laki syrjii räikeästi yhdellä yrityksellä toimintaa harjoittavaa.
Myös henkilöstöravintolat, mukaan lukien oppilaitoksissa olevat ravintolat, jäävät korvauksen ulkopuolelle. Ratkaisu on näiden yritysten kannalta kohtuuton. Tuoreimman kyselymme mukaan henkilöstöravintoloiden myynti on alentunut 80 prosentilla, oppilaitosten ravintoloiden 90 prosentilla.
Valiokunnan esittämä ratkaisu uudelleentyöllistämiskorvauksesta on kohtuuton kesäravintoloiden osalta. Tukea voidaan myöntää vain siitä määrästä työntekijöitä, jotka ovat olleet yritykseen työsuhteessa helmikuussa 2020. Kesäravintoloilla ei ollut helmikuussa 2020 lainkaan työntekijöitä. Ne kuitenkin kärsivät sulkemispäätöksen vuoksi suuret menetykset huhti-toukokuussa 2020, kun muun muassa pääsiäisen, vapun ja äitienpäivän myynti jäi toteutumatta.
– On todella harmillista, että lakiin jää kilpailua vääristäviä säännöksiä, ja ettei se ota huomioon sulkemispäätöksestä aiheutuvia tosiasiallisia negatiivisia seurauksia henkilöstöravintoloille. Kesäravintoloiden jättämiselle uudelleentyöllistämiskorvauksen ulkopuolelle ei ole perusteita, Lappi toteaa.
Ravintoloiden avaamisesta on tulossa erittäin vaikea eduskunnassa käsiteltävänä olevien toiminnan rajoitusten vuoksi. Osa ravintoloista ei voi avata ovia lainkaan eikä kutsua työntekijöitä töihin. Taloustilanne on erittäin vaikea.
– Eduskunnan tulisi alentaa ravintolaruoan ja ravintola-anniskelun arvonlisäveroa 10 prosenttiin 12 kuukauden määräajaksi kysynnän elvyttämiseksi, konkurssien estämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi, Lappi vaatii.