Hallitus esittää, että vain puolet asiakaspaikoista saa olla käytössä. Rajoitus merkitsee sitä, että ravintoloiden talousahdinko jatkuu. Suuri osa kuluista alkaa juosta täysimääräisenä kesäkuun alusta lukien, mutta niitä vastaavien tulojen hankkiminen on vaikeaa liian pienen asiakaspaikkamäärän vuoksi. Yritykset haluaisivat kutsua lomautetut työntekijänsä takaisin töihin, mutta toiminnan rajoitukset eivät mahdollista sitä. Yöravintolatoiminta tarvitsee valtiolta suoraa taloudellisesta tukea niin pitkään kuin yöravintolatoimintaa ei sallita. Valtion tulee korvata myös muille ravintoloille aiheutuvia vahinkoja niin kauan kuin se rajoittaa lailla niiden toimintaa. Eduskunnan tulisi helpottaa ravintoloiden ahdinkoa alentamalla anniskelun ja ruokatarjoilun arvonlisävero 10 prosenttiin 12 kuukauden ajaksi.
MaRa kiittää hallitusta siitä, että ravintoloiden aukaisemista koskeva lakiesitys on tehty ja että toimialaa on kuultu valmistelun yhteydessä. Ravintolat saavat avata ovensa kahden kuukauden lakiin perustuvan kiinniolon jälkeen. Asiakkaat katosivat nopeasti maaliskuun loppupuolella. Suurin osa ravintoloiden kuluista juoksi vielä 2–4 viikkoa sen jälkeen, kun asiakasmäärä oli vähentynyt dramaattisesti. Osa kiinteistä kuluista on kertynyt myös ravintoloiden kiinnipidon aikana. Tämä tyhjensi ravintoloiden kassat. Monella ravintolalla on maksamatta ennen kiinnioloaikaa ja sen aikana erääntyneet laskut. Ravintoloiden aukaiseminen näistä lähtökohdista on erittäin vaikeaa.
– Hallituksen päätös leikata 50 prosenttia asiakaspaikoista merkitsee sitä, että toimintaa on erittäin vaikea saada kannattavaksi. Ravintola voi teoriassakin saada vain 50 prosenttia tuloista. Monet kulut, kuten vuokrat ja energiakulut, nousevat kuitenkin täysimääräisiksi. Puolella asiakaspaikkamäärällä ei ole mahdollista kattaa lähes täysimääräisiä kuluja. Kun ravintola-alan liikevoittoprosentti on normaalina talousaikana vain 1–4 prosenttia liikevaihdosta, on kannattava toiminta rajoitusten voimassa ollessa käytännössä lähes mahdotonta. MaRa esittää, että asiakaspaikkojen enimmäismäärä nostetaan 75 prosenttiin. Joka tapauksessa valtion tulee korvata ravintoloille vahingot niin kauan kuin valtio rajoittaa lailla ravintoloiden toimintaa. Vetoan myös vuokranantajiin, että ne alentaisivat vuokria niin kauan kuin ravintolatoiminta palaa normaalikysyntään, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Hallitus esittää, että anniskelu tulee lopettaa klo 22 ja ravintolat tulee sulkea klo 23.
– Yöravintoloita lukuun ottamatta muu ravintola-ala pääsee alkuun näillä ajoilla. Asiakkaat voivat nauttia ennen klo 22 anniskeltuja juomia sulkemisaikaan asti. Näitäkin rajoituksia tulisi kuitenkin lieventää mahdollisimman pian, Timo Lappi sanoo.
Asiakkaiden turvallisuus on ravintoloille ensisijaisen tärkeää. Jos asiakkaat eivät tunne oloaan turvalliseksi, he eivät tule ravintoloihin. Ravintola-ala tunnistaa vastuunsa.
– Omavalvonnalle olisi pitänyt antaa asiakkaiden turvallisuudesta huolehtimisessa suurempi merkitys jäykkien lakiin perustuvien rajoitusten sijaan. Hallituksen esityksessä on erinomaista se, että lakiesityksessä ei rajoiteta ulkoterassien asiakasmääriä, vaan ravintolat voivat hoitaa sen omavalvonnalla. Laki mahdollistaa omavalvontasuunnitelman tekemisen laajemminkin. Ohje omavalvontasuunnitelman tekemiseksi on jo lähes valmis. Myös asiakkailla on suuri vastuu siinä, miten ravintoloiden rajoituksia lievennetään. Toivon, että asiakkaat toimivat ravintoloissa vastuullisesti henkilökunnan ja toisten asiakkaiden turvallisuus huomioon ottaen, Lappi toteaa.
Julkisessa keskustelussa on ollut esillä, että ravintoloiden sääntely olisi eri maakunnissa erilaista. Tällaista ehdotusta ei kuitenkaan sisälly lakiesitykseen. MaRa pitää tärkeänä sitä, että ravintoloiden kilpailu on tasapuolista eikä tällaista sääntelyä tule jatkossakaan. Se vääristäisi kilpailua etenkin maakuntien rajoilla sijaitsevissa kunnissa olevien ravintoloiden välillä.
Hallitus päätti salliessaan anniskelun vain klo 22 asti, että yöravintolatoiminta ei käynnisty. Tässä hallitus seuraa muiden maiden esimerkkiä.
– Yöravintoloiden pitäminen suljettuna on niille kova isku. Niiden toiminta oli taloudellisesti vaikeaa jo ennen koronakriisiä muun muassa sen vuoksi, että palvelujen kysyntä keskittyy viikonloppuihin. Yöravintolatoiminta tulee vapauttaa rajoituksista niin pian kuin se on mahdollista. Valtion tulee korvata yöravintoloiden kohtuulliset vahingot siihen asti, kunnes ne voidaan avata, Lappi sanoo.
On hyvin todennäköistä, että pieni osa ravintoloista ei toimi lainsäädännön mukaisesti. Lakiesityksessä aluehallintovirastolle on annettu oikeus määrätä velvoitteita olennaisesti rikkovan ravintolan liiketoiminta suljettavaksi enintään yhdeksi kuukaudeksi. Tämä on oikea toimintatapa, että vastuuttomasti toimivat ravintolat suljetaan sen sijaan, että laissa kiristettäisiin koko toimialan toimintaedellytyksiä.
Ravintoloiden kassat ovat tyhjät. Eduskunta pohtii parhaillaan valtion ravintoloille maksaman kohtuullisen korvauksen määrää ja muita ehtoja.
– Ravintolat ovat erittäin vaikeassa taloudellisessa asemassa. Valtion maksama vahinkojen korvaaminen auttaa ravintoloita, mutta ei kata lähellekään ravintoloiden koronakriisistä ja ravintoloiden sulkemisesta aiheutuneita vahinkoja. Palvelujen kysynnän elpyminen tänä vuonna on epävarmaa. Myös valtiontalouden ja työllisyyden kannalta on välttämätöntä, että ravintola-ala selviytyy mahdollisimman nopeasti kriisistä. Ala työllistää työvoimatutkimuksen mukaan suoraan 81 000 henkilöä. Lisäksi ravintola-ala työllistää välillisesti noin 36 000 henkilöä. Piristääkseen palvelujen kysyntää ravintola-anniskelun ja ruokatarjoilun arvolisävero tulisi alentaa 10 prosenttiin 12 kuukauden määräajaksi. Samalla 10 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien matkailupalvelujen arvonlisävero tulisi alentaa 5 prosenttiin, Lappi toteaa.