TEMin valmistelemaan kustannustukeen sisältyy edelleen merkittäviä ongelmia. Kustannustuki on erityisen epäoikeudenmukainen ja syrjivä isoille ja työllistäville yrityksille. Tuki- ja vertailujaksoja tulisi pidentää, jotta sesonkitoimialojen liiketoiminnan menetykset tulisi otettua paremmin huomioon. Myös vaatimus päätoimialasta tuen maksamisen ehtona tulisi poistaa. Tukijärjestelmän tulisi olla yksinkertainen. Tuen tulisi olla nopeasti maksettavissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta esitystä yritysten kustannustuesta, mistä kiitämme hallitusta ja ministeriötä. Aiemman kustannustuen hakemuksista hylättiin 72 prosenttia ja jakamatta jäi 174 miljoonaa euroa 300 miljoonan euron kokonaistuesta. Syinä tähän olivat liian rajoittavat ehdot. Koronakriisin pitkittyminen on heikentänyt ja heikentää talven aikana matkailu- ja ravintolayritysten ja niiden työntekijöiden taloudellista tilannetta. Kun alan yritysten talouden voimakkaan heikentymisen merkittävänä syynä on julkisen vallan tekemät matkustus-, kokoontumis- ja ravintolatoiminnan rajoitukset sekä suositukset siirtymisestä etätyöhön ja -opetukseen, valtiolla on velvollisuus korvata vahinkoja. Tuki tulisi suunnata erityisesti sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaa valtio on suoraan rajoittanut.

– Hallitus on perustanut kustannustuen EU:n valtiontukiartiklaan SEUT artikla 107 (3) b), mikä on johtanut 500 000 euron enimmäismääräiseen tukeen. Esimerkiksi Ruotsissa tuki on perustettu eri artiklaan, mikä on mahdollistanut oikeudenmukaiset tuet myös suurille yrityksille niiden liikevaihdon ja työllistävyyden suhteessa. Esimerkiksi Ruotsissa Scandic Hotels oli saanut kesään mennessä kustannustukea 14,9 miljoonaa euroa, kun Suomen Scandic oli saanut 0,5 miljoonaa euroa. Kustannustuen 500 000 euron enimmäismäärä johtaa siihen, ettei tukea ole enää saatavissa koronakriisin pitkittyessä. Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä työllisyydenkään kannalta järkevää. Se myös vääristää kilpailua. Tilanne on samanlainen muun muassa isoilla ravintola-, kongressi- ja messualan yrityksillä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Matkailu- ja ravintola-ala on hyvin sesonkipainotteista. Osa yrityksistä saa merkittävän osan tuloista kesällä tai talvella. Ne voivat olla kokonaan suljettuina sesonkinsa ulkopuolella. Ne voivat kärsiä merkittäviä tappioita sesongin aikana. Esimerkiksi huvipuistojen kesä oli heikko, vaikka ne saivatkin olla auki. Talvikausi näyttää todella huonolta esimerkiksi koira-, poro- ja muille ohjelmapalvelualan yrityksille.

– Uudessa kustannustuessa tulisi välttää aiemman kustannustuen ongelmat. Jos kustannustuen tukikautena tai vertailujaksona käytetään lyhyttä ennalta määriteltyä aikaa, se rajaa pois sesonkiluonteisia toimialoja, joiden menetykset ovat merkittäviä. Esitimme TEMille, että yritykset voisivat valita 1.6.2020 ja 31.3.2021 väliseltä ajalta liikevaihdon vertailujakson, joka olisi yrityksen valitsema tukikautta vastaavan kolmen kuukauden ajanjakso vuotta aikaisemmin. Tuen maksaminen voisi siirtyä ensi kevääseen, mutta se olisi yrityksen oma valinta. Tällöin tuki auttaisi parhaiten myös sesonkiluonteisia yrityksiä. Myös päätoimialan vaatimus on johtanut siihen, että monitoimialaiset yritykset eivät ole saaneet tukea, jos päätoimiala ei ole ollut tuettavien joukossa. Yrityksen muilla toimialoilla tekemät tappiot voivat olla merkittäviä, Lappi toteaa.

Kustannustukiesityksessä on useita muitakin yksityiskohtia, jotka johtavat siihen, että kustannustukeen oikeutetut yritykset eivät saa tukea. Huolellisella valmistelulla ja ministeriölle annetun lausuntopalautteen huomioon ottamisella tukijärjestelmästä saadaan käytännössä toimiva eikä merkittävä osa tuesta jää jakamatta.

 

Lisätietoja        

toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549