Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee kiihtymisvaiheen ravintoloita koskevien tiukempien rajoitusten käyttöönottoa ainakin Uudellamaalla, mahdollisesti muissakin maakunnissa. Hallitus ei ole esittänyt oikeudellisia perusteita sille, miksi rajoitukset ovat oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Ruokaravintoloissa, kahviloissa, liikenneasemien ravintoloissa ja hotellien aamiaisravintoloissa ei ole ollut koronatartuntoja. Omavalvonta on toiminut erinomaisesti ja palveluja on tarjottu asiakkaille terveysturvallisesti. Anniskelun lopettaminen klo 22 tarkoittaa yöravintolatoiminnan viimeistenkin toimintaedellytysten loppumista. Yöllä juhliminen siirtyy kokonaan valvonnan ulottumattomiin yksityistilaisuuksiin.
STM valmistelee asetusta, jolla Uudenmaan ja mahdollisesti muidenkin maakuntien ravintolatoiminnalle asetettaisiin kiihtymisvaiheen toiminnan rajoitukset. Anniskelu tulisi lopettaa klo 22 ja ovet sulkea klo 23. Ravintoloiden asiakaspaikoista saisi olla käytössä enintään puolet. Rajoitukset merkitsevät erittäin vakavaa puuttumista perustuslailla suojattuun elinkeinovapauteen ja työntekijän oikeuteen työhön. Siten hallituksen päättämien rajoitustoimien pitäisi olla oikeasuhtaisia ja välttämättömiä koronavirustartuntojen estämiseksi.
– Ruokaravintolat, kahvilat, liikenneasemien ravintolat ja hotellien aamiaisravintolat ovat panostaneet valtavasti omavalvontaan, hygieniaan sekä työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuuteen. Asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuus on myös ravintoloille tärkeintä. Tässä jäsenravintolamme ovat onnistuneet hyvin, sillä koronavirus ei ole levinnyt pääosin ruokaa tarjoilevista ravintoloista. Anniskelun päättyminen klo 22 vaikeuttaisi merkittävästi myös illallisia tarjoavien ruokaravintoloiden toimintaa. Asiakaspaikkamäärien rajoittaminen enintään puoleen vie toimintaedellytykset etenkin pieniltä ravintoloilta, joista moni joutuu sulkemaan ovensa, ehkä lopullisesti. Se vähentäisi lähes puolella ruokaravintoloista liikevaihtoa ainakin 40 prosenttia MaRan jäsenkyselyn mukaan, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Olemme pyytäneet STM:ltä ja terveysviranomaisilta tietoja siitä, kuinka paljon korona-altistumisia ja koronatartuntoja on ollut yökerhoissa ja pääosin ruokaa tarjoilevissa ravintoloissa.
– Pyynnöistämme huolimatta emme ole saaneet vastauksia. Syynä lienee se, ettei koronatartuntoja ole ollut pääosin ruokaa tarjoilevissa ravintoloissa. Ainakaan niitä ei ole ollut niin paljon, että raskaat rajoitustoimet olisivat oikeutettuja. Jäsenyrittäjämme kokevat tulleensa kaltoin kohdelluiksi, kun ravintolatoimintaa rajoitetaan siitä huolimatta, että he ovat onnistuneet erinomaisesti tarjoamaan terveysturvallisesti palveluja asiakkaille. Näyttää siltä, ettei hallitus ole kiinnostunut toimialamme työntekijöiden syvästä ahdingosta, josta Palvelualojen ammattiliitto PAMin viime perjantaina julkaisema selvitys karusti kertoo. Yrittäjien ja työntekijöiden taloustilanne pahenee mitä pidemmälle syksy ja talvi kuluvat. Samalla yrittäjien ja työntekijöiden henkinen kantokyky on koetuksella, Lappi toteaa.
Tartuntaketjuja ei ole ihan mahdottomasti lähtenyt yökerhoista liikkeelle, vaan joitakin paikkoja on, totesi eilen Etelä-Suomen aluehallintoviraston ravintolavalvontayksikön johtaja Etelä-Suomen tilanteesta.
– Tästä huolimatta yökerhot on asetettu tikun nokkaan koronaviruksen levittäjinä. Monet todetuista altistumis- ja tartuntaketjuista ovat lähteneet liikkeelle nuorten yksityistilaisuuksista, joista on tultu käymään yökerhossa. Anniskelun lopettaminen klo 24 puhumattakaan siitä, että se loppuisi jo klo 22, vie viimeisetkin toimintaedellytykset yökerhoilta. Juhliminen siirtyy kokonaan valvonnan ulottumattomiin yksityistilaisuuksiin. Tämä ei liene koronaviruksen leviämisen estämisen kannalta tavoiteltava tilanne, Lappi toteaa.
Pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin koronakoordinaatioryhmän mukaan pääkaupunkiseudulla aletaan tarkkailla korkean riskin ravintoloita, jotka eivät noudata tartuntatautilain mukaisia velvoitteita tai eivät muuten pysty varmistamaan koronaviruksen leviämisen estämisen kannalta turvallisia olosuhteita. Jos toimintamalli on tehokas, se voi parhaimmillaan johtaa siihen, ettei kaikkia ravintoloita yhtäläisesti koskevia uusia rajoitustoimia tarvita koordinaatioryhmä toteaa.
– MaRa kannattaa koordinaatiotyöryhmän kantaa. Valvonta ja toimenpiteet kannattaa kohdistaa niihin ravintoloihin, joissa on ongelmia eikä vaikeuttaa rajoitustoimilla kaikkien ravintoloiden toimintaa, Lappi toteaa.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549