Hallitus on päättänyt EU:n tiukimpiin kuuluvista matkustusrajoituksista. Suomeen ei käytännössä voi tulla mistään matkailumme kannalta tärkeästä maasta marraskuun puoliväliin asti. Sen jälkeen voimaantuleva lainsäädäntö yli 25 ilmaantuvuusluvun maista yli 72 tunnin matkoille karanteineen estää Suomeen suuntautuvan vapaa-ajan matkailun. Hallituksen eiliset päätökset sulkevat isot yökerhot. Kiihtymisvaiheen rajoitukset asiakaspaikkamäärän vähentämisestä puoleen ja anniskelun lopettamisesta klo 22 iskevät rajusti myös ruokaravintoloihin, kahviloihin, henkilöstö- ja opiskelijaravintoloihin, hotellien aamiaisravintoloihin sekä liikenneasemien ravintoloihin, vaikka niissä ei ole ollut koronatartuntoja. Rajoitukset työntävät noin 140 000 henkilöä työllistävän toimialan yritykset kuilun partaalta kuilun pohjalle, mikä heijastuu erittäin kielteisesti alan työntekijöihin. Valtion tuen matkailu- ja ravintola-alalle tulee olla määrältään useita satoja miljoonia euroja, eikä sekään riitä korvaamaan rajoituksista aiheutuvia kustannuksia.
Hallituksen päättämät matkustusrajoitukset vahingoittavat vakavasti Suomen matkailualan yrityksiä ja tuhoavat elinkeinon toiminnan ja kasvun edellytykset pitkäksi aikaa. Hallituksen päätös matkustusrajoituksista romutti matkailuyritysten yhdessä viranomaisten kanssa valmisteleman suunnitelman matkustuskäytävästä. Hallituksen päättämä toinen koronatesti Suomessa ja siihen liittyvä 72 tunnin karanteeni estävät vapaa-ajanmatkailun Suomeen niistä maista, joissa ilmaantuvuusluku on yli 25. Näitä maita ovat käytännössä kaikki Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta tärkeät maat. Matkustusrajoituksilla on erittäin kielteiset vaikutukset myös Finnairiin, jonka eurooppalaiset kilpailijat voivat lentää merkittävästi enemmän.
– Rajoitukset merkitsevät kylmää syksyä ja hyytävää talvea matkailualan yrityksille ja niiden työntekijöille. Ulkomailta Suomeen suuntautuva vapaa-ajanmatkailu sekä kokous- ja kongressimatkailu tulisi saada käyntiin. Yli 25 ilmaantuvuusluvun maista saapuvien matkailijoiden karanteeni tulisi poistaa ja korvata se lentokentillä ja satamissa tehtävillä pikatesteillä. Vaikka se maksaa, kustannukset ovat kuitenkin merkittävästi pienemmät kuin konkurssit ja niistä aiheutuva työttömyys, joiden vaikutukset ulottuvat vielä pitkälle koronan pahimman vaiheen jälkeiseen aikaan, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.
Isot yökerhot sulkevat ovensa hallituksen päättämien anniskelurajoitusten vuoksi. Yritykset joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöään. Tämä on erityisen ikävää siksi, että yökerhojen työntekijöiden keski-ikä on 25 vuotta. Myös liikenneasemien ravintolat ja pikaruokaravintolat on suljettava klo 1, mutta ne saadaan avata uudelleen klo 4. Hallituksen olisi syytä perustella, miten nämä rajoitukset ovat perustuslain näkökulmasta välttämättömiä.
Hallitus päätti, että koronaviruksen kiihtymisvaiheen alueilla anniskelu on lopetettava klo 22 ja ravintolat suljettava klo 23. Asiakaspaikoista saa olla käytössä enintään puolet. Nämä rajoitukset koskevat myös ruokaravintoloita, kahviloita, henkilöstö- ja opiskelijaravintoloita, hotellien aamiaisravintoloita sekä liikenneasemien ravintoloita, joissa ei ole ollut koronatartuntoja. MaRan jäsenkyselyn mukaan yksin asiakaspaikkamäärien leikkaaminen puoleen vähentää yritysten liikevaihtoa ainakin 40 prosenttia hieman yli puolessa ravintoloista. Vain kuusi prosenttia yrityksistä kertoi, että se ei vaikuta liikevaihtoon lainkaan. Kyselyyn vastasi 730 jäsenyritystä, joilla on tuhansia ravintoloita.
– Ravintolat ja kahvilat ovat hoitaneet tehokkaasti omavalvontaa sekä huolehtineet erinomaisesti asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta, minkä vuoksi asiakkaiden on ollut turvallista käydä ravintoloissa. Omavalvonnan onnistuminen näkyy siinä, ettei niistä ole lähtenyt liikkeelle koronavirustartuntoja. Esitän pääministeri Sanna Marinin hallitukselle julkisen pyynnön esittää selvitys siitä, kuinka paljon koronavirustartuntoja on ollut ravintoloissa. Pyydän edelleen perusteluja perustuslain näkökulmasta sille, miksi rajoitukset elinkeinovapauteen ovat välttämättömiä. Nämä rajoitukset uhkaavat tuhansien ravintolayritysten olemassaoloa ja sen myötä kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joten selvityksen saaminen päätöksen perusteista on välttämätöntä, Lappi toteaa.
Hallitus on luvannut tukea yrityksiä koronakriisissä.
– Hallituksen päätös matkailu- ja ravintola-alan yritysten tukemisesta on tervetullut. Tuki ei kuitenkaan korvaa niitä kustannuksia, joita yrityksille aiheutuu hallituksen päättämistä rajoitustoimista. Suoran tuen tulee olla pelkästään matkailu- ja ravintola-alan yrityksille useita satoja miljoonia euroja. Sen lisäksi hallituksen pitäisi tukea palvelujen kysyntää arvonlisäverojen määräaikaisilla alentamisilla, kuten useissa EU-maissa on tehty. Ruotsin hallituksen budjettiesityksessä esitetään, että 19–23-vuotiaiden työntekijöiden työnantajamaksuja alennetaan 11,66 prosenttiyksiköllä 1.4.2021–31.3.2023. Tämä tukee erinomaisella tavalla nuorten työntekijöiden työllisyyttä. Se olisi hyvä malli Suomeenkin, toteaa Lappi.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549