Pääministeri Juha Sipilän hallitus pohtii tällä viikolla budjettiriihessä myös anniskellun alkoholin arvonlisäveron alentamista. Arvonlisäveron alentaminen on välttämätön edellytys sille, että alkoholin kulutusta voidaan ohjata takaisin ravintoloihin. Tavoitteesta ohjata kulutusta takaisin ravintoloihin vallitsee hallituspuolueissa ja monien terveydenhuollon ammattilaisten piirissä varsin suuri yksimielisyys. Alkoholin matkustajatuonti on kasvanut ja anniskelu ravintoloissa vähentynyt trendinomaisesti jo parikymmentä vuotta. Matkustajatuonti on nykyään noin 20 prosenttia alkoholin kokonaiskulutuksesta Suomessa. Ravintoloissa olisi yli 10 000 työpaikkaa enemmän, jos anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta olisi 20 prosenttia ja matkustajatuonnin vastaavasti 10 prosenttia. Suomi saisi tällöin myös verotuloja yli 300 miljoonaa euroa enemmän vuodessa 14 prosentin arvonlisäverokannalla laskettuna. Alkoholi on toiminut vetovoimatekijänä Baltian matkailulle. Parhaimmillaan 24 tölkkiä olutta maksaa Baltiassa 8–10 euroa, kun keskioluttuopin hinta ravintolassa Suomessa on keskimäärin 5 euroa. Suomalaisten Baltian matkat ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 60 prosenttia. Samanaikaisesti kotimaan matkat maksullisessa majoituksessa ovat kasvaneet vain reilut 6 prosenttia. Arvonlisäveron alentaminen parantaisi kotimaan matkailun kilpailukykyä. ”Anniskelun arvonlisäveron alentaminen 14 prosenttiin laskisi ravintoloiden alkoholiannosten hintoja 8,1 prosentilla. Ilman alentamista anniskelun alamäki jatkuu. Se vie valtiolta verotuloja ja vähentää työllisyyttä ravintoloissa. Arvonlisäveron alentaminen piristäisi kotimaisten matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää ja loisi uusia työpaikkoja. Sillä olisi myös positiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia, kun kulutus ohjautuisi valvottuihin olosuhteisiin. Odotamme, että hallitus tekisi päätöksen anniskelun arvonlisäveron alentamisesta. Useat syyt puoltava sitä”, toteaa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.   Lisätiedot: toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549