Oikeuskanslerille


Kantelu valtioneuvoston päättämistä ravintoloiden koronarajoituksista Satakunnassa

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) pyytää kunnioittavasti oikeuskansleria tutkimaan, onko valtioneuvosto toiminut vastoin tartuntatautilain 58 a §:ää kiristäessään 23.9.2021 antamallaan valtioneuvoston asetuksella Satakunnan maakunnan ravintolarajoituksia.

 

Valtioneuvosto on 23.9.2021 antamalla asetuksella määrännyt Satakunnan ravitsemisliikkeisiin rajoituksia, jotka kajoavat syvästi ravitsemistoiminnan harjoittajien elinkeinovapauteen ja työntekijöiden työnteko-oikeuteen:

 

  • Ravintoloiden aukioloaikaa on Satakunnassa rajoitettu siten, että sallittu aukioloaika on klo 5–24, kun ravintoloiden toimintaa ei normaalitilanteessa rajoiteta.
  • Anniskeluaika on rajoitettu klo 9–23:een kun normaalisti ravintola voi anniskella 01.30:een ja jatkoaikailmoituksella 04:ään asti. 
  • Jos ravintolan pääasiallinen toiminta on alkoholijuomien anniskelua, ravintolan asiakaspaikat on rajoitettava sisällä ja ulkona puoleen normaalista (50 %). Muiden ravintoloiden asiakaspaikat sisällä ja ulkona tulee rajata 75 %:iin normaalista.
  • Asiakkailla on oltava oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä sekä ravitsemisliikkeen sisä että ulkotiloissa.
  • Sisätiloissa asiakkaiden liikkumista rajoitetaan normaalista siten, että vain asetuksessa mainittu ns. välttämätön liikkuminen on sallittua. Liikkumisrajoitus estää viihdeohjelman esittämisen, koska ravitsemisliikkeissä ei ole mahdollista tanssia musiikin tahdissa ja asiakkaiden normaalit karaokeesiintymiset ovat kiellettyjä. Ravintola ei voi järjestää elävän musiikin esityksiä normaalisti siten, että asiakkaat seuraavat esitystä seisoen ja musiikin tahdissa liikkuen tai tanssien.

 

Ennen 23.9.2021 annettua asetusta Satakunnassa on ollut voimassa lievemmät ravintolarajoitukset. Ravintoloiden sallittu aukioloaika on ollut klo 5–02 ja anniskeluaika on ollut klo 9–01. Jos ravintolan pääasiallinen toiminta on alkoholijuomien anniskelua, ravintolan asiakaspaikat on rajoitettava sisällä puoleen normaalista (50 %). Muiden ravintoloiden asiakaspaikat sisällä tulee rajata 75 %:iin normaalista.  Ulkotiloissa asiakaspaikkojen määrää ei rajoiteta. Asiakkailla on oltava oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä sisätiloissa. Sisätiloissa liikkumista ei rajoiteta.

Jotta valtioneuvostolla olisi oikeus rajoittaa Satakunnassa olevien ravitsemisliikkeiden toimintaa näin ankarasti ja kiristää ravintolarajoituksia aiemmassa asetuksessa voimassa olevista, tulee siihen olla lailliset perusteet 58 a §:n nojalla.  

MaRan näkemyksen mukaan Satakuntaan valtioneuvoston asetuksella 23.9.2021 määrätyt ravitsemisliikkeiden rajoitukset ovat vastoin tartuntatautilain 58 a §:ää. Rajoitukset eivät ole välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia ottaen huomioon Satakunnan epidemiatilanne, valtioneuvoston uudistettu hybridistrategia ja THL:n antama lausunto.

MaRa huomauttaa, että virus on levinnyt alueellisen tartuntatautien torjunnan työryhmän (jäljempänä ATTR) mukaan Harjavallassa sijaitsevassa akkumateriaalitehtaassa. ATTR:n mukaan akkumateriaalitehtaalla olevasta tartuntarypäästä ei ole aiheutunut yhtään jatkotartuntaa ravintoloissa. Välttämätöntä ja oikeasuhtaista ei ole, että valtioneuvosto asettaa kaikille Satakunnan ravintoloille ankarat rajoitukset akkumateriaalitehtaalla tapahtuneen tartuntarypään takia. Valtioneuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa tehdä kokonaisarviointi rajoitustoimien hyödyistä ja haitoista ottaen huomioon koronapandemiasta ja valtioneuvoston asettamista rajoitustoimista ravintolayrittäjille, työntekijöille ja heidän perheilleen aiheutuneet erittäin negatiiviset ja pitkäaikaiset seuraukset. 

Näillä ja kantelussa jäljempänä esitetyillä perusteilla MaRa saattaa asian oikeuskanslerin arvioitavaksi.

 

1. Tartuntatautilain 58 a § sääntelystä

Tartuntatautilain (1227/2016) 58 a §:n ja sen nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella voidaan rajoittaa ravintoloiden asiakaspaikkamäärää, aukioloaikaa- ja anniskeluaikaa ja asiakkaiden liikkumista ravintolassa.

Tartuntatautilain 58 a §:n 2 momentin nojalla, jos yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi on välttämätöntä, voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää tarkemmin tietyillä alueilla sijaitsevien ravitsemisliikkeiden asiakkaiden saapumiseen ja oleskeluun, asiakaspaikkojen sijoittamiseen sekä asiakkaiden puhetta peittävän äänentoiston käyttämisen ja musiikin soittamisen rajoittamiseen liittyvistä velvoitteista sekä sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärään liittyvistä vaatimuksista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan rajoittaa sellaisten ravitsemisliikkeiden, joiden pääasiallisena ravitsemistoimintana on tarjota yleisölle maksusta elintarvikelaissa tai Ahvenanmaan maakunnan vastaavassa lainsäädännössä tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa alkoholijuomia, asiakasmäärää enintään 67 prosenttia ravitsemisliikkeen suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä, joka on mainittu tilaa tai sen osaa koskevassa alkoholilain (1102/2017) 18 §:ssä tai Ahvenanmaan maakunnan vastaavassa lainsäädännössä tarkoitetussa anniskeluluvassa tai, jos ravitsemisliikkeellä ei ole anniskelulupaa, rakennusten paloturvallisuudesta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b §:n nojalla ja rakennuksen käyttöturvallisuudesta mainitun lain 117 d ja 117 k §:n nojalla annettujen säännösten tai Ahvenanmaan maakunnan vastaavan lainsäädännön mukaisesti hyväksytyssä rakennussuunnitelmassa. Muiden ravitsemisliikkeiden asiakasmäärää voidaan rajoittaa enintään 50 prosenttia edellä tarkoitetuissa säännöksissä tarkoitetusta suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä.

Tartuntatilain 58 a §:n 3 momentin nojalla ravitsemisliikkeen on lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole riittäviä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Tartuntatautilain 58 a §:n 5 momentissa todetaan, että edellä 2–4 momentin nojalla säädettyjen rajoitusten on oltava välttämättömiä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi niillä alueilla ja ravitsemisliikkeissä, joita ne koskevat.

Harjavalta on pieni osa Satakunnan maakuntaa. Kun tautiryväs on ollut akkumateriaalitehtaalla Harjavallassa, kiristyvät ravintolarajoitukset olisi tullut ulottaa korkeintaan Harjavallan kuntaan.

Valtioneuvoston olisi tullut ottaa huomioon erot ravintolatyyppien välillä. Ruokaravintoloiden toiminnan rajoittamiselle ei ole ollut vähäisimpiäkään perusteita.  

Tartuntatautilain 58 b §:n 3 momentin nojalla valtioneuvoston on tarkoin seurattava, ovatko 58 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. Jos edellytykset eivät enää täyty, on valtioneuvoston viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin 58 a §:n ja siihen liittyvien säännösten kumoamiseksi. Jos 58 a §:n 2–4 momentin nojalla säädetyt rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä joillain alueilla tai säädetyssä laajuudessa, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 14/2020) todennut, että sääntelyn alueellinen soveltamisala on merkityksellinen sääntelyn välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden kannalta. Valiokunta korosti, että välttämättömyysedellytysten tulee säädösperusteisesti ohjata päätöksentekoa alueellisesta soveltamisalasta ja ettei rajoituksia voida säätää tai pitää voimassa sellaisilla alueilla, joissa se ei ole tartuntatautitilanteen vuoksi välttämätöntä (PeVL 14/2020 vp, s. 5).

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on ravintolarajoituksia koskevasta hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössään (StVM 27/2020 vp) todennut, että rajoitukset tulee kohdentaa ravitsemistoimintaan vain niillä alueilla ja siltä osin kuin se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Tartuntatautilain 58 a §:n 2 momentti säädettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön perustuen lakiin niin, että valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin alueellisesti asiakkaiden oleskeluun ja asiakasipaikkojen sijoittamiseen liittyvistä velvoitteista sekä ravintoloiden asiakaspaikkarajoituksista, jos se on yleisvaarallisen tartuntatautilain leviämisen estämiseksi välttämätöntä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut mietinnössään 58 a §:n 2 momenttiin liittyen, että aluekohtaisen tilanteen ja rajoitusten välttämättömyyden arvioinnissa voidaan käyttää apuna esimerkiksi uusien tartuntojen ilmaantuvuuden määrää, positiivisten testitulosten osuutta testatuista, jäljitysten alkuperätietoja sekä yleisvaaralliseen tartuntatautiin liittyvää sairaalahoidon tarvetta alueella. Välttämättömyysarvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös lähialueiden ja koko maan tilanne.

MaRa toteaa, että välttämättömyysarvioita ei siis ole voitu tällöinkään tehdä pelkästään alueen ilmaantuvuusluvun perusteella. Huomionarvoista on, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön antamisen aikaan lokakuussa 2020 koronarokotteiden antamista väestöön ei ollut vielä edes aloitettu.    

Tartuntatautilain 58 a §:n 3 momentin nojalla asetuksella voidaan rajoittaa ravitsemisliikkeen aukioloaikaa ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole riittäviä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Kyseinen säännös säädettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti lakiin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut, että aukioloaikojen lyhentämisen edellytyksenä on ensinnäkin sen välttämättömyys yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Tällainen tilanne voisi olla käsillä esimerkiksi, jos aukioloaikojen ja mahdollisesti siihen liittyvän anniskelun takia asiakaskontaktit muodostuvat sellaisiksi, että etäisyys- tai hygieniavaatimuksista ei tartuntataudin leviämisen estämiseksi voida enää huolehtia. Lisäksi säännöksessä edellytettäisiin, että siinä luetellut toimenpiteet olisivat riittämättömiä kyseisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Nämä edellytykset säädettäisiin koskemaan myös säännökseen sisällytetyn asetuksenantovaltuuden käyttämistä. Tällöin ne asettavat perusteluvelvollisuuden asetusta säädettäessä. Valiokunta korostaa, että momentissa mainitut kellonajat ovat aikarajoja, joiden puitteissa rajoituksia tulee säätää välttämättömyysarvioinnin pohjalta. Valiokunta toteaa, että 3 momentin sääntelyn nojalla ei edellytetä ravitsemisliikkeen harjoittajilta epidemiologiseen tietämykseen perustuvaa kykyä arvioida ja ennakoida tautitilanteen kehittymistä väestössä. Momentilla on tarkoitus luoda perussäännös ja siihen nojaava asetuksenantovaltuus, jonka nojalla annetut säännökset tarkentavat ravitsemisliikkeen harjoittajaa koskevia velvoitteita.

Hallituksen esityksessä (HE 6/2021) ravintolarajoituksia koskevien tartuntatautilain säännösten voimassaoloaikaa esitettiin jatkettavaksi 30.6.2021 saakka. Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi asiassa mietinnön StVM 2/2021. Mietinnössään sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy talousvaliokunnan näkemykseen siitä, että kaikkein suurimmat taloudelliset vahingot aiheutuisivat viruksen laajamittaisesta leviämisestä, joten tehokkaat rajoitustoimet mahdollistava lainsäädäntö on tarpeen. Valiokunta pitää myös talousvaliokunnan tavoin tärkeänä, että rajoituksia puretaan heti tartuntatilanteen niin salliessa.

Hallituksen esityksessä (HE 73/2021) ravintolarajoituksia koskevien säännösten voimassaoloaikaa esitettiin jatkettavaksi 31.12.2021 asti.

Perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossaan (PeVL 16/2021) painottanut rajoitusten välttämättömyyden edellytystä. Valiokunta on kehottanut valtioneuvostoa harkitsemaan mahdollisuutta rajata esimerkiksi alueellista soveltamisalaa maakuntajakoa hienosyisemmin. Mikäli rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä jollain alueella tai alalla, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sääntelyn muuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä (StVM 14/2021 vp) todennut, että epidemian kulkuun liittyy väistämättä ennakoimattomuutta. Lyhyeksi määräajaksi säädettyjä rajoituksia mahdollistavien säännösten voimassaoloa on jouduttu useasti jatkamaan epidemian pitkittyessä, eikä epidemian keston pituutta voida vieläkään määrittää, joten valtioneuvostolla ja toimivaltaisilla viranomaisilla tulee valiokunnan näkemyksen mukaan edelleen säilyttää mahdollisuus reagoida rajoituksin epidemian mahdolliseen pahenemiseen. Valiokunta pitää siten ehdotettujen säännösten voimassaolon jatkamista perusteltuna väestön terveyden suojelemisen sekä terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttämisen näkökulmasta.

Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston tulee sääntelyä sovellettaessa huomioida asianmukaisesti rokotusten eteneminen ja ilmaantuvuuden lasku sekä arvioida, onko rajoitusten voimassaolon jatkamiselle perusteita rokotustilanne sekä rajoituksista aiheutuvat taloudelliset haitat huomioiden.

Samalla valiokunta kuitenkin korostaa rajoitusten käyttöönoton korkeaa kynnystä. Säännösten voimassaolo ei itsessään merkitse rajoitustoimien käyttöönottoa, vaan valtioneuvostolla sekä toimivaltaisilla viranomaisilla on velvollisuus perustaa rajoitusten mahdollista käyttöönottoa koskevat päätöksensä epidemiatilanteeseen kytkeytyvään välttämättömyyspunnintaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että tartuntatautilain covid-19-epidemian torjumiseen liittyvät väliaikaiset säännökset eivät myöskään ole johdonmukaisia suhteessa tartuntatautilain toistaiseksi voimassa olevien säännösten kanssa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että rajoituksia koskevista säännöksistä ja myös niiden soveltamiskäytännöstä on muodostunut eri toimialojen välillä sekä myös toimialojen sisällä epidemian leviämisen estämisen näkökulmasta epäjohdonmukainen kokonaisuus. Myös talousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota eri toimialojen epäjohdonmukaiseen kohteluun (TaVL 15/2021 vp, s. 4).

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa kuitenkin, että edellä todetuista sääntelymekanismien ja säännösten sisältöjen eroavuuksista huolimatta kaikkia väliaikaisia rajoituksia yhdistävä säädöspohjainen edellytys on, että toimivaltaisella päätöksentekijällä ei ole oikeutta tehdä rajoituspäätöstä ennen välttämättömyyspunnintaa. Rajoitusten erilaiset soveltamisedellytykset luovat vasta perustan sille, että rajoitukset on mahdollista ottaa käyttöön. Rajoituspäätöksiä minkään toimialan osalta ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä, jolleivat ne ole välttämättömiä epidemian leviämisen estämiseksi. Valiokunta korostaa, että sääntelymekanismien ja soveltamisedellytysten eroista huolimatta eri viranomaisten on käytettävä välttämättömyyttä arvioidessaan oikeudenmukaisia ja oikeasuhtaisia perusteita toimialasta riippumatta siten, että rajoitukset kohdistuvat epidemian torjunnan näkökulmasta eri toimialoihin johdonmukaisella tavalla. Kaikkia rajoituksia yhdistävän välttämättömyyspunninnan kautta tulee rajoitukset suhteuttaa toisiinsa siten, että niistä muodostuu epidemian leviämisen estämiseksi perusteltu ja oikeasuhtainen kokonaisuus.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että myös perustuslakivaliokunta on covid-19-epidemian torjuntaan liittyvistä esityksistä antamissaan lausunnoissa edellyttänyt rajoituksilta välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta. Oikeasuhtaisuuteen sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemyksen mukaan kuuluu, että rajoitukset ovat oikeassa suhteessa tartuntariskiin. Sen lisäksi oikeasuhtaisuus tarkoittaa, että eri toimialoja sekä erityyppisiä tapahtumia, palveluja tai tiloja koskevat rajoitukset ovat keskenään johdonmukaisia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ravitsemisliikkeitä koskevien rajoitusten kohdalla on lisäksi edellytetty, että erityyppisiä ravitsemisliikkeitä tulee eriyttää siten, että rajoitukset kohdistuvat eri tavoin epidemian torjunnan näkökulmasta erityyppisiin ravitsemisliikkeisiin (PeVL 31/2020 vp, s. 5, StVM 27/2020 vp, s. 4 sekä StVM 9/2021 vp, s. 6—10). Valiokunta korostaa, että myös muita toimialoja koskevat rajoituspäätökset tulee kohdentaa välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuuspunninnalla erityyppisiin toimijoihin eriytetysti nimenomaisesti epidemian torjunnan näkökulmasta. Rajoitusten kohdentuminen on epidemian aikana vaihdellut. Rajoitukset ovat kuitenkin kohdistuneet esimerkiksi tapahtuma- ja kulttuurialaan sekä urheilutapahtumiin epäjohdonmukaisesti suhteessa ravitsemisliikkeisiin. Myöskään sallittujen yleisö- tai asiakasmäärien rajoitukset eivät ole olleet johdonmukaisia suhteessa esimerkiksi tapahtumapaikan tai palvelunantajan tilan kokoon. Rajoitukset eivät siten valiokunnan näkemyksen mukaan ole kohdentuneet epidemian leviämisen estämisen näkökulmasta oikeudenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla toimialojen kesken tai toimialojen sisällä. Valtioneuvoston lisäksi aluehallintovirastojen sekä liikenne- ja viestintäviraston tulee käyttää harkintavaltaansa siten, että rajoitukset muodostuvat epidemian torjunnan kannalta johdonmukaisiksi suhteessa eri toimialoihin sekä toimialojen sisällä erityyppisiin toimijoihin.

Valtioneuvoston sekä muiden toimivaltaisten viranomaisten tulee hyödyntää sairaanhoitopiirien alueellisten covid-19-epidemian torjunnan yhteistyöryhmien asiantuntemusta rajoitusten alueellisesta sekä toimialakohtaisesta välttämättömyydestä ja oikeasuhtaisuudesta.

Välttämättömyysarvioinnissa on valiokunnan näkemyksen mukaan huomioitava myös, että tuoreimpien tietojen valossa näyttää siltä, että rokotuskattavuudessa päästään varsin hyvälle tasolle jo kesän aikana. Uusimmat variantit näyttävät voivan levitä entistä tehokkaammin, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan kahden rokotuksen jälkeen suoja niitäkin vastaan on hyvä. Rokotuskattavuuden joutuisa eteneminen asettaa arviot virustartuntojen luomasta terveydenhuoltojärjestelmän kuormituksesta erilaiseen valoon. Vaikka virusmuunnosten leviämistä on vaikea ennakoida, näyttäytyy rokotusten vaikutus ennen kaikkea vakavampien taudinkuvien vähenemisenä, mikä heijastuu myös sairaanhoidon ja tehohoidon kuormitukseen. Näin ollen valtioneuvoston sekä toimivaltaisten viranomaisten tulee valiokunnan näkemyksen mukaan jatkossa seurata ja uudelleenarvioida esimerkiksi ilmaantuvuuslukujen suhteellista merkitystä ja raja-arvoja rajoitusten välttämättömyydelle.

MaRa toteaa, että valtioneuvosto on kesästä 2021 alkaen perustanut ravintoloiden rajoitukset yksinomaan alueen koronakoordinaatioryhmien kannanottoihin. Eri alueilla olevien koronakoordinaatiotyöryhmien harkinta on vaihdellut. Jotkut ryhmät ovat ottaneet huomioon muitakin näkökohtia kuin pelkän ilmaantuvuusluvun, kuten rajoitusten erittäin negatiiviset vaikutukset ravintolayrittäjiin, työntekijöihin ja heidän perheisiinsä. Tästä on aiheutunut merkittävä epätasa-arvo maan eri osissa toimivien yrittäjien ja työntekijöiden välillä. Valtioneuvoston tehtävänä on tehdä kokonaisharkinta rajoitustoimien hyödyistä ja haitoista. Tämän tehtävän valtioneuvosto on laiminlyönyt.

 

2. Valtioneuvoston uusi hybridistrategia ja STM:n päivitetty toimintasuunnitelma

Valtioneuvosto on vuoden 2021 aikana määrännyt ravintolarajoituksia alueille sen mukaan, ovatko alueet STM:n toimintasuunnitelman määritelmän mukaisessa epidemian perus-, kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Valtioneuvosto on noudattanut tätä jakoa myös nyt antamassaan asetuksessa, jossa Satakunnan ravintolarajoituksia on kiristetty leviämisvaiheen rajoituksiin.[1]  

Asetuksen perustelumuistiossa 23.9.2021 todetaan, että sairaanhoitopiirien alueellisten yhteistyöryhmien itse tekemien arvioiden perusteella viisi aluetta oli 22.9.2021 STM toimintasuunnitelman määritelmän mukaisessa leviämisvaiheessa. Kahdeksan sairaanhoitopiiriä oli määritelty kiihtymisvaiheeseen. THL on antanut arvion alueista STM:n määräykseen 8.10.2020 (VN/22109/2020) perusteella. 

Valtioneuvosto on 9.9.2021 hyväksynyt uuden hybridistrategian toimintasuunnitelman.[2] Uudessa toimintasuunnitelmassa alueita ei ole enää jaoteltu perus-, kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin.

MaRa katsoo, että valtioneuvosto ei voi perustella ravintolarajoituksia alueilla ja niiden välttämättömyyttä STM:n vanhan toimintasuunnitelman alueellisilla epidemiatasokuvauksilla, kuten se on tehnyt antaessaan 23.9.2021 asetuksen.

STM on antanut uudesta toimintasuunnitelmasta ohjauskirjeen[3] 23.9.2021. Ohjauskirjeessä todetaan uudistettua hybridistrategiaa vastaavasti, että uudistetun hybridistrategian toimeenpano alkaa välittömästi, ja rajoituksia ja kattavia suosituksia ryhdytään purkamaan asteittain heti. Kun rokotusten kohderyhmään kuuluvien 12 vuotta täyttäneiden vähintään 80 %:n rokotuskattavuus saavutetaan tai kaikilla halukkailla kohdeväestöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokoteannosta, valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan.

Ohjauskirjeessä todetaan, että uuden toimintasuunnitelman myötä epidemian alueellisiin vaihekuvauksiin liitetyistä valtakunnallisista toimenpidesuosituksista luovutaan. Aikaisempaan suunnitelmaan perustuvia epidemiavaiheita kuitenkin edelleen seurataan alueilla.

Ohjauskirjeessä todetaan, että käyttöönoton toinen vaihe koskee uuden toimintasuunnitelman täysimääräistä soveltamista ja ministeriö tulee antamaan siitä erillisen ohjauksen. Tämä tapahtuu, kun rokotusten kohderyhmään

kuuluvien 12 vuotta täyttäneiden vähintään 80 %:n rokotuskattavuus saavutetaan tai kaikilla halukkailla kohdeväestöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokoteannosta. Toisessa vaiheessa epidemian alueellisista vaihekuvauksista, valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan kokonaan.

MaRa katsoo, että STM:n ohjauskirjeessä todettu, että epidemian alueellisista vaiheista luovutaan vasta kun rokotusten kohderyhmään kuuluvien 12 vuotta täyttäneiden vähintään 80 %:n rokotuskattavuus saavutetaan tai kaikilla halukkailla kohdeväestöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokoteannosta, ei perustu uudistettuun hybridistrategiaan.

MaRa pyytää oikeuskansleria tutkimaan, onko valtioneuvosto asetusta 23.9.2021 antaessaan toiminut virheellisesti, kun se on käyttänyt STM:n vanhassa toimintasuunnitelmassa olevia epidemian alueellisia kuvauksia ja määrännyt muun muassa Satakuntaan leviämisvaiheen rajoitukset, vaikka alueellisia epidemiavaiheita ei uudessa 9.9.2021 hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa enää ole.

 

3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto valtioneuvostolle

THL:n lausunnossa 22.9.2021 todetaan, että ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden tartuntojen määrä on pysynyt viimeisten viikkojen aikana alhaisena, mikä on todennäköisimmin seurausta niihin kohdistuvista rajoituksista.[4]

THL toteaa, että rokotukset ovat edistyneet nopeasti ja vakavan taudin riski väestössä pienentyy jatkuvasti. Covid-19-potilaiden aiheuttama sairaalakuormitus on pysynyt vakaana, ja tartuntamäärät ovat vähentyneet useamman viikon ajan. Kuitenkaan rokotuskattavuuden antama suoja ei ole vielä sillä tasolla, että tartuntojen torjuntatoimista voitaisiin kaikilta osin luopua. Tavoitteena on estää tartuntojen laaja leviäminen vakavamman sairastumisen riskissä oleviin rokottamattomiin ikä- ja riskiryhmiin.

Laitoksen arvio on, että ravitsemisliikkeitä koskevien rajoitusten asteittainen purkaminen voi olla perusteltua rokotuskattavuuden jatkuvasti kasvaessa. Rajoitusten purkamisessa tulee kuitenkin edelleen ottaa huomioon alueellinen epidemiatilanne sekä välttää eri rajoitustoimien samanaikaista purkamista. Rajoitusten ennenaikainen lieventäminen aiheuttaa riskin, että epidemiatilanne ei parane tai saattaa jopa heiketä nykyisestä. Tämän myötä muista rajoitustoimista, kuten lapsiin ja nuoriin kohdistuvista rajoituksista luopuminen viivästyisi.

THL on 28.9.2021 ilmoittanut muuttavansa ylläpitämäänsä koronaviruksen tilannekatsausta[5]. Torstaista 30. syyskuuta alkaen tilannekatsauksen seurannan painopiste siirtyy koronaviruksen tapausmääristä rokotuskattavuuteen ja vakavien tautitapausten määrän seurantaan. THL:n johtaja Mika Salminen on todennut, että ”Vastedes sivulla julkaistaan koronaan liittyviä tietoja, jotka parhaiten kuvaavat epidemian tämänhetkistä tilannetta. Taustalla on rokotettujen määrän kasvu sekä päivitetty hybridistrategia, jonka hallitus hyväksyi syyskuun alussa”. 

THL:n tiedotteessa todetaan, että tilannekatsauksessa ei enää raportoida muun muassa koronavirustartuntojen päivittäistä määrää tai alueellista tilannearviota, koska nykyisessä epidemiatilanteessa ne eivät ole olennaisia mittareita.

THL:n lausunto valtioneuvostolle noudattaa valtioneuvoston uudistettua hybridistrategiaa toisin kuin valtioneuvoston toiminta ravintolarajoituksia määrättäessä. Tartuntojen määrä ei ole enää olennainen mittari epidemian kannalta vaan keskeistä on seurata rokotekattavuutta ja vakavien tautitapausten määrään. Toisaalta Suomen rokotusjärjestelmän heikkoudet verrattuna muihin Pohjoismaihin ja rokotevastaisten kansalaisten käytös eivät voi olla perusteina ravintolarajoitusten jatkamiselle tai kiristämiselle.

MaRa katsoo, että valtioneuvosto ei ole voinut THL:n lausuntoon perustuen katsoa välttämättömäksi kiristää ravintolarajoituksia Satakunnassa. MaRa kuitenkin huomauttaa, että THL:kään ei ota kannoissaan huomioon muita kuin tautiin liittyviä lääketieteellisiä näkökohtia. Valtioneuvosto tehtävänä on tartuntatautilain mukaan ottaa huomioon rajoitusten vaikutuksia laajemmin, muun muassa ravintolayrittäjien, työntekijöiden ja heidän perheidensä talouteen ja toimeentuloon.

 

4. Epidemiatilanne Satakunnassa

Satakunnassa on ollut voimassa STM:n vanhaan toimintasuunnitelmaan perustuvat kiihtymisvaiheen ravintolarajoitukset 31.7.2021 alkaen. Näin kireille rajoituksille ei ole tartuntatautilain 58 a §:n mukaisia perusteita eikä ravintolarajoitusten edelleen kiristäminen 23.9.2021 vanhaan toimintasuunnitelmaan perustuviksi leviämisvaiheen rajoituksiksi ole välttämätöntä, kun ottaa huomioon sairaalahoidossa olevien potilaiden alhaisen määrän, rokotekattavuuden lisääntymisen ja tartuntojen lähteet Satakunnassa. Virus ei ole levinnyt Satakunnan ravintoloissa. Satakunnassa tartuntamäärien nousuun on ollut syynä akkumateriaalitehtaalla tapahtuneet tartunnat, joilla ei ole ollut mitään yhteyttä ravitsemisliikkeiden toimintaan.

ATTR:n tiedotteessa[6] 23.9.2021 todetaan, että tartunnanjäljitys Satakunnassa on tehokasta. Tiedotteen mukaan viime viikolla todettiin 171 uutta tapausta (edellisellä viikolla 71 tapausta). Tartunnanlähde tai paikka selvisi viime viikolla 89 %:sti tapauksissa. Tartunnanlähde jäi epäselväksi 11 %:ssa tapauksista. Viime viikolla peräti 53 % (91/171) tartunnoista oli työpaikkatartuntoja. Mukaan on laskettu tartunnat, jotka ovat syntyneet yhteismajoituksissa tai –kyydeissä. Tartunnoista valtaosa, eli 88 tartuntaa oli peräisin akkumateriaalitehtaan työmaalta.

Tiedotteessa todettaan, että samasta taloudesta oli peräisin 23 % kotimaisista tartunnoista (39/171). Ystävä- ja lähipiiristä oli saatu 9 tartuntaa (5 %). Harrastustartuntoja ei viime viikolla todettu, mutta tämän viikon alkupuolella on tullut tietoon muutama tartunta liittyen kaveriporukoiden jalkapallo- ja lentopalloharrastuksiin.

Oppilaitoksissa on todettu viisi tartuntaa, päiväkotitartuntoja neljä. Näitä tartuntoja on vähän, kun huomioidaan, että kouluihin ja päiväkoteihin liittyen on todettu ainakin kahdeksan merkittävää joukkoaltistusta, joista on tiedotettu erikseen.

ATTR toteaa, että viime viikolla ei ole todettu ravintolaperäisiä tartuntoja.

ATTR:n tiedotteessa todetaan, että sairaalahoidon tarve on hieman lisääntynyt viime päivinä. Satasairaalassa on tällä hetkellä hoidossa neljä Covid-potilasta, joista kaksi vuodeosastolla ja kaksi teho-osastolla.

ATTR:n tiedotteen mukaan koronarokotuskattavuus Satakunnassa nousee tasaisesti. Eilisen tiedon mukaan ensimmäisen annoksen on saanut 72,7 % satakuntalaisista (koko Suomessa 73,4 %) ja kaksi annosta on saanut 59,1 % satakuntalaisista (koko Suomessa 59,1 %).

Tartuntojen nousuun Satakunnassa on syynä akkumateriaalitehtaalla tapahtuneet tartunnat ja muutkin tartunnat ovat tapahtuneet muualla kuin ravintoloissa. Ravintoloissa ei todettu viikolla 37 yhtään tartuntaa. Asetuksen antamisen voimaantulohetkellä Satakunnan ravintoloissa on ollut voimassa vanhan STM:n toimintasuunnitelman mukaiset ns. kiihtymisvaiheen ravintolarajoitukset istumapaikkavaatimuksineen ja asiakaspaikkarajoituksineen siten, että anniskelu on rajoitettu 01:een ja aukioloaika 02:een. Satakunnan ravintoloiden on tullut noudattaa myös tartuntatautilaissa määrättyjä yleisiä hygieniatoimia ja omavalvontaa.  Valtioneuvostolla ei ole ollut laillisia perusteita katsoa, että jo toteutetut toimenpiteet eivät olisi riittäviä ja rajoituksia on ollut välttämätöntä edelleen kiristää. Rajoituksien säätäminen tartuntatautilain 58 a §:n nojalla ei ole tarkoituksenmukaisuusharkintaa vaan laillisuusharkintaa. Valtioneuvoston tulee tarkoin noudattaa lakia rajoituksista päättäessään.

ATTR ei ole ottanut lausunnossaan millään tavalla huomioon rajoitusten vaikutuksia ravintolayrittäjiin, työntekijöihin ja heidän perheisiinsä.

Asetuksen antamista seuraavana päivänä (24.9.) Rauman terveyspalvelut tiedotti, että se sai viime viikon lopulla tiedon kuudesta Rauman telakan alueella todetusta koronatartunnasta.[7] Uusien tartuntatapausten vuoksi telakan alihankintayrityksien noin 200 työntekijältä on kuluvan viikon aikana otettu seulontanäytteet. Koronatartunnan saaneita työntekijöitä on perjantai-iltapäivään 24.9. mennessä todettu yhteensä 40. Satasairaala tiedotti[8] Rauman telakan tartuntarypäästä, että keskiviikkoiltapäivään 29.9. mennessä uusia positiivisia tuloksia on ilmennyt 96, joten telakan alueelta on löydetty tähän mennessä yhteensä 136 tartuntaa noin 700 testatun henkilön joukosta. Satasairaala tiedotti 8.10., että Rauman telakalla todetut tartunnat kattavat 40 % kaikista Satakunnassa kahden viikon aikana todetuista tartunnoista.[9] Ravintoloihin yhdistettiin vain 7 tartuntaa (3 %) jotka Satasairaalan tiedotteen mukaan liittyivät baarissa pidettyihin opiskelijajuhliin. MaRa toteaa, että opiskelijat juhlivat myös etkoilla ja jatkoilla, joten on epätodennäköistä, että opiskelijajuhliin liittyvät tartunnat olisivat tapahtuneet juuri baarissa oleskelun aikaan.

MaRa katsoo, että Satakunnan alueellinen tartuntatautitilanne huomioiden tartuntatautilain 58 a §:n nojalla ei ole ollut välttämätöntä ja oikeasuhtaista pitää yllä nykyisiä ravintolarajoituksia Satakunnassa ja etenkään kiristää niitä valtioneuvoston asetuksella 23.9. Satakunnassa virus on levinnyt muualla kuin ravintoloissa. Epidemian olennaisten mittareiden perusteella rajoituksia olisi tullut kiristämisen sijasta purkaa.

Valtioneuvoston 23.9. antaman asetuksen jälkeen suurin osa uusista tartunnoista Satakunnan alueella on ollut työpaikkatartuntoja. Satasairaalan tiedotteen (8.10.) mukaan Rauman telakalla todetut tartunnat kattavat 40 % kaikista Satakunnassa kahden viikon aikana todetuista tartunnoista. Valtioneuvoston olisi tullut viipymättä lieventää Satakunnan ravintolarajoituksia. Kun valtioneuvosto on tämän laiminlyönyt, se on toiminut myös vastoin tartuntatautilain 58 b §:n 3 momenttia.

 

5. Rajoitustoimien johdonmukaisuus (58 §, 58 d § ja 58 a § ja sen nojalla annettu VNA §)

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 27.8.2021 päätöksellään kumonnut tartuntatautilain 58 d §:n nojalla antamansa turvavälimääräykset asiakas- ja osallistujatiloihin ja 58 §:n nojalla antamansa määräyksen yleisötilaisuuksiin ja yleisiin kokouksiin. [10]

Aluehallintoviraston saaman asiantuntija-arvion mukaan viimeisen 14 vuorokauden ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden on Satakunnan alueella nyt THL:n tuottaman tiedon mukaan 88,6. Sairaanhoitopiirin oman kirjanpidon mukaan ilmaantuvuus on 71,4 / 100 000 asukasta / 14 vrk (11.– 24.8.2021). Aluehallintovirasto toteaa, että koronavirusepidemia on Satakunnan alueella edelleen leviämisvaiheessa.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto toteaa päätöksessä, että asiantuntija-arvion mukaan tartunnanjäljitys on Satakunnassa nopeaa ja tehokasta. Asiantuntija-arvion mukaan muutamia viikkoja sitten Satakunnassa oli varsin paljon ravintola/baari/terassitartuntoja, jotka johtivat pitkiin tartuntaketjuihin, nyt niitä ei ole todettu lainkaan. Tiedossa ei viime viikolta ole myöskään tartuntoja joukkotapahtumista.

Aluehallintovirasto toteaa, että sairaanhoitopiirin asiantuntija-arvion mukaan nykyisessä epidemiatilanteessa tartuntatautilain 58 d §:n soveltaminen ei ole enää välttämätöntä. Asiantuntija-arvion mukaan pykälässä soveltamiselle säädetyt edellytykset eivät enää täyty. Edellä olevan perusteella aluehallintovirasto katsoo, että tartuntatautilain 58 d §:n mukainen päätös on välittömästi kumottava. Aluehallintovirasto toteaa, että yleisötilaisuuksiin ja yleisiin kokouksiin liittyvien tartuntojen määrät ovat vallitsevassa epidemiatilanteessa Satakunnan kuntien alueella kokonaisuutena arvioiden vähäisiä. Epidemian leviämisen estämiseksi ei siten ole enää välttämätöntä erikseen rajoittaa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia tartuntatautilain 58 §:n mukaisella hallintopäätöksellä. Sairaanhoitopiirin aluehallintovirastolle antaman asiantuntija-arvion ja aluehallintoviraston suorittaman välttämättömyysharkinnan perusteella aluehallintovirasto katsoo, että nykyisessä epidemiatilanteessa yleisötilaisuuksien ja yleisten kokouksien osalta riittävinä epidemian leviämiseen kohdistuvina torjuntatoimenpiteinä voidaan pitää tartuntatautilain 58 c §:n edellyttämiä terveysturvallisuustoimia sekä muita viranomaisten ja asiantuntijatahojen antamia ohjeistuksia ja suosituksia.

Edellä olevan perusteella aluehallintovirasto kumoaa 13.8.2021 antamansa tartuntatautilain 58 §:n mukaisen määräyksen (LSAVI/8963/2021) ja 13.8.2021 antamansa tartuntatautilain 58 ja 58 d §:n mukaisen määräyksen (LSAVI/8966/2021) Satakunnan kuntien alueita koskien ajalta 27.8.2021 – 14.9.2021.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on sisäistänyt valtioneuvoston uuden hybridistrategian eikä ole määrännyt kokoontumisrajoituksia tai tehnyt lähikontaktin välttämistä koskevaa päätöstä Satakuntaan, vaikka koronaviruksen ilmaantuvuusluku on Satakunnassa noussut akkumateriaalitehtaalla tapahtuneen tartuntarypään seurauksena. Rajoitusten määrääminen ei olisi ollut välttämätöntä eikä oikeasuhtaista.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään (StVM 14/2021 vp) todennut, että valtioneuvoston lisäksi aluehallintovirastojen sekä liikenne- ja viestintäviraston tulee käyttää harkintavaltaansa siten, että rajoitukset muodostuvat epidemian torjunnan kannalta johdonmukaisiksi suhteessa eri toimialoihin sekä toimialojen sisällä erityyppisiin toimijoihin.

Satakunnasta on kumottu asiakas- ja osallistujatiloja koskevat rajoituspäätökset (58 d §) ja kokoontumisrajoitukset (58 §) 27.8.2021 eikä niitä ole sen jälkeen määrätty, vaikka ilmaantuvuus on Satakunnassa noussut.  On selvää, että erittäin ankarien ja ravintolayritysten perustuslaillisia oikeuksia loukkaavien ravintolarajoitusten ylläpitäminen ja niiden kiristäminen 23.9.2021 valtioneuvoston asetuksella on ilmeisen epäjohdonmukaista rajoitustoimien kokonaisuus huomioiden. Ravintoloiden toiminnan rajoittaminen näin voimakkaasti ei täytä perustuslaissa ja tartuntatautilaissa edellytettävää välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuuskriteeriä ottaen erityisesti huomioon, että tartuntoja ei ole ilmennyt ravintoloissa.

 

6. Valtioneuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa tehdä kokonaisharkinta rajoitusten vaikutuksista

MaRa toteaa, että valtioneuvosto on kesästä 2021 alkaen perustanut ravintoloiden rajoitukset yksinomaan alueen koronakoordinaatioryhmien kannanottoihin. Eri alueilla olevien koronakoordinaatiotyöryhmien harkinta on vaihdellut. Jotkut ryhmät ovat ottaneet huomioon muitakin näkökohtia kuin pelkän ilmaantuvuusluvun, kuten rajoitusten erittäin negatiiviset vaikutukset ravintolayrittäjiin, työntekijöihin ja heidän perheisiinsä. Tästä on aiheutunut merkittävä epätasa-arvo maan eri osissa toimivien yrittäjien ja työntekijöiden välillä. Valtio-neuvoston tehtävänä on tehdä kokonaisharkinta rajoitustoimien hyödyistä ja haitoista. Tämän tehtävän valtioneuvosto on laiminlyönyt.

 

7. Valtioneuvoston päätös on lainvastainen

MaRa katsoo, että valtioneuvostolla ei ole ollut laillista oikeutta tartuntatautilain 58 a §:n nojalla kiristää ravintolarajoituksia Satakunnassa 23.9.2021 antamallaan asetuksella. Näin kireät ja ravintolayrittäjien elinkeinovapauteen ja työtekijöiden työnteko-oikeuteen syvästi käyvät rajoitukset eivät ole välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

 

 

Kunnioittavasti,

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

                                     

Timo Lappi                                              Kai Massa    

toimitusjohtaja                                         lakimies