Ympäristöministeriölle
Asia: Tilapäiset esiintymislavat, katsomot ja yleisöteltat yleisötapahtumissa
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n (jäljempänä MaRa) jäseninä on Suomen merkittävimmät festivaalit ja kongressi- ja messutapahtumien järjestäjät. MaRan jäseninä on muun muassa Ruisrock, Tuska, Flow Festival, Nelonen Media Live 13 kesäfestivaalillaan, Sideways ja Provinssi, Juhlaviikkoja järjestävä Helsingin tapahtumasäätiö, Savonlinnan Oopperajuhlat, Tampereen Teatterikesä, Pori Jazz ja Nordic Business Forum. Tapahtumataloista MaRan jäseninä on muun muassa Messukeskus, Finlandia-talo, Paasitorni, Jyväskylän Paviljonki, Kaapelitehdas, Logomo ja Tampereen Messu- ja urheilukeskus.
MaRa on erittäin huolissaan uuden rakentamislain sääntelystä, joka uhkaa muuttaa yleisötapahtumat rakennustyömaiksi. Tämä lisäisi kohtuuttomasti tapahtumien hallinnollista taakkaa ja kustannuksia sekä aiheuttaisi kestämättömän lisäkuormituksen viranomaisresursseille. Vaarana on myös, että ulkomaiset esiintyjät jättäisivät Suomen väliin kansainvälisillä kiertueillaan.
Hallitusohjelman mukaan hallitus korjaa säädettyä rakentamislakia muun muassa niin, että hallinnollinen taakka kevenee ja byrokratia vähenee. MaRa pyytää, että ympäristöministeriö rakentamislain korjaussarjaa valmistellessaan ottaa seuraavan huomioon:
Tilapäisten yleisörakennelmien rajaaminen rakennuskohteen määritelmän ulkopuolelle
Uudessa rakentamislaissa rakennuskohteella tarkoitetaan rakennusta tai rakennelmaa, jolla voi olla vaikutusta ympäröivään alueiden käyttöön ja jonka toteuttamisessa on otettava huomioon olennaisia teknisiä vaatimuksia, sekä erityistä toimintaa varten rakennettavaa aluetta, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle. Rakennuksen määritelmään sisältyy se, että kyse on kiinteästä paikallaan pysytettäväksi tarkoitetusta kohteesta. Rakennelmaa ei sen sijaan ole laissa määritelty.
Rakentamislain 42 §:n 1 momentissa on määritelty rakentamislupaa edellyttävät kohteet. Kunnallisella rakennusjärjestyksellä ei voida poiketa rakentamisluvan tarpeesta minkään 1 momentissa mainitun kohteen osalta. Momentin 4-kohdan nojalla rakentamislupaa vaaditaan yleisörakennelmaan, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä.
Vaarana on, että uuden rakentamislain nojalla myös yleisötapahtumiin tilapäisesti pystytettävät ja purettavat esiintymislavat, katsomot ja yleisöteltat, kumppanipisteet ja muut yksi- tai monikerroksiset rakenteet, kuten VIP-rakenteet (jäljempänä tilapäiset yleisörakennelmat) olisivat rakentamislupaa edellyttäviä rakennuskohteita. Isolla festivaalilla tällaisia rakenteita esiintymislavat mukaan lukien voi olla useita kymmeniä.
Yleisötapahtuman järjestäjä tai rakennelmia pystyttävä muu taho joutuisi hakemaan kohteille rakentamislupaa ja noudattamaan niiden pystyttämisessä ja purkamisessa rakentamista koskevia vaatimuksia. Rakentamista koskeva vaatimukset ovat pysyvien rakennusten kohdalla ymmärrettäviä, mutta ne ovat suhteettoman raskaita tilapäisten yleisörakennelmien kohdalla.
Uuden rakentamislain sääntely johtaisi todennäköisesti myös siihen, että kaikki yleisötapahtumat, joihin kasataan tilapäisiä yleisörakennelmia, joutuisivat noudattamaan myös työturvallisuuslain ja rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen rakennustyömaita koskevia velvoitteita.
Seuraavat esimerkit kuvaavat sääntelyn seurauksia ja kohtuuttomuutta:
- Ulkomainen yhtye esiintyy kiertueellaan ulkoilmakonserteissa ja -festivaaleilla. Yhtye käyttää kiertueellaan esiintymislavaa, jonka yhtyeen oma tekniikkahenkilöstö kasaa ja purkaa teollisesti valmistetuista komponenteista valmistajan ohjeiden perusteella samalla tavalla jokaisessa maassa. Jos yhtye olisi tulossa Suomeen, tapahtumanjärjestäjän pitäisi hakea esiintymislavalle rakentamislupaa. Ulkomaisen yhtyeen tekniikkahenkilöstön pitäisi käydä verotoimistossa hakemassa itselleen verotunniste ennen esiintymislavan pystyttämistä. Tekniikkahenkilöstöä voi olla yli sata eikä tekniikkahenkilöstön kiireinen aikataulu mahdollista asiointia rajatuilla aukioloajoilla ja henkilöresurssein toimivissa verotoimistoissa. Esiintymislavan kasaaminen rakentamislupaa ja rakennustyömaan vaatimuksia edellyttävänä toimenpiteenä aiheuttaisi kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Yhtye jättää Suomen väliin kiertueellaan.
- Messualueelle kasataan kymmenen pientä esiintymislavaa viikon ajaksi. Kun niitä voi käyttää vähintään viisi henkilöä, jokainen niistä olisi erillinen rakennustyömaa. Esiintymislavojen kasaamista varten pitäisi hakea rakentamislupaa, mistä aiheutuisi kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja kustannuksia messujen järjestäjälle.
Jos jokainen yli viiden henkilön käyttöön tarkoitettu tilapäinen yleisörakennelma jouduttaisiin rakennusluvittamaan, rakentamislupalupahakemusten määrä kasvaisi räjähdysmäisesti. Tapahtumien osalta suurin paine kohdistuisi erityisesti kesään ja lomakauteen, jolloin festivaaleja ja tapahtumia järjestetään ympäri Suomen. Rakennusvalvonnan, veroviranomaisten ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen henkilöstöresurssit eivät mitenkään riittäisi hoitamaan tapahtumien lupa-asioita ja valvontaa sujuvasti ja asiaankuuluvalla tavalla. Tapahtumia jouduttaisiin lupaprosessien epäonnistumisen vuoksi perumaan viime hetkellä tai tapahtumia järjestettäisiin lainvastaisessa tilassa. Viime hetkellä perutulla tapahtumalla ei ole tuloja, mutta kaikki kulut realisoituvat tappion ollessa pahimmillaan useita miljoonia euroja. Kohtuuton byrokratia uhkaisi koko tapahtumaelinkeinoa niin pieniä kuin suuriakin tapahtumia.
MaRa esittää tilanteen ratkaisemiseksi, että uuteen rakentamislakiin sisällytetään rakennelman määritelmä. Rakennelman ja rakennuskohteen määritelmän ulkopuolelle on rajattava yleisötilaisuuksia varten pystytettävät ja purettavat tilapäiset rakennelmat.
Rakentamislain sääntely olisi tällöin sopusoinnussa myös arvonlisäverolain rakentamispalvelujen määritelmän kanssa (AVL 31 §:n 3 momentti). Rakentamispalvelua on kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Verohallinnon ohjeessa todetaan, että työmaalla olevat siirrettävät taukotuvat ja toimistot eivät ole arvonlisäverolaissa tarkoitettuja kiinteistöjä. Niiden pystytykseen, purkuun ja niihin kohdistuviin sähkö- ja putkiasennuksiin sekä muihin työsuorituksiin ei sovelleta käännettyä verovelvollisuutta. Myös rakennusaidat, rakennustelineet, nosturit ja työmaan rakennushissit ovat tilapäisiä rakennelmia eikä niistä muodostu kiinteistön osia. Niiden asennukseen tai purkamiseen ei siten sovelleta käännettyä verovelvollisuutta. Myös tapahtumissa suuri osa yleisörakennelmista kootaan usein täsmälleen samoista teline- ja konttielementeistä kuin rakennustyömaiden tilapäiset rakennelmat, joita ei katsota arvonlisäverolaissa kiinteistön osiksi.
MaRa toteaa, että yleisötapahtumissa käytettävien tilapäisten rakennelmien rajaaminen rakennuskohteiden ulkopuolelle ei heikennä yleisötilaisuuksien turvallisuutta.
Tilapäisiä rakennelmia on vuosikymmenet pystytetty ja purettu yleisötapahtumiin ilman rakentamislupaa. Festivaaleilla ja kongressi- ja messutapahtumissa osaava ja koulutettu tekniikkahenkilöstö kasaa ja purkaa tilapäiset yleisörakennelmat ohjeiden perusteella. Yleisötilaisuuden järjestäjän tulee laatia pelastussuunnitelma ja kuluttajaturvallisuuslaissa tarkoitettu turvallisuusasiakirja. Yleisötilaisuuksien turvallisuutta valvovat Tukes, palo- ja pelastusviranomaiset sekä poliisi.
MaRa toteaa, että tilapäiset yleisörakennelmien vapauttaminen rakentamisluvan tarpeesta rakentamislain 42 §:ää muuttamalla ei ratkaisisi ongelmaa. Jos tilapäisiä yleisörakennelmia pidettäisiin edelleen rakennuskohteina, niihin saatettaisiin soveltaa yhteistä rakennustyömaata koskevia säännöksiä. Rakennustyömaalla työskentelevältä henkilöstöltä vaadittavan verotunnisteen hakeminen on käytännössä mahdotonta esimerkiksi ulkomaisille yhtyeille ja heidän käyttämälleen tekniikkahenkilöstölle.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Veli-Matti Aittoniemi Kai Massa
varatoimitusjohtaja lakimies