Väylävirastolle
Asia: Maantieverkon nopeusrajoitusohjeen päivittäminen, lausuntopyyntö kriteerien vaikutuksista
Väylävirasto on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä (jäljempänä MaRa) lausuntoa maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivityksessä esitetyn vaihtoehdon vaikutuksista.
Väyläviraston ehdotus nopeusrajoituksen laskemisesta 80 km/h:aan noin 1 800 kilometrillä maantieverkkoa
Lausuntopyynnön liitteenä olevassa muistiossa on valittu vaihtoehto 2, jonka mukaan liikennemääräluokassa 500–2 500 ajoneuvoa/vrk vaaditaan 100 km/h nopeusrajoitukseen vähintään 7,0 metrin päällysteleveys. Hyvin vähäliikenteiset tiet (< 500 ajoneuvoa/vrk) jätetään ELY-keskusten harkintaan. Lisäksi 100 km/h nopeusrajoituksen alentamista tulee tarkastella ns. riskialtteilla tietyypeillä sekä vilkkaamilla tiejaksoilla, joilla kohtaamisonnettomuuksien kustannusriski ja -tiheys ovat tien toiminnallisen luokan korkeimmassa 5 %:ssa.
Ohjeessa esitettyjen kriteerien perusteella valtakunnallisesti nopeusrajoitus laskisi 100 km/h:sta 80 km/h:aan noin 1 800 kilometrillä. Tämä on 4,5 % siitä tieverkosta, joka ei ole yleisrajoituksen piirissä. Nopeusrajoituksen muutokset jakautuvat Väyläviraston mukaan maantieteellisesti tasaisesti ympäri Suomea, mutta kohdistuvat kilometrimäärällisesti eniten Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle johtuen näiden alueiden maanteiden kapeudesta ja käytäntöjen yhtenäistämisestä. Suurimmat vaikutukset liikennesuoritteen näkökulmasta kohdistuvat kuitenkin vilkkaimmille teille.
Väyläviraston mukaan vaikutukset maakuntakeskuksien saavutettavuuteen ovat pienet, suuri osa tienkäyttäjistä saavuttaa lähimmän maakuntakeskuksen edelleen alle tunnissa. Matka-aikaa muutos lisäisi kaupunkien välillä kahdesta viiteen minuuttia.
Väyläviraston mukaan liikenneturvallisuushyödyt ovat siis aikakustannusmenetyksiä suuremmat. Kokonaisuudessaan positiivinen kustannusvaikutus on 6,1 miljoonaa euroa.
Väylävirasto on pyytänyt lausuntoa erityisesti seuraavista asioista:
- Millaisia vaikutuksia arvioitte suunnitelluilla maanteiden nopeusrajoitusten muutoksilla olevan toimintaanne (aikataulut, matka-ajat, koettu turvallisuus ja saavutettavuus, kävelyn ja pyöräliikenteen turvallisuus jne.)?
- Mitä mieltä olette liikenneturvallisuuden parantamisesta nopeusrajoituksia muuttamalla? Millaisia muita keinoja ehdottaisitte ajatellen myös rajallisia rahallisia resursseja väyläverkon kehittämiseen?
- Miten maanteiden nopeusrajoitukset tukevat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamia tavoitteita ja alueenne liikennejärjestelmän kehittämisen suunnitelmia?
- Muita huomioita, mitä?
MaRa toteaa lausuntonaan seuraavaa:
1. Nopeusrajoitusten alentaminen heikentää kotimaan matkailukohteiden saavutettavuutta
Väyläviraston ehdotetut nopeusrajoitusten muutokset jakautuvat maantieteellisesti tasaisesti ympäri Suomea, mutta kohdistuvat kilometrimäärällisesti eniten Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle johtuen näiden alueiden maanteiden kapeudesta ja käytäntöjen yhtenäistämisestä. Väyläviraston julkaisemasta kartasta näkyy, että merkittävä määrä ehdotetuista nopeusrajoitusten laskusta kohdistuu myös eteläisempään Suomeen, esimerkiksi Tampereen ympäristöön ja Tampere–Turku, Tampere–Jyväskylä, Tampere–Seinäjoki, Tampere–Vaasa välille, Kouvola–Kotka, Kouvola–Lahti, Kouvola–Lappeenranta, Kouvola–Helsinki välille, Lahti–Mikkeli välille, Kuopion eteläpuolelle ja Joensuun ympäristöön.
Suomi on harvaan asuttu ja pitkien etäisyyksien maa. Henkilöauto on ylivoimaisesti suosituin liikkumisväline kotimaan matkailussa. Esimerkiksi Pohjois-Suomeen suuntautuvissa matkoissa yli 90 prosenttia tehdään omalla autolla. Henkilöautolla saapuvat matkailijat ovat tärkein asiakasryhmä enemmistölle matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä puolilla Suomea. Hiihtokeskuksiin, leirintäalueille, hotelleihin, kylpylöihin, huvipuistoihin ja muihin matkailu- ja vapaa-ajanviettokohteisiin ajetaan usein pitkiä matkoja eri puolelta Suomea ja jos kyseessä on päivävierailu, matka tuplaantuu kotiin ajettaessa. Nopeusrajoitusten lasku vaikuttaa erittäin negatiivisesti kaikkien niiden matkailukohteiden vetovoimaan, joihin jouduttaisiin ajamaan nopeusrajoituksen alentamisen kohteina olevia maanteitä pitkin. Matka-aika esimerkiksi Pohjois-Suomen matkailukeskuksiin pääkaupunkiseudulta on jo nykyisin talvinopeusrajoitusten ollessa voimassa noin 10–14 tuntia. Tuossa ajassa pääsee lentämällä kauas.
Muistiossa todetaan, että matka-ajan pitenemisen haittavaikutukset ovat suurimmat säännöllisillä matkoilla, kuten työ- tai koulumatkoille. MaRa hämmästelee, että muistiossa ei ole arvioitu lainkaan nopeusrajoitusten laskun vaikutusta kotimaan matkailuun. Useat matkailukohteet sijaitsevat harvaan asutuilla seuduilla pitkien välimatkojen päässä ja ovat heikosti lento- tai raideliikenteellä saavutettavissa. Rajoitusten kiristäminen heikentäisi kotimaan matkailun kilpailukykyä suhteessa ulkomaan matkailuun.
Arvioidut matka-ajan pitenemiset eri yhteysväleillä on muistiossa arvioitu matemaattisella laskukaavalla arviomatta lainkaan millä tavalla nopeusrajoituksen lasku vaikuttaa tosiasiallisiin liikenneolosuhteisiin ja sitä kautta todelliseen matka-aikaan. Maanteiden vetokyvyn heikentyessä ja liikenteen jonoutuessa matka-aika pitenee tosiasiallisesti enemmän. Muistiossa ei ole myöskään ymmärretty, että autojen kuljettajat ja matkustajat kokevat liian matalaksi katsomansa nopeusrajoituksen seurauksena lisääntyneen matka-ajan huomattavasti matemaattista muutosta suuremmaksi. Matkakohteet, joihin joudutaan ajamaan pidempiä aikoja nykyistä nopeusrajoitusta alhaisemmalla 80 km/h nopeudella, tulevat matkailijan näkökulmasta heikommin saavutettavammaksi ja vähemmän houkuttelevammaksi. Nopeusrajoituksen lasku vähentää kotimaan matkailun kysyntää ja sitä kautta työllisyyttä ja verotuloja monella paikkakunnalla ympäri Suomen.
MaRa toteaa, että matka-ajan pitenemisen vaikutukset ovat erittäin negatiiviset kotimaan matkailuun.
Väyläviraston muistiossa todetaan, että erityisesti maakuntakeskusten välillä on yleensä junaliikenteen tarjontaa, jolloin joukkoliikennematkojen palvelutaso ei heikkene, vaikka bussiliikenteen matka-aika pitenisi. MaRa hämmästelee Väyläviraston suhtautumista linja-autoliikenteen kilpailukykyyn suhteessa muihin liikkumismuotoihin.
MaRa toteaa, että linja-autoliikenteen kilpailukyky suhteessa junaliikenteeseen heikkenee ehdotetuilla nopeusrajoituksilla. Nopeusrajoituksen lasku pidentää linja-autoliikenteen matka-aikoja, minkä matkustajat kokevat palvelutason heikentymiseksi aiempaan verrattuna. Tällä on väistämättä kielteinen vaikutus linja-autoliikenteen kysyntään ja matkustajamääriin. Kysynnän vähentyminen voi johtaa linja-autoliikenteen vuorojen vähentämiseen, mikä heikentää matkailukohteiden saavutettavuutta.
Traficomin tilastojen mukaan ennen koronapandemiaa vuonna 2019 linja-autoliikenteen (kaukoliikenne) matkustajamäärät olivat 9,27 miljoonaa. Vuonna 2022 matkustajamäärät olivat melkein puolet pienempi, 5,24 miljoonaa. Vuoden 2023 tilastoja ei ole vielä saatavissa. Linja-autoliikenteen tilanne heikkenisi edelleen, jos nopeusrajoituksia laskettaisiin.
2. Nopeusrajoituksen alentamisen vaikutus liikenneturvallisuuteen
Väyläviraston muistiossa todetaan, että vähäliikenteisillä yksiajorataisilla valta-, kanta- ja seututeillä, joilla on 100 km/h nopeusrajoitus, ovat kapeita ja niissä on kohonnut onnettomuusriski.
MaRa toteaa, että Väylävirasto ei ole tuonut esille eikä arvioinut Tilastokeskuksen tilastoimien liikenneonnettomuuksien määrän todellista kehitystä niillä teillä, joissa on 100 km/h nopeusrajoitus. Väylävirasto esittää nopeusrajoitusten laskua merkittävällä osalla tieverkkoa, vaikka kuolemat, loukkaantumiset ja vakavat loukkaantumiset ovat Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuuksien tilastojen mukaan laskeneet merkittävästi viimeisen noin 10 vuoden aikana sekä 100 km/h nopeusrajoitusten teillä että 80 km/h nopeusrajoitusten teillä.[1] Tilastojen mukaan viime vuosi oli ennätysturvallinen myös 100 km/h nopeusrajoitusten teillä.
| Vuosi 2012 | Vuosi 2023 | Muutos (%) | |
| Kuolleet | 49 | 23 | - 53,1 |
| Loukkaantuneet | 564 | 280 | - 50,4 |
| Vuosi 2012 | Vuosi 2023 | Muutos (%) | |
| Kuolleet | 120 | 73 | - 39,2 |
| Loukkaantuneet | 1 906 | 932 | - 51,1 |
MaRa toteaa, että tilastoitujen liikenneonnettomuuksien määrän ja kehityksen perusteella perusteita nopeusrajoitusten laskulle ei ole.
MaRa huomauttaa, että merkittävä osa vakavista onnettomuuksista johtuu alkoholin tai päihteiden vaikutuksen alaisena ajamisesta, kuljettajan itsetuhoisuudesta ja kaahailusta. Näihin onnettomuustyyppeihin ei voi vaikuttaa nopeusrajoituksilla.
Väylävirasto jättää huomioimatta myös ajoneuvokannan teknisen kehityksen vaikutukset liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuus on parantunut autokannan kehittymisen myötä koko ajan. Suomessa henkilöautokannan keski-ikä oli vuonna 2023 noin 13,2 vuotta. Yli 10 vuotta vanhassa autossa on kuitenkin paljon paremmat turvavarusteet kuin saman ikäisessä autossa vielä 10 vuotta sitten. Kun autokanta uusiutuu, sitä vähemmän onnettomuuksia, kuolemia ja loukkaantumisia tapahtuu.
Muutama vuosi sitten tehtiin lakimuutos, joka salli korkeammat ajonopeudet matkailuautoille, kevyille perävaunuille sekä pakettiautoille. Tämä ei lisännyt liikenneonnettomuuksien määrää vastoin joidenkin viranomaisten ennakkonäkemyksiä.
MaRa katsoo, että nopeusrajoitusten laskeminen ei ole perusteltua, kun ottaa huomioon autokannan kehittymisen koko ajan turvallisemmaksi.
Väyläviraston ehdotus ei huomioi lainkaan nopeusrajoituksen laskun liikennepsykologisia realiteetteja vaikutuksineen. Nopeusrajoituksen lasku lisää matka-aikaa, mikä heikentää kuljettajan ja matkustajien kokemaa matkanteon sujuvuutta. Nopeusrajoituksen lasku vähentää tien vetokykyä, mikä lisää jonoutumista. Tästä seuraa autoilijoiden turhautumista, ärtymystä ja jopa aggressiivisuutta. Autojen väliset nopeuserot kasvavat, kun kasvava osa autoilijoista ei noudata alennettuja nopeusrajoituksia. Turvavälien noudattamatta jättämiset ja ohitukset lisääntyvät, mikä lisää riskitilanteita ja onnettomuuksia.
MaRa katsoo, että ehdotettu nopeusrajoituksen lasku johtaa lisääntyneeseen jonossa ajamiseen ja ohitustilanteisiin, mikä heikentää liikenneturvallisuutta. Väylävirasto on jättänyt tämän kokonaan huomioimatta.
Ehdotettua nopeusrajoituksen laskua on hämmästelty julkisuudessa eikä sille ole ymmärrystä ainakaan autoilijoiden keskuudessa. Jos nopeusrajoitusta lasketaan 1 800 kilometrillä maanteitä, nopeusrajoitusta pidetään merkittävällä osalla tieverkkoa liian alhaisena olosuhteisiin nähden. Tällöin nopeudet ja nopeuserot kasvavat rajoitusta suuremmiksi. MaRa katsoo, että Väyläviraston ehdotus heikentää nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen yleistä hyväksyntää ja sen myötä myös sääntöjen noudattamista.
Liikenneturvallisuus Suomessa on jo tällä hetkellä hyvällä tasolla. MaRa katsoo, että liikenneturvallisuutta voidaan edelleen parantaa pitämällä huolta tiestön kunnosta ja tekemällä siihen parannuksia. Liikenteeltä kerätään arvonlisäverot mukaan lukien vuodessa lähes 8 miljardia euroa veroja. Liikenteeltä kerättävien verojen vastineena myös tiet on pidettävä turvallisessa kunnossa. Päivitettävänä olevassa 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa rajallisia resursseja ollaan kohdistamassa tiestön kunnossapitoon, mikä on tässä taloustilanteessa perusteltua.
3. Nopeusrajoituksen alentamisen yleisistä vaikutuksista
Väyläviraston muistiossa vähätellään matka-aikojen pidentymisten vaikutuksia. Niitä arvioidaan yksittäisen kulkuneuvon matka-ajan muutoksena. Jos kulkuneuvossa on useampi matkustaja, lisääntyneen matka-ajan vaikutus todellisuudessa moninkertaistuu.
Esimerkiksi henkilöautossa, jossa on neljä henkilöä ja matka-aika pitenee viidellä minuutilla, on yhteenlaskettu aikamenetys 20 minuuttia. Jos linja-autossa on 50 henkilöä, niin samalla matka-ajan pitenemisellä aikamenetys on jo yli 4 tuntia.
Kun kulkuneuvojen matka-aikojen pidentyminen skaalataan tienkäyttäjien määriin, menetetty aika on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti erittäin suuri.
MaRa katsoo, että nopeusrajoituksen laskemisen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat todellisuudessa Väyläviraston laskelmaa huomattavasti pienemmät. Matka-aikojen kasvamisella olisi esitettyä suuremmat kielteiset vaikutukset yhteiskunnalle.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Kai Massa
toimitusjohtaja lakimies
[1]https://tieliikenneonnettomuudet.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Tieliikenneonnettomuudet/Tieliikenneonnettomuudet__2_Olosuhteet/030_olos_tau_103.px/