Väylävirastolle
Asia: Väyläviraston investointiohjelmaluonnos vuosille 2025-2032
Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelman, toimeenpanoa.
Investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet. Vuosia 2025–2032 koskeva investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita.
Liikenne 12 -suunnitelmassa kehittämishankkeisiin suunnattavasta rahoituksesta noin 2,45 miljardia euroa on jo varattu päätetyille hankkeille. Investointiohjelman uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä noin 3 mrd. euroa. Tästä rahoituksesta kohdistuu maanteille noin 1,2 mrd. euroa, rautateille noin 1,6 mrd. euroa ja vesiväylille noin 0,2 mrd. euroa.
Perusväylänpidon rahoitus suunnittelukaudella on noin 18 miljardia euroa. Rahoituksesta kohdistetaan maanteille 52 % (keskimäärin 765 miljoonaa euroa vuodessa), radoille 39 % (keskimäärin 592 miljoonaa euroa vuodessa) ja vesiväylille 9 % (keskimäärin 141 miljoonaa euroa vuodessa).
Investointiohjelman tiehankkeita koskevassa liitteessä kaksi todetaan, että investointiohjelman tiehankkeet parantavat kansainvälistä saavutettavuutta, alueellista ja alueiden välistä saavutettavuutta verrattuna siihen, että investointeja ei tehtäisi. Maantiehankkeet jakaantuvat TEN-T ydinverkon parantamiseen, muiden pääväylien parantamiseen, muun tieverkon parantamiseen ja maantieverkon keskisuuriin kriittisiin siltoihin. Kokonaisuutena maantieverkon palvelutaso kuitenkin heikkenee nykytilanteeseen verrattuna. Rahoitustaso ei riitä nykyisen palvelutason ylläpitämiseen.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa lausuntonaan seuraavan.
1. Matkailun tärkeä merkitys tunnistettava investointiohjelmassa
Suomessa matkailu luo uusia yrityksiä, infrastruktuuria, työtä ja toimeentuloa koko Suomen alueella. Matkailu kasvaa myös rakennemuutosalueilla toisin kuin moni muu toimiala. Vuonna 2019 matkailuun kulutettiin Suomessa 16,3 miljardia euroa. Siitä kotimaisen matkailukulutuksen osuus oli 11 miljardia euroa ja ulkomaisen 5,3 miljardia euroa. Matkailun osuus Suomen kokonaisviennistä oli ennen koronaepidemiaa 5,4 % ja palveluviennistä noin 17 % (Tilastokeskus). Suomessa matkailun kokonaisvaikutus bruttokansantuotteeseen on noin 8 prosenttia vuonna 2019 (World Travel & Tourism Council). Matkailu on palveluviennin kolmanneksi suurin toimiala. Matkailuviennin luomasta arvonlisästä jää Suomeen enemmän kuin tavaraviennistä.
Väyläverkon kunnon ylläpitämisellä ja sen määrätietoisella kehittämisellä ja parantamisella on olennainen merkitys ulkomaalaisten Suomeen suuntautuvalle matkailulle (matkailuvientiä), kotimaanmatkailulle ja hyvästä saavutettavuudesta riippuvaisille Suomessa toimiville matkailu- ja ravintolayrityksille.
Investointiohjelmassa matkailun synnyttämiä tarpeita ei ole huomioitu, kun on arvioitu investointiohjelman vaikutuksia kansainvälisen saavutettavuuteen tai alueiden välisen saavutettavuuteen.
2. Maantieverkon kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen
Maantieverkoston kunnon ylläpitämisellä ja kehittämisellä on tärkeä merkitys elinkeinoelämälle, eri alueiden kehittymiselle ja elinvoimaisuudelle, matkailulle ja logistiikan toimivuudelle.
MaRa on huolissaan siitä, että maanteiden korjausvelka jatkaa kiihtyvää kasvuaan ja on nyt noin 2,55 miljardia euroa. Koko valtion väyläverkon korjausvelasta noin 62 % kohdistuu tieverkolle. Päällystetyistä teistä noin 8 800 km on huonokuntoisia (17 %), joista noin 1 350 km kohdistuu pääteille (lähde Traficom, maantieverkon kunto, päivitetty 13.11.2023). Maanteiden korjausvelkaa on kurottava umpeen vuosittain. Investointiohjelmassa on perustellusti suunnattu perusväylänpidon rahoituksesta suurin osa (52 %) maantieverkkoon.
Korjausvelan lisäksi on syntynyt myös investointivelkaa. Investointiohjelman rahoituskehyksillä ja painotuksilla tärkeitä kehittämistoimia maantieverkolla pystytään toteuttamaan vain rajallisesti. Useita tarpeellisia maantieverkon kehittämiskohteita (liite 4 c) eri puolella Suomea jää suunnittelukaudella kehittämishankkeiden ja rahoituksen ulkopuolelle.
3. Saavutettavuudessa huomioitava matkailun tarpeet
Investointiohjelmaluonnoksen mukaan Suomen kansainvälisen saavutettavuuden varmistaminen ja kehittäminen on kriittistä elinkeinoelämän logistiikalle sekä toiminta- ja huoltovarmuudelle. Kansainvälinen saavutettavuus on tärkeää myös sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta. Henkilöliikenteessä oleellisia ovat kansainvälisen työasioinnin tarpeet ja ulkomaisen työvoiman liikkumistarpeet.
MaRa toteaa, että Suomen kansainvälisen saavutettavuuden varmistaminen ja kehittäminen on kriittistä myös Suomeen suuntatuvan matkailun kannalta. Henkilöliikenteessä mainittujen tarpeiden lisäksi oleellisia ovat myös ulkomaisten matkailijoiden liikkumistarpeet. Ulkomaisten matkailijoiden Suomeen jättämä matkailutulo oli vuonna 2019 5,3 miljardia euroa.
Suomi on kansainvälisessä saavutettavuudessa erilaisessa asemassa kuin muut Euroopan maat. Suomi on suhteessa muuhun Eurooppaan saari. Suomeen ei ole junayhteyksiä muualta Euroopasta eikä tieyhteyttä Euroopasta Pohjois-Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta, kun matkailua Venäjältä ei ole tulossa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Suomen kansainvälinen saavutettavuus henkilöliikenteessä on riippuvainen hyvistä lentoyhteyksistä. Suomessa matkaillessaan ulkomaiset matkailijat tukeutuvat lentoyhteyksiin, maantieverkkoon (henkilöautot ja linja-autot) ja junaliikenteeseen.
MaRa toteaa, että myös alueiden välisessä saavutettavuudessa on tunnistettava matkailun tarpeet. Muutokset valtakunnallisissa väyläverkoissa ja liikenneyhteyksissä vaikuttavat suoraan myös matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiin.
Suomessa tavaraliikenteestä 86 % on tieliikennettä ja elinkeinoelämän kuljetukset keskittyvät pääteille. Henkilöliikenteestä tieliikenteen osuus on vielä suurempi, noin 90 %.
Sujuvaa matkantekoa palveleva, hyvin kunnossa pidetty ja kattava tieverkosto on tärkeä matkailijoille ja matkailualalla toimiville yrityksille, jotka ovat riippuvaisia siitä, että kohteeseen pääsee turvallisesti ja riittävän nopeasti eri puolilta maata kaikkina vuodenaikoina. Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa henkilöauto on monessa tapauksessa ainoa realistinen vaihtoehto matkustaa määränpäähän kohtuullisilla kustannuksilla, vaivalla ja matka-ajalla.
Suurin osa kotimaanmatkailusta tehdään omalla autolla nyt ja tule-vaisuudessa. Suomalaiset tekevät esimerkiksi Pohjois-Suomen matkoista noin 90 prosenttia henkilöautolla. Useille tärkeille matkailupaikkakunnille ei ole rautateitä, ja lentäminen on varsinkin sesonkiaikaan kallista esimerkiksi lapsiperheelle. Autolla ajaminen lomalle on usein ainoa realistinen matkustusvaihtoehto perheelle. Usein lomakohteessa halutaan myös liikkua omalla autolla. Autolla tehty kotimaanmatkailu lisää kotimaista kysyntää, työllistää erityisesti kaupunkialueiden ulkopuolella ja tuo taloudellista hyvinvointia myös ruuhka-Suomen ulkopuolelle. Kotimaanmatkailu tuottaa paljon erilaisia verotuloja valtiolle.
Monet matkailu- ja ravintola-alan yritykset palvelevat asiakkaita ympäri-vuorokautisesti ja ainakin niin, ettei julkinen liikenne toimi tai sitä ei ole. Henkilöauto on tällöin usein ainoa keino päästä työpaikalle.
Suomalaisilla on paljon vapaa-ajan asuntoja muualla kuin vakituisella asuinpaikkakunnallaan. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 512000 kesämökkiä. Monille vapaa-ajan asuinnoille pääsemisessä henkilöauto on ainoa käytännössä toimiva vaihtoehto. Kesämökeille ajetaan pääteillä, alemman asteisella tieverkostolla ja yksityisteitä pitkin. Vapaa-ajan asukkailla on suuri merkitys useille paikkakunnille, jotka kärsivät suurista muuttotappioista.
Tiestö on pidettävä hyvässä kunnossa ja siihen on myös tehtävä investointeja. Pääteiden ohella on huomioitava myös alempiasteinen tieverkosto. Suomen yksi vahvuus matkailumaana on luonnossa olevat nähtävyydet, elämykset ja aktiviteetit. Nämä kohteet sijaitsevat usein etäällä kasvukeskuksista ja kaupungeista. Näiden matkailukohteiden elinkelpoisuus ja kannattavuus riippuu hyvästä saavutettavuudesta autolla.
Rautatieverkosto ja olemassa olevat junayhteydet eri puolille Suomea ovat tärkeitä Suomen eri alueiden ja paikkakuntien saavutettavuudelle, elinvoimaisuudelle ja matkailulle.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Kai Massa
toimitusjohtaja lakimies