Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö (VM/1358/03.01.00/2019)
Ehdotus fossiilisten polttoaineiden veronkorotuksista
Valtiovarainministeriö (VM) esittää fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristystä vuodelle 2020, niin että moottoribensiinin vero nousisi 5,27 senttiä litralta ja dieselöljyn hinta 5,89 euroa litralta.
Ministeriön esitys perustuu Rinteen hallituksen päätökseen 250 M€ veronkorotuksista. Hallitus päätti aiemmin budjettiriihessä nostaa dieselin veroa 120–150 M€. Hallitus esittää liikenteelle veronkorotuksia näin ollen noin 400 M€/vuosi.
VM:n mukaan veronkorotuksella tavoitellaan verotuottojen kasvua sekä liikenteen polttoaineverotuksen ympäristöohjauksen tason säilymistä. Esityksen mukaan ehdotetuilla veromuutoksilla ei olisi merkittävää vaikutusta valtion muihin välillisiin verotuloihin, sillä kuluttajien odotetaan vähentävän kokonaiskulutusta veronkorotuksen verran.
Esityksessä todetaan, että korotukset nostaisivat moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaa arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen noin 6,3 senttiä litralta. Tyypillisen E95-moottoribensiinin hinta nousisi arviolta noin neljä prosenttia. Dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden arvonlisäverollinen hinta nousisi noin 6,9 senttiä litralta. Dieselin hintaa korotus nostaisi noin viisi prosenttia. Sataprosenttisen tuplalaskettavan parafiinisen biodieselin hinta ei nousisi.
Esityksen mukaan ehdotetuilla muutoksilla olisi myönteinen vaikutus päästökaupan ulkopuolisen liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Lyhyellä aikavälillä ehdotettujen veronkorotusten arvioidaan vähentävän bensiinikäyttöisten henkilöautojen polttoaineen kulutusta noin 1,1 prosenttia ja dieselkäyttöisten henkilöautojen kulutusta noin 1,4 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa veronkorotuksia ei tehdä. Liikennesektorin päästöjen arvioidaan siten vähentyvän noin 0,7 prosentilla.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Ilmastonmuutoksen torjunta ja päästöjen vähentämistavoite on tärkeä. Suomi verottaa tieliikennettä kuitenkin jo nykyisin raskaasti. Esimerkiksi Ruotsi verottaa tieliikennettä 40 prosenttia vähemmän. Kotimaan liikenteen verotusta koskevilla päätöksillä on vaikutusta henkilö- ja tavaraliikenteeseen ja toimialoista erityisesti matkailuun.
Jos kotimaassa liikkumisen kustannuksia lisätään veronkorotuksilla, suomalaiset matkustavat yhä enemmän ulkomaille. Polttoaineiden veronkorotus vaikuttaa negatiivisesti matkailukysyntään Suomessa, koska ylivoimainen enemmistö kotimaan matkoista tehdään henkilöautolla. Etäisyydet ovat pitkiä ja suomalaisten käytössä olevista henkilöautoista enemmistö on bensiini- tai dieselkäyttöisiä. Henkilöautojen keski-ikä Suomessa on yli 12 vuotta ja liikennekäytössä olevien autojen kesimääräinen keskikulutus on vielä kaukana uusien henkilöautojen lukemista. Fossiilisten polttoaineiden hinnan kallistuminen veronkorotusten takia vaikuttaa näin ollen lähes kaikkiin autolla tehtäviin kotimaan matkoihin.
MaRa huomauttaa, että ulkomaan meri- ja lentoliikenteessä olevien alusten ja lentoaineiden polttoaine on verosta vapaata, eikä fossiilisten polttoaineiden verojen korotus kohdistu niiden polttoaineeseen. Matkustaminen ulkomaille ei siten kallistu, mutta polttoaineiden veronkorotuksilla kotimaassa liikkuminen ja matkailu tulisi yhä kalliimmaksi.
Ehdotuksesta puuttuu vaikutusarvio siitä, millä tavalla polttoaineiden veron korotus vähentää päästöjä, jos suomalaiset matkustavat sen takia yhä enemmän ulkomaille. Liikenteen verotuksen kiristäminen kotimaassa ei vähennä päästöjä, jos suomalaisten ulkomaanmatkailu kasvaa tämän vuoksi entisestään. Ulkomaille matkustetaan lentokoneilla ja matkustajalaivoilla. Laivat ja lentokoneet päästävät hiilidioksidia merkittävästi enemmän kuin henkilöautot. Esimerkiksi Helsingin satamassa paikoillaan olevat laivat päästävät hiilidioksidia yhtä paljon kuin 33 000 bensiinikäyttöistä henkilöautoa. Samanaikaisesti kun VM esittää korotettavaksi autolla matkustamisen hintaa, valtio tukee viihderisteilyjä noin 250 miljoonalla eurolla vuodessa.
Valtion toimet, joilla henkilöautolla matkustaminen kotimaassa tehdään kalliimmaksi johtavat kotimaanmatkailun hintakilpailukyvyn heikkenemiseen entisestään. Tämä lisää ulkomaanmatkailua, jolloin liikenteen kokonaispäästöt kasvavat. Päästöjä ei tule tarkastella pelkästään Suomen rajojen sisällä vaan on tarkasteltava millaiset päästöt syntyvät suomalaisten liikkumisesta kotimaassa ja ulkomaille.
Kotimaan matkailun vähentyessä Suomi menettää työpaikkoja ja matkailun tuottamia verotuloja. Suomen matkustustaseen alijäämä (=matkailutulot matkailumenoja pienemmät) on kasvanut 1,3 miljardia euroa kuudessa vuodessa, mistä on seurannut verotulojen menetystä n. 350 miljoonaa euroa. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan matkustustaseen alijäämä vuonna 2018 on 2,1 miljardia euroa.
Polttoaineiden veronkorotukset lisäävät myös logistiikkayritysten kustannuksia. Veronkorotukset vyörytetään asiakasyrityksille korkeampana kuljetusten hintana. Tämä kasvattaa matkailu- ja ravintola-alan yritysten kustannusrasitusta entisestään.
MaRa katsoo, että polttoaineiden veronkorotuksista tulee pidättyä. Liikenteen verotusta tulee tarkastella kokonaisuudessaan VM:n asettamassa työryhmässä, jossa mahdolliset liikenteen verotuksen muutokset (autovero, ajoneuvovero, polttoaineiden verotus) tehdään huolellisten ja laaja-alaisten vaikutusarvioiden perusteella.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Veli-Matti Aittoniemi
toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja