Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle kustannustuki III:sta

Asia: Lausunto yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan koskeva lain muuttamisesta (VN 2629/2021)                                      

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä lausuntoa otsikkoasiassa. MaRa lausuu asiassa seuraavan.

 

I Yleistä lakiesityksestä

Matkailu- ja ravintolan yritysten sekä työntekijöiden taloudellisesta tilanteesta

Matkailu- ja ravintola-alan yrityksen ovat syvässä taloudellisessa kriisissä koronakriisin jatkuttua jo lähes vuoden. Eri toimialojen liikevaihto on vain murto-osa normaalista. Palvelujen heikkoon kysyntään vaikuttaa asiakkaiden varovaisuus, mutta eduskunnan, valtioneuvoston ja viranomaisten päättämillä rajoitustoimilla on olennainen merkitys liikevaihdon romahtamisessa. Tuoreen jäsenkyselymme mukaan puolella jäsenyrityksistämme liikevaihto vähintään puolittuu tämän vuoden tammi-maaliskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Kolmanneksella liikevaihto laskee yli 75 prosenttia.

Pahiten kärsineitä toimialoja ovat ne toimialat, joihin rajoitustoimet kohdistuvat kaikkein ankarimmin. Näitä toimialoja ovat messut ja kongressit, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat, ruoka- ja yöravintolat, hotellit ja kylpylät sekä ohjelmapalvelualan yritykset. Alueista suurin kärsijä on pääkaupunkiseutu, jossa liike- ja ulkomaan matkailun osuus on erittäin suuri. Tämä näkyy muun muassa hotellien 10–20 prosentin käyttöasteina normaalin yli 70 prosentin käyttöasteen sijaan.

Jäsenkyselymme mukaan peräti 22 prosenttia yrityksistä arvioi olevan konkurssiuhan alla heinäkuussa ja 3 prosenttia ilmoitti lopettavansa toimintansa heinäkuuhun mennessä. Keskimääräistä heikompi tilanne oli pubeilla ja yökerhoilla (konkurssiuhan alla 29 %, lopettaneita 3 %), kahviloilla (24 % ja 7 %), ruokaravintoloilla ( 24 % ja 2 %) ja huvipuistoilla (25 % konkurssiuhan alla).

Toimialan yritysten taloudellinen tilanne heijastuu erittäin kielteisellä tavalla alan työntekijöihin. Heidän taloutensa on venytetty äärimmilleen. Moni on ollut lomautettuna viime vuoden huhtikuun alusta lukien ja lomautukset jatkuvat pahimmillaan ensi kesään asti. Moni työntekijä joutuu tinkimään ruoan laadusta, lääkärissä käynneistä ja lääkkeistä.

Kustannustuen suurimmat ongelmat

Kustannustuessa on kolme isoa ongelmaa, jotka ovat johtaneet siihen, että sekä ensimmäisestä että toisesta kustannustuesta reilusti yli puolet jää jakamatta. Tukijärjestelmä on erittäin epäreilu, työllisyyttä heikentävä ja kilpailua vääristävä isoja yrityksiä kohtaan, jotka ovat kärsineet mittavia tappioita koronakriisin vuoksi. Toinen iso ongelma liittyy 30 prosentin omavastuuosuuteen. Kolmas iso ongelma on, että palkan sivukuluja ei oteta huomioon palkkakuluina, vaikka ne ovat pakollisia ja joustamattomia kuluja.
 

Isojen yritysten kustannustuki

Esityksessä ehdotetaan, että kustannustuen enimmäismäärä korotetaan miljoonaan euroon ja yhteenlaskettujen tukien enimmäismäärä 1,8 miljoonaan euroon.

MaRa kannattaa tukien enimmäismäärien nostamista. Useille pk-yrityksille tuen enimmäismäärien nostaminen on riittävä. Se on kuitenkin täysin riittämätön toimialan isoille yrityksille.

Isojen yritysten merkitys työllistäjinä, verojen maksajina ja investoijina on suuri. Suurimmat MaRan jäsenyritykset tekevät koronakriisin ja rajoitustoimien vuoksi jopa sadan miljoonan euron tappion. Siihen nähden 1,8 miljoonan euron enimmäistuki yritystä kohti on pieni. Se on sitä erityisesti, kun tukia verrataan muihin Pohjoismaihin. Alimitoitetut tuet verrattuna muihin Pohjoismaihin heikentävät suurten suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja Suomen vetovoimaa houkuttelevana investointikohteena.

MaRa on kerännyt tietoja MaRan 14:ltä suurimpiin jäsenyrityksiin kuuluvalta yritykseltä. Niiden liikevaihto aleni viime vuonna 45 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Niiden valtiolle tulouttamat arvonlisäverot alenivat noin 120 miljoonalla eurolla. Yritykset pitivät kuitenkin kiinni henkilöstöstään, sillä ennakonpidätykset palkoista alenivat vain 20 prosenttia. Sen sijaan vuokratyövoiman määrä aleni lähes 60 prosentilla. Näiden yritysten investoinnit olivat lähes 900 miljoonaa euroa vuosina 2016–20. Tukea tarvitsevia suuria yrityksiä on eniten hotelli- ja ravintola-alalla, mutta myös huvipuisto- sekä kongressi- ja messualalla. Näissä luvuissa on mukana vain osa MaRan suurimpiin jäsenyrityksiin kuuluvia yrityksiä.

EU:n tammikuun lopussa valtiontukisäännöstöön tekemät muutokset mahdollistavat yksittäiselle yritykselle maksettavan tuen korottamisen 10 miljoonaan euroon edellyttäen, että yrityksen liikevaihto on laskenut vähintään 30 prosenttia. Tukea voidaan myöntää tiettyyn osaan kiinteistä kuluista. Tukeen oikeuttavista kuluista tulee antaa tarkempi selvitys, minkä isot yritykset pystyvät tekemään. Niiden kontrollointi ei vie liikaa työvoimaa myöskään Valtiokonttorilta. MaRan arvion mukaan 800 000 euron tukikatto ylittyi kustannustuki II:ssa noin 60–70 jäsenyritykseltä.

EU:n valtiontukisäännöstö mahdollistaa sen, ettei konserniin kuuluvia yrityksiä käsitellään yhtenä kokonaisuutena tukikohtaista tai tukien yhteenlaskettua enimmäismäärää laskettaessa. Suomen tulisi käyttää myös tämä mahdollisuus hyväkseen.

MaRa esittää, että

• hallitus valmistelee isoille yrityksille oman tukiohjelmansa, jonka yläraja on 10 miljoonaa euroa ja
• hallitus käyttää hyväkseen EU:n valtiontukisäännöstöön sisältyvän mahdollisuuden, jonka mukaan konserniin kuuluvia yrityksiä käsitellään yksittäisinä yrityksinä tukien enimmäismääriä laskettaessa.
   

Esityksen 30 prosentin omavastuu

Lakiesityksen 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kustannustuen saamisen edellytyksenä on, että yrityksen liikevaihto on laskenut tukikaudella yli 30 prosenttia.

Lakiesityksessä on suuri ongelma, koska kustannustukea alkaa kertyä joustamattomista kiinteistä kuluista vasta siitä alkaen, kun liikevaihdon aleneminen ylittää 30 prosenttia. Kustannustukea pitäisi alkaa kertyä nousevasti liikevaihdon aleneman alusta alkaen. Tämä on ollut erittäin suuri epäkohta kesä-lokakuulta 2020 maksettavassa kustannustuessa. Jos yrityksen liikevaihto on laskenut esimerkiksi 40 prosenttia ja kiinteiden kulujen määrä on ollut 10 000 euroa kuukaudessa, yritys on saanut vain 1 000 euroa kustannustukea per kuukausi eli käytännössä ei juuri mitään. Tuki on korvannut vain 10 prosenttia joustamattomista kiinteistä kuluista.

Tämä epäkohta on johtanut siihen, että moni yritys on saanut vain vähäisen kustannustuen, vaikka liikevaihto olisi romahtanut esimerkiksi 40 prosentilla, mikä on dramaattinen liikevaihdon alenema.

Jotta useampi yritys voisi saada kustannustukea, liikevaihdon vähimmäisaleneman määrän tulisi olla 20 prosenttia. Koronakriisin pitkittyessä yhä useampia yritys saisi tällöin tukea.

MaRa esittää, että

• kustannustukeen oikeuttavan liikevaihdon vähenemisen alaraja laskettaisiin 20 prosenttiin.
• kustannustukea pitää alkaa kertyä nousevasti liikevaihdon aleneman alusta alkaen. Tukea maksetaan vain yrityksille, joiden liikevaihto on alentunut vähintään laissa säädetyn määrän.

 

Palkan sivukulut

Työntekijöiden palkkojen lakimääräisiä sivukuluja ei oteta huomioon palkkakuluina. Niiden määrä on työvoimavaltaisella matkailu- ja ravintola-alalla huomattava. Niiden huomioon ottamatta jättäminen on pienentänyt merkittävästi matkailu- ja ravintola-alan yritysten saamia kustannustukia. Ne ovat joustamattomia kiinteitä kuluja, joiden maksaminen on pakollista.

MaRa katsoo, että palkan sivukulut tulee lukea mukaan palkkakuluihin.

 

Kustannustukikausi

Lakiesityksen 2 §:n 1 momentissa todetaan, että kustannustukikautena olisi 1.11.2020 – 28.2.2021.

Yritykset tarvitsevat kustannustukea mahdollisimman pian. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla pikkujoulujen käytännöllisesti katsoen peruuntuminen ja hyvin hiljainen vuoden vaihteen tienoo ovat tyhjentäneet yritysten kassat. Tämä puoltaisi kustannustukijakson päättymistä tammikuun lopussa, jotta tuet saataisiin nopeammin maksuun. Toisaalta, jos lain hyväksyminen kestää maaliskuun puolenvälin jälkeiseen aikaan, olisi tarkoituksenmukaista, että tukijakso ulottuisi helmikuun loppuun asti, jolloin yritykset saisivat kerralla enemmän tukea. Tällöin kustannustuen maksatus tulee aloittaa heti, kun helmikuun myyntien arvonlisäverotiedot ovat käytettävissä.

MaRa katsoo, että kustannustukijakson tulisi päättyä joko tammi- tai helmikuun lopussa sen mukaan, milloin laki tulee hyväksytyksi.

 

Kustannustuki IV ja tapahtumatakuu

Kustannustuen neljäs kierros on välttämätön yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta, kun rokotukset viivästyvät ja yhä tiukemmat rajoitustoimet uhkaavat yrityksiä. Yritystoiminnan edellytykset heikkenevät sitä mukaa kun koronakriisi jatkuu. On erinomaista, että elinkeinoministeri Mika Lintilä on todennut julkisuudessa seuraavankin kustannustuen olevan tulossa.

Myös tapahtumatakuu tulee tarpeeseen. Tapahtuma-alan yhteydessä on puhuttu paljon niistä vaikeuksista, joihin taiteilijat ja yksittäiset tapahtumatyöntekijät ovat joutuneet, mikä on erittäin tärkeää. Keskustelussa on unohdettu tapahtuma-alan vetureina toimivat ja paljon muita tapahtuma-alan ammattilaisia työllistävät kongressi- ja messukeskukset, festivaalit, huvipuistot sekä tapahtumia järjestävät hotellit, kylpylät ja ravintolat. Kongressien ja messujen tilanne on tukala. Tuoreen jäsenkyselymme mukaan 92 prosentilla kongressi- ja messualan yrityksistä liikevaihto alenee vähintään 70 prosenttia tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tämän vuoksi tapahtumatakuu tulee ulottaa koskemaan myös kongressi- ja messukeskusten, festivaalien, huvipuistojen sekä hotellien, kylpylöiden ja ravintoloiden järjestämiin tapahtumiin.

MaRa katsoo, että

• kustannustuki IV tarvitaan kattamaan yritysten koronakriisin ja rajoitustoimien vuoksi aiheuttamia tappioita.
• tapahtumatakuu tarvitaan korvaamaan tapahtuma-alan yrityksille tapahtumien peruuntumisesta aiheutuvia vahinkoja. Tapahtumatakuu tulee ulottaa myös toimialan veturiyrityksinä toimiviin kongresseihin, messuihin ja festivaaleihin, huvipuistojen sekä hotellien, kylpylöiden ja ravintoloiden tapahtumiin.

 

II Yksityiskohtaiset kommentit

2 § Kustannustuen myöntämisen yleiset edellytykset

Säännösesityksen 1 momentin mukaan kustannustukea voidaan myöntää yritykselle 1 päivän marraskuuta ja 28 päivän helmikuuta väliseltä ajalta kertyneisiin yrityksen kustannuksiin.

MaRa katsoo, että kustannustukijakson tulisi päättyä joko tammi- tai helmikuun lopussa sen mukaan, milloin laki tulee hyväksytyksi. Olemme esittäneet perustelut näkemyksellemme edellä Yleistä -kohdassa.

Säännösesityksen 1 momentin 2 kohdan mukaan yritys on oikeutettu kustannustukeen, jos tukikauden keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto on yli 30 prosenttia pienempi kuin vertailukauden liikevaihto.

Jotkut yritykset ovat investoineet uusiin toimipaikkoihin myös koronakriisin kestäessä. Usein nämä sitovat investointisopimukset on tehty ennen koronakriisiä. Kun esimerkiksi ravintolayhtiö, jolla on ollut ennen koronakriisiä kaksi ravintolaa, on avannut koronakriisin aikana kaksi uutta ravintolaa, se ei välttämättä saa kustannustukea lainkaan, koska uudet ravintolat ovat nostaneet liikevaihtoa niin paljon, että 30 prosentin liikevaihdon alenema ei toteudu. Tämän vuoksi näillä yrityksillä tulisi olla mahdollisuus esittää Valtiokonttorille vertailukelpoinen liikevaihdon määrä tukikaudelta verrattuna vertailukauteen.

Tukikauden liikevaihdosta tulee vähentää saadut ennakkomaksut. Arvonlisäveroilmoituksista otettu myynti sisältää myös saadut ennakkomaksut, joita yritys ei saa kirjanpidossaan kirjata tuloksi ennen palvelun tuottamista. Koronatilanteen ja rajoitustoimien vaihdellessa tulee esimerkiksi majoitustoiminnassa poikkeuksellisen paljon peruutuksia, jolloin yritys palauttaa saamiaan ennakkomaksuja joko kokonaan tai osittain. Tällaisia vielä epävarmoja myyntejä ei ole siten perusteltua ottaa mukaan tukikauden liikevaihtoon. Yrityksellä tulee olla kustannustukihakemuksessa mahdollisuus ilmoittaa saamansa ennakkomaksut, jotta Valtiokonttori voi vähentää ne arvonlisäveroilmoituksista otetuista tukikauden myynneistä.

Liiketoimintakaupan jälkeen tulee ostajan liikevaihdon alenema laskea myyjän vertailukauden myynneistä. Mikäli myyjä on myynyt koko liiketoimintansa, Valtiokonttori saa myyntitiedot myyjän arvonlisäveroilmoituksista. Mikäli myyjä on myynyt vain osan liiketoiminnastaan, ostajalla on oltava mahdollisuus ilmoittaa vertailukauden myynnit myös ostetun liiketoiminnan osalta. Jos kaupan kohteena olleen liiketoiminnan myyntejä ei oteta huomioon vertailukaudelta vaan pelkästään tukikaudelta, tosiasiallinen liikevaihdon alenema jää huomioimatta luovutetun liiketoiminnan osalta.

Koronakriisin menetykset ovat kohdanneet tukikaudella liiketoimintaa harjoittanutta ostajaa, joten kustannustuen tulee tulla ostajalle. Kyse on saman liiketoiminnan jatkamisesta ja muun muassa työoikeuden pakottavien säännösten perusteella työntekijät jatkavat työsuhteissaan ns. vanhoina työntekijöinä. Mikäli tällaisen liiketoimintakaupan jälkeen myyjä hakisi luovuttamastaan liiketoiminnasta kustannustukea, saisi myyjä kustannustuesta perusteetonta etua.

Muilta osin olemme esittäneet perustelut näkemyksellemme edellä Yleistä -kohdassa.

MaRa esittää, että

• kustannustukeen oikeuttavan liikevaihdon vähenemisen alaraja laskettaisiin 20 prosenttiin.
• kustannustukea pitää alkaa kertyä nousevasti liikevaihdon aleneman alusta alkaen. Tukea maksetaan vain yrityksille, joiden liikevaihto on alentunut vähintään laissa säädetyn määrän.
•  yrityksellä tulee olla mahdollisuus esittää Valtiokonttorille tukikauden vertailukelpoinen liikevaihto siinä tapauksessa, että yritys on investoinut esimerkiksi uusiin toimipaikkoihin, minkä vuoksi kustannustukijakson ja vertailujakson liikevaihdot eivät ole vertailukelpoisia.
• tukikauden liikevaihdosta tulee saada vähentää saadut ennakkomaksut.
• liiketoimintakaupan jälkeen kustannustuki tulee maksaa ostajalle ja ostajan liikevaihdon alenema tulee laskea myyjän vertailukauden myynneistä.

 

3 § Kustannustuen piiriin kuuluvat toimialat ja yritykset

Säännösesityksen 1 momentin mukaan vertailujakso on tukikautta vastaava ajanjakso 1.11.2019 – 28.2.2020.

Juuri ennen koronakriisiä tai koronakriisin aikana aloitettu yritystoiminta on kohdannut 1.11.2020 jälkeisenä aikana liiketoiminnan rajoitukset samalla tavalla kuin pidempään toimineet yrityksetkin. Uusille yrityksille syntyy samalla tavalla joustamattomia kuluja kuin vanhoille yrityksille, mutta lyhyen liiketoiminnan ajalta uusille yrityksille ei ole ehtinyt kertyä minkäänlaisia likviditeettipuskureita. Uudet yritykset ovat siten jopa muita yrityksiä suuremmassa kustannustuen tarpeessa, ja korona-ajan venyessä syntyy ongelman piiriin koko ajan lisää uusia yrityksiä. Näille yrityksille on välttämätöntä luoda oma tukijakso, jotta vastaperustetut yritykset eivät mene konkurssiin koronan takia.

MaRa katsoo, että uusille yrityksille tulee antaa mahdollisuus itse valita ajalta 1.5.2019 – 31.10.2020 kahden perättäisen kalenterikuukauden vertailujakso kiinteän kaavamaisen 1.1. – 29.2.2020 vertailujakson sijaan.

Säännösesityksen 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella nimetään ne toimialat, jotka 1 momentin mukaan kuuluvat kustannustuen piiriin. Lakiesityksen 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan on merkitystä yrityksen verohallinnolle ilmoittamalla päätoimialalla.

Toimialarajaus monimutkaistaa hakemusprosessia ja aiheuttaa toistuvasti väärinkäsityksiä hakijoille. Päätoimiala on lähinnä tilastollinen tieto ja toimii huonosti monitoimialayritysten kohdalla. Monen yrityksen päätoimiala on vuosien kuluessa muuttunut, mutta yritys ei ole muuttanut verohallintoon uutta päätoimialaa. Siltä osin kuin Valtiokonttorilla on harkintavaltaa, sen käyttöä tulee ohjata tarkemmin, jotta harkintavallan kautta olisi käytännössä mahdollista saada kustannustukea ja päätökset olisivat ennustettavampia sekä perustellumpia.

MaRa katsoo, että päätoimialan merkitystä tulee vähentää ja valtiokonttorin on käytettävä oikeasti harkintavaltaa myönteisten päätösten tekemiseksi, kun kyseessä on monitoimialayritys.

 

4 § Kustannustuen määräytymisperusteet

Säännösesityksen 1 momentin 3 kohdan mukaan yritykselle voidaan myöntää kustannustuki ottamalla huomioon yrityksen tukikaudelta maksetut yrityksen työntekijöiden palkkakulut tulorekisterin tietojen mukaan, ja toiminimiyrittäjän palkkakulut oman ilmoituksen mukaan.

Tukikauden palkkakuluihin on saatava mukaan palkan lakimääräiset sivukulut. Maksettuihin palkkoihin liittyvä noin 30 prosentin lisäkulu työnantajalle on työvoimavaltaiselle matkailu- ja ravintola-alan yrityksille suuri kuluerä. Palkan sivukulujen ottamisella mukaan kustannustuella korvattaviin eriin parannetaan alan palkanmaksukykyä ja työllistämismahdollisuuksia, joten tällä muutoksella on suoria vaikutuksia myös työntekijöihin.

Toiminimiyrittäjän palkkakulut on lakiesityksessä epämääräinen ilmaisu. Sillä tarkoitettaneen yksityisen elinkeinonharjoittajan tekemiä yksityisottoja. Tosiasiallisesti samankaltaisessa tilanteessa ovat myös henkilöyhtiöiden vastuunalaiset yhtiömiehet, joten myös heidän yksityisottojensa kanssa on perusteltua menetellä samoin tavoin yrittäjien yhdenvertaisen kohtelun takia.

MaRa katsoo, että

• palkkakuluihin tulee lukea myös palkkoihin liittyvät työnantajan sivukulut.
• yksityisen elinkeinonharjoittajan ja henkilöyhtiöiden vastuunalaisten yhtiömiesten yksityisotot tulee ottaa huomioon.

Säännösesityksen 1 momentin 4 kohdan mukaan huomioon otetaan yrityksen hakemuksessa ilmoittamat joustamattomat liiketoiminnan kulut ja menetykset.

Säännösesityksen tarkoituksena on helpottaa joustamattomien kulujen ja menetysten hakemista. Samalla kuitenkin joustamattomien kulujen määritelmä on muuttunut huonommaksi kuin kustannustuki II:ssa.

Joustamattomien kulujen määritelmää ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa toisen hakukierroksen määritelmästä. Kustannus, joka yrityksen on maksettava, vaikka myyntejä ei olisi lainkaan, on toimiva määritelmä joustamattomalle kululle. Nyt lakiesityksessä on lakiin kirjoitettu ensimmäisen hakukierroksen tavoin tyhjentävä luettelo joustamattomista kuluista, mikä toteutuessaan supistaisi liiketoiminnan joustamattomien kulujen määritelmää. Hallituksen esityksen pykäläkohtaisissa perusteluissakin on hieman epäselvästi ilmaistu se, miltä osin esityksessä on kyse joustamattomien kulujen esimerkeistä.

Hyvä muutos on, että hakijan ei tarvitse enää perustella kulujen joustamattomuutta (”yrityksen perustellusti osoittamat joustamattomat liiketoiminnan kulut”), vaan joustamattomat kulut otetaan huomioon yksinkertaisemmin hakijan ilmoituksella.

Menetykset tulee määritellä samankaltaisesti kuin ne ovat vakiintuneesti kirjanpitolainsäädännössä ja yritysverolainsäädännössä jo määritelty. Menetyksistä hallituksen esityksen perusteluissa esimerkkinä käytetty lopulliseksi kuluksi käynyt ennakkomaksu ei käytännössä tuo mitään laajennusta joustamattomien kulujen määritelmään. Menetyksinä pitäisi pystyä korvaamaan esimerkiksi myyntisaamisten arvonalentumisia tai varaston pilaantumisia, jotka eivät ole korrelaatiossa sen hetkisten myyntien kanssa. Korona-aikana yhä useammin laskun maksajat osoittautuvat maksukyvyttömiksi ja varastossa olevat elintarvikkeet pilaantuvat kiristyvien rajoitusten lamauttaessa liiketoimintaa.

MaRa katsoo, että

• joustamattomat kulut tulee määritellä samalla tavalla kuin kustannustuki II:ssa. Joustamattomia ovat kulut, jotka yrityksen on maksettava, vaikka myyntejä ei olisi lainkaan. Kuluja voidaan havainnollistaa säännöksen perusteluissa olevilla esimerkeillä.
• menetykset tulee määritellä samalla tavalla kuin ne on vakiintuneesti määritelty kirjanpitolainsäädännössä ja yritysverolainsäädännössä.

 

5 § Kustannustuen määrä

Säännösehdotuksen 2 momentissa on kustannustuen määrän laskennan kaava.

Esitetty muutos laskentakaavaan on kannatettava pienten yritysten tukemiseksi.

Laskentakaavaa tulee kuitenkin muuttaa myös siten, että se kerryttää merkittävästi enemmän kustannustukea heti, kun liikevaihdon aleneman vähimmäismäärä ylitetään. Yksi tätä edistävä muutos olisi, että liikevaihdon alenema alkaa heti kerryttää kustannustukea, mutta kustannustukea maksetaan vain niille yrityksille, joilla liikevaihdon alenema ylittää laissa määritellyn rajan. Raja olisi syytä alentaa 20 prosenttiin, jotta yhä useampi yritys saisi kustannustukea riittävästi.

Esitetty laskentakaava korvaa liian vähän joustamattomia kuluja. Jos liikevaihdon alenema on esimerkiksi yksittäisen yrityksen näkökulmasta suuri 40 prosenttia, mikä käytännössä johtaa tappiolliseen toimintaan ja likviditeettikriisiin, kustannustuki korvaa joustamattomista kuluista vain 10 prosenttia, mikä ei riitä pelastamaan yrityksiä, jotka ovat ajautuneet kohta vuoden kestäneen koronakriisin aikana heikkoon taloudelliseen tilanteeseen.

Kustannustuella on tarkoitus turvata yritysten toiminnan jatkuvuutta. Budjettipäätöksillä on osoitettu poliittista tahtoa ohjata yrityksille taloudellista tukea. Kustannustuen molemmilla aikaisemmilla kierroksilla on valtaosa tukeen budjetoiduista euroista jäänyt jakamatta yrityksille. Epäsuhta budjetoinnin ja jaetun kustannustuen välillä on ollut vielä selkeässä kasvussa. Kolmanteen kustannustuen hakukierrokseen on saatava sellainen laskentakaava, joka tuo heikkenevissä maksuvalmiustilanteissa kamppaileville yrityksille aiempaa tuntuvampaa taloudellista tukea.

MaRa esittää, että

• kustannustukeen oikeuttavan liikevaihdon vähenemisen alaraja laskettaisiin 20 prosenttiin.
• kustannustukea pitää alkaa kertyä nousevasti liikevaihdon aleneman alusta alkaen. Tukea maksetaan vain yrityksille, joiden liikevaihto on alentunut vähintään laissa säädetyn määrän.

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

 

Timo Lappi                                                               Veli-Matti Aittoniemi

toimitusjohtaja                                                          varatoimitusjohtaja