OTT Pekka Vihervuori selvittää työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön toimeksiannosta kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuutta. Ministeriöt ovat pyytäneet eri tahoilta lausuntoa lainsäädännön toimivuudesta. Asiasta on järjestetty myös kuulemistilaisuus.
MaRa sai sattumalta tietää kuulemistilaisuudesta päivää ennen sen järjestämistä. Hämmästyttävää on, etteivät ministeriöt ole pyytäneet MaRalta näkemystä kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuudesta siitä huolimatta, että ministeriöillä on tieto kaivostoiminnan ja matkailun intressiristiriidoista.
1. Matkailun ja kaivostoiminnan suhteesta
Matkailulla ja kaivostoiminnalla on paljon yhteisiä intressejä. Ne vahvistavat monien rakennemuutosalueiden elinkeinoelämää ja työllisyyttä sekä kulkuyhteyksiä. Kaivostoiminta ja matkailu yhdessä mahdollistavat perheiden pysyvän asumisen paikkakunnilla, joilla toisen puolison voi olla vaikeaa löytää työpaikkaa.
Matkailun ja kaivostoiminnan suhde on kuitenkin ongelmallinen silloin, kun jokin alue on tärkeä matkailun kannalta ja malmivarat sijaitsevat matkailun ydinalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Ristiriita korostuu Pohjois-Suomessa ja Järvi-Suomen alueilla, joissa matkailu perustuu puhtaaseen luontoon.
Kaivostoiminta sopii erityisen huonosti yhteen puhtaan luonnon arvojen kanssa. Tämä käy hyvin ilmi Lapin ja Oulun yliopistojen sekä Metlan yhteisestä DILACOMI- tutkimushankkeesta, jonka loppuraportti julkaistiin syyskuussa 2013. Tutkimushankkeessa selvitettiin Ylläksen ja Levin matkailijoiden näkemyksiä matkailukohteen valinnasta ja suhteesta kaivostoimintaan.
Kolme tärkeintä matkailukohteiden valintakriteeriä olivat kauniit luontomaisemat, liikuntamahdollisuudet ja koskematon erämaa. Ulkomaalaisista matkailijoista peräti 49 prosenttia ilmoitti vähentävänsä matkailua Ylläksen ja Levin alueilla, jos kaivostoimintaa laajennettaisiin.
Kaivoksen avaaminen matkailun ydinalueelle tai sen kannalta tärkeälle alueelle muodostaa merkittävän uhkan matkailun kasvulle. Etenkin ulkomaalaiset asiakkaat vähentäisivät matkailua merkittävästi. MaRa katsoo, että kaivoslakia muutettaessa muiden elinkeinojen asemaa tulee vahvistaa. Huomioon tulee ottaa mm. se, että matkailu tuo alueelle työpaikkoja ja hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen, kun kaivoksen elinaika on yleensä korkeintaan muutaman kymmenen vuotta.
2. Erityiskysymyksiä
2.1 Sosiaalinen toimilupa
TEM:llä oli edellisellä vaalikaudella laaja hanke kaivostoiminnan edistämiseksi. Useat työryhmät käsittelivät kaivostoimintaa eri näkökulmista. Yksi työryhmä, jonka jäsenenä myös MaRa oli, käsitteli kaivostoiminnan ja eri elinkeinojen intressien yhteensovittamista. Työryhmä ei saavuttanut tuloksia näkemysten erilaisuuden vuoksi.
Kaivosteollisuus esitti tuolloin yhtenä keskeisenä periaatteenaan sosiaalista toimilupaa. Alan järjestö ja kaivosyritykset totesivat tuolloin, ettei kaivoksia avata sellaisille alueille, joiden väestö ei hyväksy kaivostoimintaa alueellaan. Sittemmin on osoittautunut, ettei kaivosteollisuus noudata periaatetta, jota he pitivät tuolloin tärkeänä.
Hyvänä esimerkkinä on Kuusamossa sijaitseva Juomasuon kaivos. Kuusamon valtuusto hyväksyi vuonna 2016 äänin 39 - 4 strategisen yleiskaavan, jossa kaivostoiminta kiellettiin matkailun ydinalueilla ja sitä rajoitettiin matkailu- ja virkistyspalveluiden alueilla. Valtuuston päätös osoitti selvästi, ettei Juomasuon kaivokselle ollut sosiaalista toimilupaa. Tästä huolimatta Dragon Mining Oy ja sittemmin Latitude 66 Cobalt Oy ovat valittaneet päätöksestä tavoitteenaan avata kaivos.
MaRa katsoo, että kuntien oikeutta alueiden käytön määrittämisessä tulee vahvistaa. Jos kaivostoiminnalla ei ole kunnan ja sen väestön enemmistön hyväksyntää, kaivostoimintaa ei tule sallia.
2.2 Henkilöllisestä asianosaisuudesta
Kaivostoiminnan avausprosessissa tulee turvata kaikkien kaivoksen vaikutusalueella olevien henkilöiden asema. Esimerkiksi Ylläksen ja Rukan alueilla on tuhatmäärin mökin omistajia, joilla ei ole äänioikeutta kunnallisvaaleissa eikä siten edustusta kunnan mielipiteen muodostuksessa. Nämä mökkiasukkaat ovat investoineet alueelle yhteensä useita satoja miljoonia euroja. Kaivoksen avaaminen vähentää heidän sijoitustensa arvoa, erityisesti kaivoksen lähialueilla. Heillä on usein suurempi intressi asiassa kuin kunnassa kirjoilla olevilla.
MaRa katsoo, että myös kunnan alueelle sijoituksia tehneiden asukkaiden, jotka eivät ole kunnassa kirjoilla, mielipiteet tulee ottaa huomioon kaivostoiminnan hyväksyttävyyttä arvioitaessa.
2.3 Taloudellisesta vaikutusarvioinnista
Kaivoslain 1 §:n mukaan lain ensisijainen tarkoitus on edistää kaivostoimintaa. Kaivostoiminnan ensisijaisuudelle ei ole perusteita suhteessa esimerkiksi matkailuun, joka myös on paikkasidonnainen elinkeino.
Kaivostoiminnan ensisijaisuus ei ole perusteltua taloudellisessakaan katsannossa. Kaivoksen toiminta-aika on yleensä lyhyt, mutta matkailu tuottaa tuloa pitkälle tulevaisuuteen. Kaivoksen tuottamat hyödyt arvioidaan usein sen toiminta-aikana verrattuna muihin elinkeinoihin. Oikea vertailukohta esimerkiksi verrattaessa matkailuun on ottaa huomioon matkailuun alueelle jo tehdyt investoinnit ja vähintään 50 – 100 vuoden aikajänne eteenpäin ja kyky tuoda tuloa. Kaivos voi pahimmillaan pilata matkailualan toimintaedellytykset ja tuloksentekokyvyn lopullisesti.
Lisäksi huomioon tulee ottaa, että matkailuyrittäjät ovat suurelta osin paikallisia asukkaita tai ainakin yrityksiä, joilla on kotipaikka Suomessa. Matkailu- ja verotulot jäävät paikkakunnalle hyödyttämään paikallistaloutta ja hyvinvointia. Myös yhteisöverot maksetaan Suomeen.
MaRa katsoo, että kaivoslaissa tulee ottaa huomioon muiden elinkeinojen asema ja kyky tehdä tulosta paljon pidemmälle tulevaisuudessa kuin kaivos. Kaivostoiminnan ensisijaisuudelle ei ole perusteita.
2.4 Kaivoksen avaamisprosessin pituudesta ja monimutkaisuudesta
Kaivosprosessi on monimutkainen ja kestää pitkään, usein kymmeniä vuosia. Kaivosyrityksillä on asiantunteva henkilöstö hoitamassa avaamista, kun taas muut elinkeinot, joihin kaivoksen avaaminen vaikuttaa (esimerkiksi matkailu, kalatalous, metsänomistajat ja porotalous), ovat ammatinharjoittajia ja pieniä yrityksiä, joilla ei ole asiallisia eikä taloudellisia resursseja seurata prosessia ja vaikuttaa siihen. Myös tiedon saaminen prosessin eri vaiheista on vaivalloista.
YVA:t on usein puutteellisesti ja tarkoitushakuisesti tehtyjä. YVA:t on usein tehty kaivosyrityksen intresseistä lähtien. Tämän vuoksi mm. Kuusamon kaivoshankkeen lupamenettely keskeytyi.
MaRa katsoo, että kaivoksen avaamisprosessia tulee tiivistää ja yksinkertaistaa. Prosessin eri vaiheissa tulee huolehtia siitä, että asianosaiset saavat tietoa ja heitä kuullaan riittävästi. YVA:n parempi sisältö, prosessin selkeys ja sen puolueettomuus tulee turvata kaivoslain uudistuksessa.
2.5 Muuta kaivoslain uudistuksesta
Pro Kuusamo ry ja Lapin matkailuelinkeinon liitto ovat antaneet 1.4.2019 päivätyn lausuntonsa kaivostoimintaa ohjaavan lainsäädännön toimivuudesta. MaRa yhtyy heidän lausunnossaan esitettyyn.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Veli-Matti Aittoniemi
toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja