Sosiaali- ja terveysministeriölle
Asia: Ravintolatoiminnan rajoitusten jatkamisesta 15.11.2021 jälkeen

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä lausuntoa näkökohdista, jotka tulee ottaa huomioon ravintolarajoituksia koskevan sääntelyn jatkamisessa 15.11.2021 jälkeen. MaRa on antanut 26.10.2021 sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon ravintolarajoitusten jatkamisesta. MaRa viittaa 26.10.2021 antamaansa lausuntoon ja täydentää näkemyksiään tässä lausunnossa. MaRa lausuu asiasta seuraavan.

 

Koronapandemialla ja rajoituksilla on pitkä varjo

Jo lähes 20 kuukautta jatkunut koronapandemia ja valtioneuvoston määräämät kireät rajoitukset ovat romahduttaneet alan yritysten ja työntekijöiden talouden. Taloudellinen ahdinko on johtanut myös henkisen ahdingon ja mielenterveyden ongelmista aiheutuvien poissaolojen kasvuun. Pitkällinen epävarmuus on johtanut siihen, että ravintola-alalta on poistunut pandemian ja rajoitusten seurauksena 10 000–25 000 työntekijää.

Yritykset ovat menettäneet pääomansa, yrittäjät ovat pääomittaneet yrityksiään, velkaa on otettu niin paljon kuin mahdollista sekä valtava määrä lainojen eräpäiviä ja muita maksuja on siirretty odottamaan pandemian ja rajoitusten päättymisen jälkeistä aikaa. Useat ennen pandemiaa erinomaisessa taloudellisessa tilassa olevat yritykset eivät saa enää pankista lainaa, vaan joutuvat turvautumaan kalliisiin ja yrityksen kannalta riskialttiisiin rahoitusmuotoihin. Valtion rajoituksista maksamat tuet, mukaan lukien eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva kustannustuki, ovat määriltään erittäin vaatimattomia. Ravintolayritysten todellinen taloudellinen tilanne paljastuu, kun lykättyjen lainojen ja rästissä olevien maksujen maksaminen alkaa. Yrittäjien katkeruutta lisää, kun yritysten talouden romahtaminen on aiheutunut täysin yrittäjien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista tekijöistä.

Pandemia ja rajoitukset ovat romahduttaneet myös yrittäjien, työntekijöiden ja heidän perheidensä talouden. Tämä unohtuu helposti, kun muiden alojen yritykset tekevät kaikkien aikojen parasta tulosta ja muiden alojen työntekijät miettivät, mihin he sijoittaisivat pandemian aikana kertyneet ylimääräiset varat. Taloudellinen ahdinko on lisännyt merkittävästi yrittäjien ja työntekijöiden henkistä pahoinvointia ja uupumusta. Yrittäjät ovat loppuun ajettuja. Lukuisat yritykset raportoivat työntekijöidensä mielenterveydellisistä syistä aiheutuvien poissaolojen merkittävästä kasvusta.

Tuhannet työntekijät ovat vaihtaneet alaa pandemian ja rajoitustoimien aiheuttaman epävarmuuden seurauksena. Henkilöstöpula on tällä hetkellä huutava. Yritykset joutuvat supistamaan aukioloaan ja palveluitaan henkilöstöpulan takia. Pahimmissa tapauksissa yritykset joutuvat sulkemaan toimipaikan sairastapauksessa, kun sijaisia ei ole tarjolla. Töissä olevat yrittäjät ja työntekijät uupuvat, kun palvelun kysyntä ylittää ajoittain henkilöstöresurssit eikä lisätyöntekijöitä ole saatavissa mistään. Työntekijät ansaitsisivat palkan korotuksia, mutta yritysten talous on niin surkea, ettei siihen ole mahdollisuuksia. Nyt on jo selvää, että työvoimapulasta muodostuu ravintola-alan kasvun este. Siihen ei ole nopeita ja realistisia ratkaisuja tarjolla. Työperäisen maahanmuuton aktiivinen edistäminen on välttämätöntä.

Koronapassi on helpottanut lukuisten yritysten taloudellista tilannetta. Koronapassin tarkistamismenettely on kuitenkin aiheuttanut ongelmia muun muassa työvoimapulan takia. Yrittäjät ja työntekijät ovat joutuneet omatta syyttään myös rokotevastaisten vihapuheen ja aggressiivisen käytöksen kohteiksi. Niillä alueilla, joilla on voimakas rokotevastaisuus, passin ottaminen käyttöön on aiheuttanut joissakin tapauksessa jopa asiakkaiden määrän vähentymistä. Useat yritykset pohtivat koronapassista luopumista ja rajoitusten noudattamista, koska asiakkaita on tällöin enemmän. Koronapassia ei voida käyttää rajoitusten purkamisen vaihtoehtona.

MaRa toteaa, että alan yrittäjien, työntekijöiden ja heidän perheidensä asema on erittäin tukala. Ravintolarajoituksia ei voida jatkaa 15.11.2021 jälkeen. Jos ne jatkuvat, toimialan yritykset vajoavat joka päivä yhä syvemmälle.


Ravintola-ala on ainoa ala, jonka toimintaa valtio rajoittaa – tiedon saaminen ravintoloissa tapahtuvista tartunnoista on erittäin vaikeaa

Aluehallintovirastot poistivat viimeisetkin kokoontumisia ja yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset lokakuun alussa, mikä on erinomaista. Sen jälkeen ravintola-ala on ainoa ala, jonka toimintaa valtio rajoittaa. Ravintolatoiminnan rajoituksia on perusteltu sillä, että ravintolat olisivat paikkoja, joissa olisi paljon tartuntoja. MaRa on hakenut kaikin käytettävissä olevien keinoin tietoja ravintoloissa tapahtuneista tartunnoista. MaRan saamat tiedot eivät tue valtioneuvoston näkemystä siitä, että tartuntoja olisi paljon ravintoloissa. Kun valtioneuvosto rajoittaa merkittävällä tavalla yrittäjien elinkeinovapautta ja työntekijöiden oikeutta työhön, päätösten tulee perustua todennettuihin tosiasioihin, ei arvioihin. Ohessa esimerkkejä valtioneuvoston viimeaikaisista rajoituspäätöksistä.

Satakunta

Valtioneuvosto päätti 23.9.2021 asettaa Satakunnassa toimiville ravintoloille leviämisvaiheen rajoitukset. Syynä oli lisääntyneet tartunnat Satakunnassa. Tartuntaketjujen lähteinä olivat akkumateriaalitehdas Harjavallassa ja telakka Raumalla. Hallituksen perustelumuistiossa todetaan, että ”saatujen tietojen mukaan ravintoloissa tapahtuneita jatkotartuntoja ei toistaiseksi ole ollut” Satakunnassa. Siitä huolimatta valtioneuvosto päätti asettaa koko Satakuntaan leviämisvaiheen ravintolarajoitukset.

Pääkaupunkiseutu

Valtioneuvosto päätti 7.10.2021 jatkaa Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun rajoituksia. THL:n samana päivänä pitämän koronainfon mukaan ravintoloiden ja yökerhojen osuus kaikista todennäköisistä tai varmoista tartunnoista oli Helsingissä 1,8 prosenttia. Jos otetaan huomioon myös epäillyt tartunnat, ravintoloiden osuus oli 5,4 prosenttia. Siitä huolimatta valtioneuvosto päätti jättää Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun leviämisvaiheen ravintolarajoitukset voimaan.

Etelä-Pohjanmaa

Valtioneuvosto päätti 21.10.2021 asettaa Etelä-Pohjanmaalla toimiville ravintoloille leviämisvaiheen rajoitukset. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tiedotti 18.10.2021, että menneellä viikolla todettiin 142 uutta koronavirustartuntaa. Tartuntojen kokonaismäärä oli silloin 1866. Tartunnoista suurin osa oli edelleen perhepiirin tartuntoja, mutta tartuntoja tuli myös muista sosiaalisista kontakteista sekä työpaikoilla tai sote-yksiköissä ilmi tulleista tartuntaketjuista. 13 % tartunnoista tartunnanlähde jäi epäselväksi. Sairastuneista 62 % oli jo karanteenissa tartunnan tullessa ilmi. Suurin osa tartunnoista todettiin edelleen eri-ikäisillä rokottamattomilla henkilöillä. Ravintoloita ei mainita tiedotteessa lainkaan. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri julkaisi 19.10.2021 luettelon julkisista paikoista, joissa kansalaiset ovat voineet altistua koronavirukselle viimeisen kymmenen päivän aikana. Tällaisia paikkoja oli 45. Niistä vain kolme oli ravintoloita. Siitä huolimatta valtioneuvosto asetti Etelä-Pohjanmaalle leviämisvaiheen ravintolarajoitukset.

Kymenlaakso

Valtioneuvosto päätti 4.11.2021 asettaa Kymenlaaksossa toimiville ravintoloille leviämisvaiheen rajoitukset. Kymenlaakson alueellinen koronakoordinaatioryhmä totesi seuraavan: ”Yleisimmät tartunnanlähteet ovat sama talous (20,1 prosenttia), muu lähipiiri (12,2 prosenttia) ja ulkomaat (10,4 prosenttia). Yksityistilaisuudet ovat tartunnanlähteenä nousussa (9,1 prosenttia).” Koronakoordinaatioryhmä ei mainitse ravintoloita lainkaan yleisempien tartunnanlähteiden joukossa. Siitä huolimatta valtioneuvosto päätti asettaa Kymenlaaksoon leviämisvaiheen ravintolarajoitukset.

Todettakoon vielä, että viime viikonloppuna Helsingin Sanomat käsitteli aluehallintovirastojen johtajien kannanottoja rajoitustoimien kiristämiseen. Otsikko oli ”Tehokkain keino on rajoittaa ravintoloiden toimintaa”. Jutussa haastateltu Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Leena Räsänen totesi haastattelusta tvitterissä seuraavan: ”Nyt on kyllä toimittaja muotoillut otsikon. En ainakaan minä ole noin sanonut. Lounais-Suomessa tartuntojen lähteenä pitkälti työmaat sekä perhe- ja lähipiiri, ei ravintolat”.

 

MaRa toteaa, että käytettävissä olevien julkisten tietolähteiden perusteella ravintolat eivät ole merkittäviä tartunnanlähteitä. Valtioneuvosto rajoittaa päätöksillään merkittävästi elinkeinovapautta, oikeutta työhön sekä yrittäjien, työntekijöiden ja heidän perheensä toimeentuloa. Päätökset eivät voi perustua arvioihin tartuntojen määrästä ravintoloissa, vaan todennettuun tietoon. Tämä on välttämätöntä yrittäjien ja työntekijöiden oikeusturvan kannalta.

 

Ravintolarajoitusten jatkamisesta 15.11.2021 jälkeen

Valtioneuvoston syyskuun alussa hyväksymässä hybridistrategiassa todetaan, että rajoituksia puretaan, kun 80 prosenttia väestöstä on saanut rokotesuojan tai kaikilla halukkailla on mahdollisuus saada rokotesuoja. Tämä hetki on juuri nyt käsillä. Ravintola-alan yrittäjät eivät voi kantaa taakkaa siitä, että osa väestöstä ei syystä tai toisesta ota rokotetta. He eivät voi kantaa taakkaa myöskään siitä, että Suomen tehohoitopaikkojen kapasiteetti on moniin verrokkimaihin nähden pieni. Valtioneuvosto toteaa myös, että jaottelusta perustasoon, kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen luovutaan.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat korostaneet antamissaan lausunnoissa ja mietinnöissä useita kertoja sitä, että valtioneuvoston tulee purkaa ravintolarajoitukset tartuntatautilain edellyttämällä tavalla viipymättä, kun ne eivät ole välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Valiokunnat ovat myös korostaneet koronapassilakiesityksestä antamissaan lausunnossa ja mietinnössä, että koronapassin käyttöönotolla ei voida perustella rajoitusten jatkumista.  

THL on luokitellut ruokaravintolat vähäisen riskin tiloiksi samaan kategoriaan kuin päivittäistavara- ja erikoistavarakaupat sekä parturit ja kampaamot. Siitä huolimatta ruokaravintoloita koskevat leviämisvaiheen alueella ankarat rajoitukset: ravintola voi ottaa asiakkaita 75 prosenttia enimmäisasiakaspaikkamäärästä, anniskelu tulee lopettaa klo 24 ja ravintola sulkea klo 1.00 (sulkemisaika koskee esimerkiksi pikaruokaravintoloita ja muita yöaikaan toimivia ruokaravintoloita liikenneasemien yhteydessä olevia ravintoloita lukuun ottamatta) sekä asiakkaalla tulee olla istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä (tämä koskee esimerkiksi jääkiekkohallien ja teattereiden ravintoloita). Nykysääntelyn epäloogisuus käy ilmi siten, että jääkiekko-ottelussa voi olla täysi sali katsojia, mutta tauolla ravintoloissa täytyisi noudattaa enimmäisasiakasmäärä- ja istumapaikkarajoituksia.

Yöravintolatoiminnan rajoittaminen siirtää juhlien pitämistä ravintoloista yksityistilaisuuksiin. Näin tapahtuu erityisesti niillä alueilla, joilla on voimakas rokotevastaisuus. Tämän lopputuloksen toteaa esimerkiksi Kymenlaakson alueellinen koronakoordinaatioryhmä. Yksityistiloissa ei ole samanlaista tehokasta ilmanvaihtoa kuin ravintoloissa eikä niissä tarvitse noudattaa koronahygieniamääräyksiä.
 

MaRa katsoo, että

  • valtioneuvoston tulee poistaa ravintolarajoitukset kaikista ravintoloista 16.11.2021 lukien.
  • erityisesti ruokaravintoloita koskeville rajoituksille ei ole perustuslain eikä tartuntatautilain mukaisia perusteita.
  • jos yöravintoloita koskevia rajoituksia jatkettaisiin, yöjuhliminen siirtyy ravintoloista todistetusti yksityistiloihin.
  • koronapassin käyttöönoton mahdollisuudella ei voida perustella ravintolarajoitusten ylläpitämistä.

 

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

 

Timo Lappi                                              Veli-Matti Aittoniemi

toimitusjohtaja                                         varatoimitusjohtaja