Sosiaali- ja terveysministeriölle
Asia: Ravintolarajoitusten jatkumisesta 31.10.2021 jälkeen
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä lausuntoa ravintoloiden koronarajoituksia koskevan asetuksen valmistelua varten. MaRa lausuu asiasta seuraavan.
1. Yleiset hygieniatoimet ja toimintaohjeiden antaminen asiakkaille
Yleisten hygieniatoimien ja niitä koskevien toimintaohjeiden antaminen asiakkaille ovat tarpeellisia 31.12.2021 asti. MaRa on laatinut niistä omavalvontaohjeet jäsenyrityksilleen.
2. Ravintolatoiminnan rajoitustoimet tartuntatautilain 58 a §:n nojalla 31.10.2021 jälkeen
2.1. Uuden hybridistrategian rokotekattavuus täyttymässä
Valtioneuvoston syyskuun alussa hyväksymän hybridistrategian mukaan rajoitukset puretaan, kun 80 prosenttia väestöstä on rokotettu tai kaikilla on ollut mahdollisuus saada täysi rokotesuoja. Myös pääministeri Sanna Marin on todennut julkisuudessa useita kertoja, että kattavista rajoituksista luovutaan tuolloin. Rokotevastaisuuden ja rokotusjärjestelmän toteutuksen takia päivämäärä on siirtynyt lokakuusta loka-marraskuun vaihteeseen. Kun asetuksen voimassaolo päättyy 31.10.2021, hybridistrategian mukaiset edellytykset rajoitusten purkamiselle ovat olemassa.
2.2. Ravintolatoimiala on ainoa toimiala, jolla on rajoituksia
Ravintolatoimiala on ainoa elinkeinoelämän toimiala, jolla on vielä rajoituksia voimassa. Kansalaiset voivat tavata vapaasti toisiaan ilman minkäänlaisia pakottavia rajoituksia kaikkialla muualla paitsi ravintoloissa, joiden elinkeino perustuu ihmisten kohtaamisiin. Siksi rajoitukset ovat alan yrittäjille ja työntekijöille ankaria.
On erinomaista, että kokoontumisrajoituksia, yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja koskevia rajoituksia ei ole voimassa missään Suomessa 1.10. alkaen. Tämä aiheuttaa kuitenkin ristiriitoja. Jääkiekko-ottelussa voi olla loppuunmyyty katsomo, mutta asiakkaiden tullessa erätauolle ravintolaan, sen enimmäisasiakaspaikkamäärä on 50 tai 75 prosenttia ravintolan luonteen mukaan. Tällaisessa ravintolassa tulisi olla myös jokaiselle istumapaikka pöydän tai muun tason yhteydessä. Näinhän ei käytännössä ole.
Samanlainen ongelma on myös esimerkiksi teattereissa ja muissa taiteellisissa esityksissä. Koronapassin käyttäminen rajoitusten poistamiseksi ei ole käytännössä toteuttamiskelpoinen vaihtoehto erätauon tai väliajan lyhyyden takia. Todella outoa olisi, että koronapassi kysyttäisiin vasta asiakkaiden saapuessa ravintolaan. Osa urheilutilaisuuden tai teatteriesityksen katsojista saattaa kulkea ravintola-alueen läpi aikomattakaan nauttia ravintolapalveluja. Tämäkin aiheuttaisi ongelman koronapassin käyttöönotossa, jotta asiakasmäärärajoitus tai istumapaikkavaatimus voitaisiin poistaa.
2.3. Rajoitukset koskevat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta samanlaisina kaikkia ravintoloita
Rajoitukset koskevat samanlaisina kaikenlaista ravintolatoimintaa (lukuun ottamatta asiakaspaikkamääriä), vaikka perustuslakivaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat useita kertoja todenneet, että vähäriskistä toimintaa tulee rajoittaa vähemmän. Nykyisin samanlainen sääntely koskee sekä ruokaravintoloita että yöravintoloita. Rajoitusten poistaminen uuden hybridistrategian mukaisesti koskee kaikkia ravintolatyyppejä. Jos kuitenkin rajoituksia jatketaan, ne olisi kuitenkin välttämätöntä poistaa vähäriskisistä tapahtumista ja kokoontumisista.
Jopa THL:n julkaisemassa riskipotentiaalin arviointitaulukossa ruokaravintoloita pidetään vähäisen riskin toimintana. Kun muitakaan vähäisen riskin tapahtumia ja kokoontumisia ei ole rajoitettu millään tavalla, millä perusteilla valtioneuvosto katsoo olevan välttämätöntä ja oikeasuhtaista ylläpitää rajoituksia ruokaravintoloissa.
2.4. Jaottelusta perustasoon, kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen on luovuttava uuden hybridistrategian mukaisesti
Uudessa hybridistrategiassa todetaan, että jaottelusta luovutaan. Tästä huolimatta nykyinen asetus perustuu edelleenkin jaotteluun. Sama koskee ilmaantuvuuslukua. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksiä alueellisten koronaryhmien esitysten perusteella, jotka perustuvat ilmaantuvuuslukuun.
Uuden hybridistrategian mukaan huomioon tulisi ottaa rokotekattavuuden kasvu sekä sairaan- ja tehohoidon kuormitus. Jälkimmäisen huomioon ottaminen on sikäli ongelmallista, että Suomen tehohoitopaikkojen vähäinen kapasiteetti vaikuttaa suoraan ravintolayrittäjiin ja työntekijöihin negatiivisesti.
2.5. Rajoitusten kohdentaminen sinne, mistä ongelmat aiheutuvat
Valtioneuvosto on kohdentanut koko koronapandemian ajan rajoituksia ilmaantuvuusluvun kasvaessa ravintoloihin siitä riippumatta, missä tartuntaryppäät ovat alkaneet. Tästä on hyviä esimerkkejä tämän vuoden syyskesältä Kanta-Hämeen ravintolatoiminnan ankarammat rajoitukset, kun virus levisi kahdessa alueen terveydenhoidon yksikössä tai Satakunnan rajoitukset, jossa tartuntojen lähteinä olivat tehdas Harjavallassa ja telakka Raumalla. Uudenmaan ankarien ravintolarajoitusten syynä on ollut tartuntojen leviäminen ulkomaalaisten työntekijöiden joukossa tehtailla ja rakennustyömailla sekä maahanmuuttajaväestön keskuudessa.
Ravintolayrittäjät pitävät epäoikeudenmukaisena tilannetta, jossa ravintolatoimintaa rajoitetaan aina, vaikka tartuntaryppäät ovat saaneet alkunsa muualta.
Ravintoloiden kannalta on erittäin ongelmallista, että tarkkoja tietoja siitä, missä tartunnat ovat tapahtuneet, on erittäin vaikeaa saada. Valtioneuvoston asetuksessa on aina samanlainen perustelu siitä, että ravintola-altistumisista ja -tartunnoista on vaikeaa saada tarkkaa tietoa. Sen jälkeen todetaan, että todellinen altistumisten ja tartuntojen määrä on huomattavasti suurempi. Kun valtioneuvosto puuttuu tällä tavalla yrittäjien oikeuteen harjoittaa elinkeinotoimintaa ja työntekijöiden oikeuteen työhön, ongelma on erityisen suuri.
Tuoreina esimerkkeinä ovat pääkaupunkiseudun ankarat ravintolarajoitukset. THL kertoi kolme viikkoa sitten, että ravintoloiden ja yökerhojen osuus kaikista varmoista tai todennäköisistä tartunnoista oli 1,8 prosenttia Helsingissä. Jos otetaan huomioon epäillyt tartunnat, luku nousee 5,4 prosenttiin kaikista tartunnoista. Luku on joka tapauksessa erittäin pieni ottaen huomioon, että ravintolatoimiala on ainoa toimiala, jonka toimintaa valtioneuvosto rajoittaa. Samanlainen tilanne oli viime viikolla Etelä-Pohjanmaan osalta. Sairaanhoitopiirin mukaan 19.10. laskettuna 10 päivää taaksepäin Etelä-Pohjanmaalla oli yhteensä 45 altistumista, joista kolme oli ravintoloissa. Luku on erittäin vähäinen.
2.6. Koronapassi on hyvä siirtymäajan väline – sitä ei voida käyttää verukkeena rajoitusten voimassapitämiselle
Hallituksen esityksessä koronapassilainsäädännöksi todetaan, ettei koronapassia voida käyttää verukkeena rajoitusten purkamatta jättämiselle. Se on siirtymäajan väline, joka on auttanut etenkin yöravintoloita ennen kuin kaikki halukkaat ovat saaneet täyden rokotussuojan.
Siitä on kuitenkin aiheutunut myös ongelmia ravintoloille. Alan työvoimapula on erittäin vakava. Ravintoloilla ei ole taloudellisia voimavaroja käyttää henkilötyövoimaa koronapassien tarkastamiseen. Kaikki työntekijät tarvitaan asiakaspalveluun.
Koronapassin käyttöönotto on myös aiheuttanut yrittäjiin ja työntekijöihin kohdistuvaa vihapuhetta, fyysistä ja henkistä uhkailua sekä liiketoiminnan häiritsemistä. Erityisen ikävää on aggressiivisen käytöksen kohdistuminen työntekijöihin. Jos koronapassin käyttö jatkuisi pitkään, se voi johtaa yhä pahenevaan työvoimapulaan toimialalla työntekijöiden henkisen kuorman kasvaessa sietämättömäksi ja heidän siirtyessään sen takia muille toimialoille.
2.7. MaRan esitys ravintolarajoituksista 31.10.2021 jälkeen
MaRa katsoo, että
- ensisijaisesti ravintolarajoitukset tulee poistaa uuden hybridistrategian mukaisesti, kun kaikilla halukkailla on ollut mahdollisuus saada rokotesuoja ja kun muu elinkeinoelämä voi toimia ilman rajoituksia.
- toissijaisesti asetuksesta tulee poistaa myös leviämisvaiheen alueilta enimmäisasiakasmääriä koskevat rajoitukset ja vaatimus istumapaikasta pöydän tai muun tason ääressä.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Veli-Matti Aittoniemi
toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja