Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilakia. Osa muutoksista on tarkoitettu olemaan voimassa covid-19-epidemiaan liittyen väliaikaisesti 30.6.2021 saakka.
Väliaikaiset muutokset asiakastiloja koskien
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi edellytyksistä, joita noudattamalla erilaisia palveluja voidaan koronavirusepidemian aikana tarjota asiakkaille ja toimintaan osallistuville sillä tavoin turvallisesti, että uusien tartuntojen leviämistä voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti estää. Näitä toimia ovat riittävien etäisyyksien ylläpitoon, koronavirustaudin leviämisen estämiseen tähtäävien hygieniakäytänteiden edellyttämiseen sekä tilojen ja pintojen puhdistamiseen liittyvät toimet.
Alueellisen tautitilanteen niin vaatiessa toissijaisena keinona yleisten hygieniavaatimusten noudattamisen lisäksi kunta tai aluehallintovirasto voisi tehdä päätöksen, jossa se edellyttää elinkeinonharjoittajaa tai muuta toimijaa ryhtymään toimenpiteisiin, joilla estetään lähikontaktit asiakas- ja toimintaan osallistuville avoimissa tiloissa. Toiminnan harjoittaja voisi itse toteuttaa omaan toimintaansa parhaiten sopivan tavan järjestää toimintansa siten, että asiakkaiden välinen lähikontakti olisi tosiasiallisesti mahdollista välttää.
Viimesijaisena keinona esityksessä ehdotetaan, että kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea asiakkaiden tai osallistujien käyttöön tarkoitetun elinkeino- tai muun toiminnan tilan määräajaksi osittain tai kokonaan. Mahdollisuus kieltää asiakkaiden tai osallistujien ottaminen tiettyyn tilaan voisi koskea ainoastaan toimintoja, joissa olisi erityinen mahdollisuus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle. Toimialat, joita tällainen päätös voisi koskea on eritelty lain liitteessä. Näitä olisivat muun muassa esittävien taiteiden esittämiseen sekä urheilun seuraamiseen tarkoitetut katsomot, nähtävyydet ja teemapuistot sekä liikunta- ja urheilutilat.
Asiakastiloja koskevat säännökset eivät koske ravitsemisliiketiloja. Ravitsemisliikkeistä säädetään tartuntatautilain 58 a ja 58 b §:ssä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä (jäljempänä MaRa) lausuntoa asiasta. MaRa toteaa lausuntonaan seuraavaa:
1. Johdanto
Hallituksen esitys puuttuu merkittävällä tavalla laajan yritysjoukon elinkeinonharjoittamisen vapauteen ja satojen tuhansien työntekijöiden ja yrittäjien mahdollisuuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Suuri osa yrityksistä, joihin ehdotetut toimenpiteet kohdistuvat ovat taloudellisesti koronakriisin heikentämiä ja moni kamppailee olemassaolostaan. Hallituksen esityksessä mainitut rajoittavat toimenpiteet voivat vaikuttaa ratkaisevasti monen yrityksen kykyyn selviytyä kriisistä ja samalla hidastaa kansantalouden toipumista kriisiä edeltävälle tasolle. Ehdotus vaikuttaa kaiken kokoisten yritysten toimintaan kaikkialla Suomessa.
Toimenpiteitä määrättäessä on aina kiinnitettävä huomiota yrityksen toiminnan laatuun. Rajoittavien toimenpiteiden kohdistaminen yrityksiin, jotka eivät ole hoitaneet velvoitteitaan asiallisesti ja hyvin, on perustellumpaa kuin rajoittaa vastuullisesti toimivien yritysten toimintaa. Pahimmillaan voidaan joutua tilanteeseen, jossa velvoitteensa laiminlyövässä yrityksessä syntyy tartuntaketju, jolloin paikallinen viranomainen varmuuden vuoksi rajoittaa tai estää asiallisesti toimivien yritysten toimintaa. Se ei olisi perusteltua eikä hyväksyttävää.
Hallituksen esityksen perusteluissa on korostettava selkeämmin sitä, että rajoitustoimia määrättäessä on tehtävä huolellinen arvio kokonaisvaikutuksista ja verrattava haittoja saatavaan hyötyyn. Kokonaisten toimialojen sulkemisesta on pidättäydyttävä ja kohdennettava tartuntataudin ehkäisemiseksi välttämättömät toimenpiteet tarkasti yrityksiin ja alueille, joissa koronapandemian kiihtymisen ja leviämisen uhka on selvä ja merkittävä. Yritykset noudattavat omavalvontaa ja ovat tehneet investointeja turvallisuuden varmistamiseksi. Yksittäisten yritysten sulkemisen on oltava viimeinen vaihtoehto ja ensisijaisesti on käytettävä muita ohjaavia ja rajoittavia toimenpiteitä.
Lakiehdotuksessa rajoituksia perustellaan ilmaantuvuusluvulla (10 tai 20). Aikaisemmin rajoituksia perusteltiin terveydenhuollon kapasiteetin riittävyydellä ja erityisesti tehohoitopaikkojen riittävyydellä. Tätä perustelua ei ole enää käytetty rajoitusten välttämättömyydestä keskusteltaessa. Lausuntoa annettaessa sairaalaosastoilla oli 22 koronapotilasta ja tehohoidossa neljä. Rajoituksia säädettäessä on tehtävä huolellinen kokonaisarvio ja otettava huomioon muutkin epidemiatilanteeseen liittyvät seikat kuin ilmaantuvuusluku. Kansainvälisesti tarkastellen Suomessa käytettävät ilmaantuvuusluvut ovat erittäin matalia. Niiden käyttäminen oikeuttaisi tällä hetkellä sulkemaan esimerkiksi suuren osan Uudenmaan liitteessä mainittujen yritysten liiketoiminnasta. On otettava huomioon myös se, että viruksen vaikutusmekanismit tunnetaan paremmin ja tartunnan saaneita osataan hoitaa tehokkaammin. Viruksen torjunnassa on keskityttävä testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategiaan.
Velvoite kokonaishaittojen arviointiin on tärkeää, koska hallituksen esitys antaa aluehallintovirastoille ja kunnille oikeuden sulkea elinkeinotoiminnan harjoittamiseen tarkoitetun tilan kokonaan tai osittain. Tällä hetkellä rajoittavaa lainsäädäntöä on kohdennettu vain ravintoloihin ja siinä yhteydessä on saatu kokemuksia siitä, millaisia mahdolliset rajoittavat päätökset voisivat olla. Tilanteessa, jossa valtakunnallinen tilanne on hyvä ja kunnassa on ilmennyt tartunta, viranomaiset ovat edellyttäneet, että paikkakunnan ravintolat sulkevat ovensa vapaaehtoisesti. Näin tehtiin, vaikka ei ollut näyttöä altistumisista tai tartunnoista ravintoloissa. Jos velvoitetta kokonaishaittojen arviointiin ei korosteta ja vaadita, on vaarana, että paikallisviranomaiset sulkevat varmuuden vuoksi eri toimialoilla toimivia paikkakunnan yrityksiä sen sijaan, että tartuntaketjuja jäljitettäisiin ja altistuneita testattaisiin ja asetettaisiin karanteeniin. Jos kokonaishaittojen arviointia ei tehdä, on vaarana, että toimenpiteistä aiheutuvat haitat ovat selvästi suurempia kuin niiden avulla saavutetut hyödyt.
Elinkeinonharjoittamisen vapaus ja omaisuuden suoja ovat perustuslaissa säädetty perusoikeus. Lakiehdotuksessa annetaan kunnille laaja harkintavalta ja poikkeuksellista toimivaltaa rajoittaa elinkeinonharjoittamisen vapautta ja yrityksen omaisuuden käyttämistä.
Suomessa on yli 300 kuntaa ja osalla niistä on rajalliset resurssit tehdä tartuntatautilakiin liittyvää välttämättömyysharkintaa. Tämä voi johtaa siihen, että eri puolella Suomea otetaan käyttöön epäyhtenäiset keinot koronaepidemian torjumiseksi. Seurauksena voi olla, että aluehallintoviraston määräykset tulevat osassa kuntia merkityksettömiksi, koska kunnilla on oikeus poiketa aluehallintoviraston linjauksista. Yritysten yhdenvertainen kohtelu ja tasavertaisuus edellyttävät, että päätökset tehdään aluehallintovirastoissa ministeriöiden ohjauksen perusteella. Lakiehdotuksessa ei tule antaa viranomaisille päällekkäistä toimivaltaa määräyksiä annettaessa.
Yksittäisten tautiryppäiden jäljittämisessä on toistaiseksi pääosin onnistuttu. Testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategia on toiminut syksyn aikana hyvin. Tämän strategian noudattamista on korostettava ja yrityksiltä on vaadittava hyvien yleisten hygieniakäytäntöjen noudattamista ja asiakkaiden ohjaamista turvallisiin toimintatapoihin. Tartuntataudin kiihtymis- ja leviämisvaiheessa myös yksittäisiltä kansalaisilta on edellytettävä toimenpiteitä, jotta tartuntatautien leviämisen estäminen ei jää pelkästään yritysten vastuulle.
Kun ravintoloiden sulkemista koskeva laki säädettiin, eduskunta ja perustuslakivaliokunta edellyttivät toimenpiteitä ravitsemisliikkeiden kohtuullisten kustannusten kompensoinnista ja haitallisten vaikutusten lieventämisestä. Tartuntatautilain määräaikaista muutosta säädettäessä on otettava huomioon perustuslakivaliokunnan esiin nostama periaate haittojen kompensoimisesta, jos lain perusteella päädytään siihen, että yrityksen toiminta keskeytetään viranomaisen määräyksellä.
2. Yksityiskohtaiset kommentit elinkeinotoiminnan rajoittamisesta
Tartuntatautilain määräaikaista muuttamista koskeva lakiehdotus puuttuu merkittävällä tavalla elinkeinonharjoittamisen vapauteen ja omaisuuden suojaan. Lakiehdotus antaa aluehallintovirastoille ja kunnille faktisesti mahdollisuuden kieltää elinkeinotoiminnan harjoittaminen. Lakiehdotuksessa mainitut kriteerit ovat niin tiukkoja, että niiden perusteella voidaan jo syksyn aikana sulkea yrityksiä varmuuden vuoksi aina kun viranomaiset haluavat. Jos laissa säädetyt valtuudet ovat näin laajoja, vaarana on, että linjanvedot eri puolella Suomea ovat erilaisia ja osa päätöksistä tehdään ilman perusteellista analyysia kokonaishaitoista ja päätöksillä saatavista hyödyistä.
2.1 Aluehallintoviraston ja kunnan määräykset asiakastilojen toiminnan rajoittamisesta
Ehdotuksen mukaan, jos on ilmeistä, että poikkeuksellisen epidemian leviämisen estämiseksi 58 c §:n mukaiset toimenpiteet eivät ole riittäviä ja se on koronavirustaudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä, kunta voi päättää, että asiakas- ja odotustilojen käytön edellytyksenä on, että tiloissa toimivan elinkeinonharjoittajan on järjestettävä tilassa tai sen osassa oleskelu asiakasmäärää rajoittamalla, asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin tai muilla tavoin siten, että asiakkaiden ja seurueiden on [tosiasiallisesti] mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavan päätöksen silloin, kun se on tarpeen usean kunnan alueella.
Ehdotuksen mukaan velvoitetta voitaisiin soveltaa, jos sairaanhoitopiirin alueella 14 päivän aikana todennettujen tartuntojen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohti ylittää [10]; tai kunnan tai [sairaanhoitopiirin] alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka näin ollen aiheuttavat merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiselle alueella. Pykälässä säädetyt velvoitteet olisivat viranomaispäätöksen mukaisesti voimassa alueellisesti rajatulla alueella ja enintään 3 kuukautta kerrallaan.
Viranomaisen oikeus rajoittaa asiakastilojen käyttöä puuttuisi voimakkaalla tavalla elinkeinonharjoittajien toimintaan. Säännös on ongelmallinen monessa suhteessa:
- Kaikkien elinkeinonharjoittajien asiakastiloihin kohdistuvia päätöksiä voitaisiin tehdä, jos tarttuvuusluku alueella nousee yli 10:n tai, jos alueella todetaan identifioimattomia tartuntaryppäitä. Viranomainen voi tehdä päätöksiä, jos jompikumpi kriteeri täyttyy ilman, että niiden välttämättömyyttä tarkemmin arvioidaan. Päätöksen ulkopuolelle jäisivät ainoastaan erikseen laissa määritellyt tilanteet.
- MaRan näkemyksen mukaan tarttuvuusluvun noustessa yli 10:n tai identifioimattomien tartuntaryppäiden esiintyminen alueella ei tulisi antaa tartuntatautiviranomaiselle oikeutta rajoittaa kaikkien liitteessä mainittujen elinkeinonharjoittajien toimintaa. Rajoituksia määrättäessä on tehtävä laajempi kokonaisharkinta ja otettava huomioon muitakin tartuntatautitilanteeseen vaikuttavia asioita. Viranomaisen on harkittava ovatko rajoitteista aiheutuvat haitat oikeassa suhteessa niiden avulla saavutettuihin hyötyihin. Jos käytetään erittäin matalaa tarttuvuuslukua 10, viranomainen voi määrätä rajoituksia, jotka eivät ole oikeassa suhteessa niistä aiheutuviin haittoihin.
Lakiehdotuksessa ei käsitellä riittävästi sitä, miten arvioidaan määräysten antamisen välttämättömyys. Elinkeinonvapaus on perusoikeus, eikä sitä voi rajoittaa, ellei rajoittamista koskevien määräysten antaminen ole välttämätöntä.
Päätöksellä rajoitettaisiin myös vastuullisesti toimivien yritysten toimintaa ja voitaisiin aiheuttaa suurempaa vahinkoa yritysten toiminnalle kuin koronaepidemian torjumiseksi on tarpeen. On kohtuutonta, että yritys, joka on panostanut hygieniaan, siivoukseen ja turvaväleihin, ja ehkäisee tiloissaan ruuhkien ja tungoksen syntymistä joutuisi näiden päätösten kohteeksi pelkästään sillä perusteella, että yritys sijaitsee alueella, jossa tarttuvuusluku on yli 10:n, tai jos alueella on havaittu tartuntaryppäitä.
2.2 Asiakastilojen sulkeminen
Viimesijaisena keinona tilanteessa, jossa koronavirustautitilanne olisi käytännössä edennyt hallituksen periaatepäätöksenä 3.9.2020 hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaiseen covid-19-epidemian leviämisvaiheeseen, ehdotetaan säädettäväksi mahdollisuudesta väliaikaisesti sulkea elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan tiloja asiakkailta, ja muilta toimintaan osallistuvilta fyysisten lähikontaktien välttämiseksi ja epidemian leviämisen estämiseksi.
Ehdotetun 58 g §:n 1 momentin mukaan määräys väliaikaisesti kieltää asiakas- tai osallistujatilojen käyttö osittain tai kokonaan voidaan kohdistaa seuraaviin koronavirustaudin leviämiselle riskin muodostaviin kulttuuri- ja viihdetoiminnassa, urheilutoiminnassa sekä huvi- ja virkistyspalveluissa tai muussa vastaavassa elinkeinotoiminnassa käytettäviin asiakastiloihin, joissa on erityinen mahdollisuus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle ottaen huomioon ihmisten fyysinen läheisyys ja yhtä aikaa paikalla olevien ihmisten määrä tai riski taudin leviämiselle tilojen pintojen välityksellä. Määräys voidaan kohdistaa seuraaviin toimialoihin ja tiloihin, jos niissä asiakkaat tai osallistujat tyypillisesti sijoittuvat tavalla, joka tiedossa olevan tutkimustiedon perusteella muodostaa erityisen riskin ilmateitse, pisara- ja kosketustartuntana tarttuvan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämiselle (lähikontakti):
- Liikuntaan tai urheiluun sekä niiden seuraamiseen käytettävät tilat
- Uimahallit, maauimalat kylpylät ja saunat
- Huvi- ja teemapuistot sekä nähtävyydet
- Festivaalit ja markkinat
- Konserttisalit ja muut elävän musiikin esittämiseen käytettävät tilat
- Teatterit ja muut esittävien taiteiden esittämiseen käytettävät tilat
- Elokuvateatterit ja muut elokuvien ja muiden vastaavien audiovisuaalisten teosten esittämiseen käytettävät tilat
- Kongressi- ja messukeskukset sekä kongressien, messujen ja muiden vastaavien tapahtumien järjestämiseen käytettävät tilat
- Ostoskeskukset
- Rahapeli- ja vedonlyöntipalveluihin käytettävät tilat
- Museot, galleriat ja kirjastot
MaRa toteaa, että asiakastilojen sulkemisessa on kyse faktisesti elinkeinotoiminnan harjoittamisen kieltämisestä toisin kuin perusteluissa annetaan ymmärtää. Jos viranomaisen päätöksellä elinkeinonharjoittajaa kielletään ottamasta tilaan asiakkaita, elinkeinonharjoittaminen estyy kokonaan. Kylpylää, hiihtokeskusta, keilahallia, kongressi- ja tapahtumataloa, huvi- tai teemapuistoja ei voi pitää lainkaan auki, jos tilaan ei voi ottaa asiakkaita. Festivaalia ei voi järjestää, jos festivaalialueelle ei voi ottaa asiakkaita. Viranomaiselle annettu oikeus kieltää elinkeinontoiminnan harjoittaminen yhdessä tai useammassa toimipisteessä puuttuu erittäin voimakkaasti elinkeinon harjoittamisen vapauteen. Viranomaiselle ei tule antaa oikeutta kieltää liitteessä mainittujen asiakastilojen käyttöä kokonaan tai osittain, ellei koronapandemian leviämisen uhka ole kansainvälisesti vertaillen vakava.
Useat MaRan edustamat toimialat on määritelty aloiksi, joissa olisi merkittävä erityinen riski merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle. MaRa katsoo, että sen edustamilla toimialoilla listassa mainitut kylpylät, huvi- tai teemapuistot, festivaalit, kongressi- ja messukeskukset, hiihtokeskukset tai keilahallit (liikuntapaikat) eivät ole aiheuttaneet laissa mainittua erityistä merkittävää riskiä tartuntaketjujen syntymiselle, koska tiloissa on laajamittaisesti ja tehokkaasti otettu käyttöön koronapandemian aikana omavalvontaa ja tarkoituksenmukaisia hygienia- ja muita toimenpiteitä. Toimenpiteet ovat olleet tehokkaita, koska näissä tiloissa ei ole syntynyt epidemian aikana merkittäviä tartuntaketjuja. Vaikka yrityksissä on uutisoitu altistumisista, tartuntojen määrä on jäänyt vähäiseksi.
Koronaepidemian aikana on mahdollista, että altistuksia tapahtuu, mutta kaikkia listassa mainittuja asiakastiloja ei voida tartuntataudin ehkäisemiseksi sulkea varmuuden vuoksi sillä perusteella, että tartuntaluku alueella on noussut yli 20:n tai alueella on tapahtunut useita tartuntaryppäitä. Tämä on myös elinkeinonharjoittajien kannalta kohtuutonta. Yritykset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ja turvallisen ympäristön luomiseksi, mutta ne määrättäisiin sulkemaan tilansa yritysten omaan toimintaan liittymättömällä perusteella.
Sulkemispäätös aiheuttaisi yrityksille merkittäviä taloudellisia tappioita, mistä seuraa yritystoiminnan lopettamisia, konkursseja ja työttömyyttä. Yritykset ovat palkanneet henkilökuntaa ja tehneet sopimuksia henkilöstönvuokrausyritysten kanssa. Viranomaisen päätös kieltää asiakastilojen käyttö johtaa tulovirran loppumiseen samalla kun henkilöstö- ja muut kulut juoksevat. Yritys ei viranomaisen päätöksen perusteella voi välittömästi lomauttaa henkilökuntaa tai peruuttaa seuraamuksitta vuokratyöyritykselle tekemäänsä tilausta. Toinen merkittävä kustannus on toimitiloista tai alueesta maksettava vuokrat. Tilat ovat edelleen vuokralaisen hallinnassa, vaikka tiloihin ei voi viranomaisen päätöksen takia ottaa asiakkaita. Vuokranantajat eivät välttämättä suostu tai pysty vapauttamaan vuokralaista vuokranmaksusta. Myös omien tilojen kustannukset on maksettava sulkemisen aikanakin. Yrityksille on myös syntynyt ennen rajoitusaikaa kuluja, jotka jäävät rasittamaan yrityksen tulosta liiketoiminnan keskeytyessä.
Jos viranomaiselle annetaan oikeus tartuntatautilain nojalla kieltää asiakastilojen käyttö kokonaan tai osittain, niin valtion tulee kompensoida tilojen sulkemisesta aiheutuvat menetykset elinkeinonharjoittajalle. Riskiä tilojen sulkemisen aiheuttamista menetyksistä ei voi kantaa elinkeinonharjoittaja.
2.3 Tartuntatautilain määräaikainen muutos johtaa päällekkäiseen sääntelyyn
Asiakastiloja koskevat määräykset johtavat päällekkäiseen sääntelyyn muun tartuntatautilain sääntelyn kanssa. Esimerkiksi yleisötilaisuuksista voidaan antaa jo nykyisen tartuntatautilain nojalla määräyksiä, kun ne katsotaan välttämättömäksi tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Aluehallintovirastot ovat antaneet määräyksen, jonka nojalla yli 50 henkilön tilaisuuksia voi järjestää, jos niissä noudatetaan OKM:n ja THL:n ohjeita. Tartuntatautilanteen kehittyminen mahdollistaa yleisötilaisuuksia koskevien määräysten lieventämisen tai kiristämisen. Ehdotettu sääntely voi johtaa seuraaviin kohtuuttomiin tilanteisiin:
Tapahtumajärjestäjä päättää yleisötilaisuuden järjestämisestä. Tapahtuman anniskelualueella noudatetaan ravitsemisliikkeitä koskevia säännöksiä ja tilaisuudessa huolehditaan myös turvaetäisyyksistä ja hygieniasta THL:n ja OKM:n antamien ohjeiden mukaisesti. Tapahtumajärjestäjä on tehnyt sopimukset esiintyjien ja muiden sopimuskumppanien kanssa. Tapahtumaa on markkinoitu, lipunmyynti on aloitettu ja tapahtumaa valmisteleville alihankkijoille ja henkilökunnalle on maksettu laskuja ja palkkaa. Tartuntataudin ilmaantuvuusluku nousee alueella yli 20:n ja kunta antaa aluehallintoviraston tartuntatautilain antamasta yleisötilaisuusmääräyksestä poikkeavan päätöksen ja päättää, että tapahtumaa ei voi 58 g §:n nojalla lainkaan järjestää. Kun kielto tulee tapahtuman julkistamisen ja lipunmyynnin aloittamisen jälkeen, tapahtumanjärjestäjä kantaa riskin tappioista. Tilanne on tapahtumajärjestäjien kannalta kohtuuton. Tartuntatautilain muuttamista koskeva ehdotus johtaa siihen, että festivaalien, konserttien, tapahtumien ja kokousten järjestäminen vaikeutuu entisestään. Jos kyseessä on tapahtuman rajoittaminen jo toisen kerran, monet perinteiset tapahtumat tulevat Suomessa katoamaan.
Sääntelyn päällekkäisyyttä koskeva ongelma koskettaa liitteessä mainituista tiloista erityisesti kongressi- ja tapahtumataloja, kylpylöitä ja keilahalleja. Ne noudattavat anniskelualueidensa osalta ravitsemisliikkeitä koskevaa sääntelyä. Esimerkiksi kongressi- ja tapahtumataloissa kaikki asiakastilat on voitu hakea anniskelualueiksi, ja tilat noudattavat tältä osin ravitsemisliikkeitä koskevia sääntöjä. Erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia järjestävät kongressi- ja tapahtumatalot noudattavat myös yleisötilaisuuksista annettuja määräyksiä ja ohjeita, kun niissä järjestetään isompia yleisölle avoimia tilaisuuksia. Ehdotettu uusi sääntely johtaisi siihen, että nämä tilat tulisivat myös uuden sääntelyn piiriin. Vaikka yritykset toimivat ravitsemisliiketiloja koskevien määräysten ja omavalvonnan mukaisesti, ja yleisötilaisuuksia järjestettäessä aluehallintoviraston antamien määräysten mukaisesti, niiden toimintaa voidaan rajoittaa tai pahimmassa tapauksessa kokonaan estää ehdotetun sääntelyn nojalla. Päällekkäinen sääntely johtaa tilanteisiin, joita yritysten on mahdoton hallita.
Päällekkäinen sääntely voi koskea myös ostoskeskuksia. Niissä olevat ravintolat noudattavat ravintoloita koskevaa tartuntatautilain muutosta. Silti myös ostoskeskuksissa toimivien ravintoloiden tilat voitaisiin sulkea, vaikka ne noudattaisivat tarkasti ravintoloita varten säädettyä lainsäädäntöä. Sama koskisi kauppakeskuksissa toimivia liikunta- ja kulttuuritiloja, jotka noudattavat tarkasti omaa omavalvontaansa ja hygieniatoimenpiteitä.
3. Lain voimassaoloaika estää ensi kesän festivaalien ja suurtapahtumien valmistelun
MaRan jäsenenä olevat musiikkifestivaalit toteavat liitolle lähettämässään palautteessa, että määräaikaisen tartuntatautilain muutoksen pitkä voimassaoloaika estää ensi kesän päätapahtumien valmistelun ja sopimusten tekemisen. Jos nykyiset hygieniamääräykset, turvavälit ja toimintatavat lukitaan koronaviruksen leviämisen ehkäisyn tavoiksi lainsäädännöllä kesäkuun loppuun ja viranomaisille annetaan nykyistä laajemmat toimivaltuudet kieltää yleisötilaisuuksien järjestäminen, myös kesä 2021 vietetään ilman musiikkifestivaaleja ja muita suuria tapahtumia. Tällä olisi merkittävät haittavaikutukset myös kuntatalouteen ja kotimaanmatkailuun.
Festivaalien ja tapahtumien mahdollistamiseksi lain voimassaolon tulisi loppua keväällä, ei keskikesällä. Syksyn ja talven aikana on kehitettävä ja otettava käyttöön pikatestaus sekä kehitettävä uusia toimintatapoja, joilla riskejä voidaan hallita. Festivaaleilla on oltava riittävän ajoissa selvillä, millä edellytyksillä tapahtumia voidaan järjestää.
Kun ravintolat avattiin kesäkuussa ravintoloiden sisätiloissa sijaitsevia anniskelualueita rajoitettiin tiukemmin kuin ulkotarjoilualueita. Tämä perustui riskienarviointiin ja tietoon siitä, että tartunnan riski ulkoalueilla on pienempi. Festivaalit järjestetään ulkotiloissa, mikä on otettava huomioon omavalvontaa mitoitettaessa ja toimintatapoja määrättäessä.
4. Oppilaitoksissa toimivat ravintolat
Lakiehdotuksen 57 a §:n mukaan kunta voi koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi päättää, että koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän on huolehdittava tiloissaan lasten ja opiskelijoiden riittävän etäisyyden ylläpitämisestä, lasten ja opiskelijoiden tartuntojen leviämistä estävistä hygieniakäytänteistä ja tilojen ja pintojen puhdistamisesta säännöllisesti. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavan päätöksen silloin, kun se on tarpeen usean kunnan alueella.
MaRa toteaa, että oppilaitosten tiloista toimivissa ruokaloissa ja opiskelijaravintoloissa noudatetaan tartuntatautilain ravitsemisliikkeitä koskevaa sääntelyä ja omavalvontaa. Oppilaitosten tiloissa oleviin ravitsemisliikkeisiin ei tule soveltaa päällekkäistä sääntelyä. Näin ollen 57 a §:ään tulee lisätä maininta siitä, että kunnan tai aluehallintoviraston päätös ei koske oppilaitosten ravitsemisliikekäytössä olevia tiloja, joihin sovelletaan tartuntatautilain 58 a ja 58 b §:ää.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Veli-Matti Aittoniemi
toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja