Sosiaali- ja terveysministeriölle
Asia: valtioneuvoston asetusluonnos poikkeuksista esittää covid-19-todistus tai osallistua covid-19-testiin
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä (jäljempänä MaRa) lausuntoa valtioneuvoston esitysluonnoksesta, jossa säädettäisiin poikkeuksista Suomeen saapuvilta henkilöiltä edellytettävistä koronatodistuksista ja – testeistä. Asetusluonnos liittyy eduskunnassa käsittelyssä tartuntatautilain muutokseen (HE 131/2021 vp), jossa ehdotetaan matkustusrajoituksien jatkamista 31.12.2021 saakka.
1. Matkailu- ja ravintola-alan taloudellisesta tilanteesta
Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun kokonaiskulutuksesta Suomessa oli noin 33 prosenttia eli 5,3 miljardia euroa vuonna 2019 (Tilastokeskus 6.9.2021). Ulkomaalaisten Suomeen tuoma vientitulo on kasvanut nopeasti ennen koronapandemiaa ja sillä on erinomaiset mahdollisuudet kasvaa, kun rokotukset ovat edenneet ja matkustusrajoitukset puretaan. Matkailun osuus Suomen kokonaisviennistä vuonna 2019 oli 5,5 prosenttia ja palveluviennistä noin 16,5 prosenttia. Matkailu on palveluviennin kolmanneksi suurin toimiala. Matkailu- ja ravintola-alan yritysten elpyminen koronakriisistä edellyttää, että kansainväliset matkailijat saadaan palaamaan Suomeen mahdollisimman nopeasti.
Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu pysähtyi täydellisesti maaliskuun loppupuolella 2020. Se katkaisi hyvin sujuneen talvikauden juuri parhaan sesongin kynnyksellä. Talvimatkailussa on paljon yrityksiä, joiden asiakkaina on yksinomaan ulkomaalaisia asiakkaita tai enemmistö asiakkaista on ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten asiakkaiden taloudellinen merkitys on suurin Uudellamaalla. Koronakriisi ja ulkomaalaisten asiakkaiden puuttuminen ovat koetelleet pahimmin hotelleja, kongresseja ja ohjelmapalvelualan yrityksiä.
Ulkomailta Suomeen suuntautuva vapaa-ajan matkailu ja liikematkailu olivat pysähdyksissä myös koko loppuvuoden 2020. Suurimpia menettäjiä olivat hotellit, ohjelmapalvelualan yritykset, kongressit ja ulkomaalaisten suosimat kalliimman hintatason ravintolat. Suurimpia alueellisia menettäjiä olivat Uusimaa, Pohjois-Suomi ja itärajalla olevat alueet, joihin venäläisten matkailun loppuminen jätti syvän loven. Vuosi 2020 oli kokonaisuutena toimialalle hyvin vaikea, mitä osoittaa majoitus- ja ravitsemistoiminnan bruttoarvonlisäyksen merkittävä putoaminen (liite 1).
Matkailu- ja ravintola-alan tilanne on jatkunut vuoden 2021 aikana edelleen erittäin vaikeana koronavirustilanteen aiheuttaman epävarmuuden ja ankarien rajoitustoimien takia. Rajoitusten lieveneminen ja lämpimät kesäsäät toivat osalle alan yrityksistä tilapäistä helpotusta. Silti kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto laski kolmanneksella vuoden 2019 vastaavasta ajankohdasta, mikä tarkoittaa euromääräisesti noin 1,2 miljardin euron pudotusta liikevaihdossa. Koronatilanteen heikkeneminen kesän puolivälin jälkeen vaikeutti yritysten tilannetta ja elokuun alussa valtioneuvosto kiristi jälleen ravintolatoiminnan rajoituksia. Siten toimialamme yritykset ovat erittäin velkaisia ja työntekijöiden asema on tukala.
Matkailun kokonaiskysyntä oli Suomessa usean vuoden ajan erinomaisessa nousukiidossa sekä ulkomaisen että kotimaisen matkailun kasvaessa. Suomen matkailun kokonaiskysynnän arvo oli ennakkoarvion mukaan vuonna 2019 noin 16,3 miljardia euroa. Vuonna 2021 olisi päädytty 17 miljardiin euroon ilman kysynnän lamaannuttanutta pandemiaa. Matkailu elpymisen skenaariomallin (TEM 6.9.2021) mukaan matkailun kokonaiskysynnän arvo oli vuonna 2020 noin 9,4 miljardia euroa ja vuonna 2021 jäädään 10–11 miljardiin. Siten Suomen matkailun kokonaiskysyntä supistuu 12–13 miljardia euroa vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019.
Uudenmaan osuus matkailutulosta on 8,2 miljardia. Matkailutoimialoilla työskentelee 154 000 työllistä ja niistä Uudellamaalla 39 prosenttia (liite 2). Uusimaa on riippuvainen ulkomaisista matkailijoista, sillä vuonna 2019 ulkomaisen matkailukysynnän arvo Uudellamaalla oli 3,3 mrd. euroa. Ulkomaisten matkailijoiden vähyys maaliskuusta 2020 alkaen on aiheuttanut merkittäviä taloudellisia tappioita Uudellamaalla toimiville matkailu- ja ravintola-alan yrityksille ja suurelle joukolle niiden työntekijöitä, jotka ovat jääneet työttömiksi tai olleet pitkän aikaa joko kokonaan tai osittain lomautettuina.
Suomessa saavutetaan lokakuussa 2021 niin suuri rokotekattavuus, että matkustusrajoitusten jatkamista vuoden 2021 loppuun saakka ei voida pitää enää välttämättömänä. Matkustusrajoituksia koskevien säännösten jatkaminen olisi vahingollista matkailualan yrityksille, Finnairille ja niiden työntekijöille ja valtiolle verotulojen saajana.
2. Asetusluonnos on tartuntatautilain 16 c §:n 2 momentin vastainen
Eduskunta hyväksynee matkustusrajoitusten jatkamisen vuoden 2021 loppuun saakka. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuitenkin mietinnössään ehdottanut valtioneuvoston asetuksenantovaltuutta koskevan säännöksen (16 c §:n 2 momentti) muuttamista niin, että se paremmin huomioi perustuslakivaliokunnan lausunnon ja riskiperusteisuuden.
Suomeen ulkomailta saapuviin henkilöihin kohdistettavat koronatodistus ja -testivaatimukset ovat matkustusrajoituksia ja loukkaavat myös EU:n perusvapauksiin kuuluvaa liikkumisvapautta.
Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi neljästä Euroopan unionin perusvapaudesta. Unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden oikeusperustana on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 2 kohta, EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEUT) 21 artikla ja sen IV ja V osastot sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 45 artikla. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa henkilöiden vapaata liikkuvuutta kansanterveyden suojelun perusteella (SEUT 168 artiklan 7 kohta). Myös Euroopan sosiaalisen peruskirjan (44/1991) 11 artiklassa edellytetään tartuntatautien leviämisen ehkäisemistä. Kuitenkin rajoituksia hyväksyttäessä ja sovellettaessa on noudatettava EU:n oikeuden periaatteita, erityisesti suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatetta sekä rajoitusten on oltava ehdottoman välttämättömiä tavoitteen eli kansanterveyden suojelemiseksi.
Koronatodistusten ja -testien vaatiminen matkailijoilta 15.10.2021 jälkeen estää matkailun elpymisen Suomeen. Vain ne matkailijat, joilla on täysi rokotussarja, voivat saapua Suomeen ilman koronatestejä. Vielä pitkän aikaa merkittävä osa Suomelle tärkeiden kohdemaiden rokotuksen saaneista matkailijoista on saanut vasta yhden rokotuksen. Yli 16-vuotiaista nuorista vasta pieni osa on saanut edes yhden rokotuksen.
Rokotukset ovat Suomessa edenneet nopeasti. Riskiryhmät ja iäkkäät ovat saaneet täyden rokotussuojan. Yli 12 vuotta täyttäneestä väestöstä 74,5 prosenttia on saanut kaksi rokotetta (14.10.2021). STM:n ja THL:n tietojen mukaan 77,4 prosenttia yli 18-vuotiaista oli saanut kaksi rokotetta.
Valtioneuvoston 9.9.2021 hyväksymässä hybridistrategiassa todetaan, että kun rokotusten kohdeväestön vähintään 80 % rokotuskattavuus saavutetaan tai kaikilla halukkailla kohdeväestöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokotetta, valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan. Hybridistrategian sivulla 4 todetaan, että rokotuskattavuuden kasvun myötä vakavalle tautimuodolle riskissä olevat henkilöt on lisääntyvästi suojattu, ja tartuntojen hallitsemattoman väestöleviämisen ja sairaalahoidon kuormittumisen riski on olennaisesti pienentynyt.
Hybridistrategian sivulla 5 on todettu, että elo-syyskuun vaihteessa on arvioitu, että 12 vuotta täyttäneen kohdeväestön 80 % rokotuskattavuus voidaan saavuttaa lokakuun puoleenväliin mennessä. Sivulla 7 todetaan, että terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan koko kohdeväestön 80 % rokotuskattavuuteen tarvittavat rokotteet, 12–15-vuotiaat mukaan lukien, on saatu Suomeen syyskuun puolessa välissä ja 85 % kattavuuteen tarvittavat rokotteet syyskuun loppuun mennessä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään (StVM_25/2021) ehdottanut muutettavaksi sääntelyä, joka koskee valtioneuvoston asetuksenantovaltuutta seuraavasti:
16 c § 2 momentti: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, velvollisuus esittää todistus ja osallistua testiin ei koske henkilöä, joka on viimeisen 14 vuorokauden aikana ennen Suomeen saapumistaan oleskellut vain sellaisessa maassa tai sellaisella alueella, jossa covid-19-taudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta suhteessa Suomen covid-19-taudin ilmaantuvuuteen tai muuntuneen viruksen yleisyyteen erityistä epidemian leviämisen riskiä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tässä momentissa tarkoitetuista maista ja alueista.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut mietinnössään asiasta tarkemmin seuraavaa:
Valiokunta ehdottaa, että 16 c §:n 2 momenttiin sisältyvää asetuksenantovaltuutta ohjaavaa säännöstä täsmennetään lisäämällä siihen maininta säännöksessä tarkoitetun maan tai alueen covid-19-taudin ilmaantuvuudesta suhteessa Suomen covid-19-taudin ilmaantuvuuteen tai muuntuneen viruksen yleisyyteen. Tällä lisäyksellä täsmennetään valiokunnan näkemyksen mukaan perustuslakivaliokunnan tarkoittamalla tavalla säännöksen oikeasuhtaisuutta siten, että säännöstä ei saa soveltaa niin tiukasti kuin sitä on nyt sovellettu, kun asetuksen piirissä on ollut ainoastaan sellaisia maita tai alueita, joiden ilmaantuvuus on huomattavasti pienempi kuin Suomessa ja sen eri alueilla. Valiokunnan näkemyksen mukaan asetuksen tulee perustua kokonaisarvioon, jossa huomioidaan maan eri alueiden erot. Pykälän sanamuoto ei siten tarkoita rajata maita ja alueita suoraan Suomen ilmaantuvuusluvun mukaan, vaan säännös mahdollistaa sen, että ilmaantuvuuden raja voidaan asettaa Suomen ilmaantuvuuslukua alhaisemmaksi. Epäsuhta ei kuitenkaan saa olla merkittävän suuri. Valtioneuvoston on valiokunnan näkemyksen mukaan annettava välittömästi uusi asetus.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut mietintönsä pykäläkohtaisissa perusteluissa, että pykälän 2 momentin asetuksenantovaltuutta koskevaa perussäännöstä ehdotetaan edellä yleisperusteluissa ilmenevistä syistä täsmennettäväksi lisäämällä siihen maininta säännöksessä tarkoitetun maan tai alueen covid-19-taudin ilmaantuvuudesta suhteessa Suomen covid-19-taudin ilmaantuvuuteen tai muuntuneen viruksen yleisyyteen. Tällä lisäyksellä täsmennetään valiokunnan näkemyksen mukaan perustuslakivaliokunnan tarkoittamalla tavalla säännöksen oikeasuhtaisuutta siten, että säännöstä ei saa soveltaa siten liian tiukasti, että asetuksen piirissä olisi ainoastaan sellaisia maita tai alueita, joiden ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys on huomattavasti pienempi kuin Suomessa tai sen eri alueilla. Valiokunnan näkemyksen mukaan asetuksen tulee perustua kokonaisarvioon, jossa huomioidaan maan eri alueiden erot. Pykälän sanamuoto ei siten tarkoita rajata maita ja alueita suoraan Suomen ilmaantuvuusluvun mukaan, vaan säännös mahdollistaa sen, että ilmaantuvuuden raja voidaan asettaa Suomen ilmaantuvuuslukua alhaisemmaksi. Epäsuhta ei kuitenkaan saa olla merkittävän suuri.
Valtioneuvoston asetusluonnoksen perustelumuistiossa ehdotetaan, että riskimaan ilmaantuvuusluvun rajana käytettäisiin lukua 25.
MaRa toteaa, että asetusluonnos on eduskunnan tahdon vastainen. Eduskunnan tahtotila ilmenee sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä, joka vastaa perustuslakivaliokunnan kantaa.
Tällä hetkellä ilmaantuvuusluku on Suomessa 138,8. Suomen ilmaantuvuusluvun ja asetusluonnoksen ilmaantuvuusluvun välillä on huomattava epäsuhta. MaRa esittää, että asetusta muutetaan siten, että ilmaantuvuusluku riskimaan kohdalla nostetaan vähintään 100:aan.
Asetusluonnoksen mukaan asetus olisi voimassa vuoden 2021 loppuun saakka. MaRa vastustaa asetuksen näin pitkää voimassaoloaikaa. Asetuksen tulee olla voimassa korkeintaan 31.10.2021 saakka. Hybridistrategiassa mainittu kynnys 80 % rokotekattavuudesta tai kohdeväestöön kuuluvan mahdollisuudesta saada kaksi rokotetta saavutetaan lokakuun lopussa.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Kai Massa
toimitusjohtaja lakimies