Rautatiealan sääntelyelin
Asia: Rautatiealan sääntelyelimen lausuntopyyntö rautatieliikenteen markkinoista (henkilöliikennepalvelut)
Euroopan Unioni (EU) on erilaisin sääntelymuutoksin pyrkinyt edistämään rautatiekilpailua jo 1990-luvulta lähtien. Tavaraliikenne vapautettiin kilpailulle vuonna 2007. Kansainvälisiä henkilöliikennepalveluja koskevat Euroopan unionin markkinat ovat olleet avoinna kilpailulle vuodesta 2010 ja kansallinen henkilöliikenne vuodesta 2021, lukuun ottamatta julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia. Ne tulee kilpailuttaa alalla pääsääntöisesti 25.12.2023 jälkeen. Suomen rautatieliikenteen markkinat on avattu sekä tavara- että henkilöliikenteessä ns. vapaan markkinoille tulon mallilla ("open access").
Rautatiealan sääntelyelin seuraa, valvoo ja edistää rautatiemarkkinoiden toimivuutta, tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. Raideliikennelain 149 §:n 4 momentin mukaan sääntelyelimen on kuultava vähintään kahden vuoden välein rautateiden tavara- ja henkilöliikennepalvelujen käyttäjien edustajia ottaakseen huomioon näiden näkemykset rautatieliikenteen markkinoista.
Rautatiealan sääntelyelin on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä lausuntoa. Lausunnossa on pyydetty ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin asioihin: palveluiden toimivuus ja saatavuus, palveluiden hinnoittelu, lippujärjestelmät, palveluiden tulevaisuuden näkymät. Lisäksi on annettu mahdollisuus esittää yleisiä näkemyksiä rautateiden henkilöliikenteen markkinoista?
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa (jäljempänä MaRa) keskittyy lausunnossaan erityisesti kaukoliikenteeseen. Lausunto perustuu MaRan toimialoita saatuihin kommentteihin. Lausuntoa laadittaessa on huomioitu myös VR:ltä saatuja kommentteja. Ne on tuotu erikseen esille lausunnossa.
MaRa toteaa lausuntonaan seuraavaa:
1. Kaukoliikenteen junakalusto ja (junassa tarjolla olevat) palvelut matkustajille
Junakalustoon ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta parannus- ja kehityskohteita palveluiden osalta on listattu jonkin verran.
Toimivat verkkoyhteydet ovat tärkeitä junamatkustamisen viihtyvyydelle ja junamatkan aikaiselle työskentelylle. Junien wifi-verkko koetaan erittäin hitaaksi ja suora yhteys mobiiliverkkoon (4G tai 5G) katkeilee. Tämän takia on tärkeää parantaa junien verkkoyhteyksiä. Alla VR:n yksityiskohtaiset kommentit verkkoyhteyksien kehittämisestä.
VR kommentit:
Teleoperaattorit vastaavat verkkoinfrasta, jota voidaan parantaa radanvarren uusilla mastoilla. Investoinnit radanvarsiin eivät ole kaupallisesti kannattavia teleoperaattoreille, minkä vuoksi tarvitaan valtion panostuksia infrainvestointeihim
Radanvarren tiedonsiirtokapasiteetti syntyy radanvarteen sijoitetuilla mastoilla tukiasemineen ja siirtoyhteyksineen. Teleoperaattorit vastaavat verkkoinfrasta, jota voidaan parantaa radanvarren uusilla mastoilla. Investoinnit radanvarsiin eivät ole kaupallisesti kannattavia teleoperaattoreille, minkä vuoksi tarvitaan valtion panostuksia infrainvestointeihin.
Teleoperaattoreiden puhelinliittymät (puhelut, mobiilidata ja sms) vaativat myös juniin toistimet kuuluvuuden parantamiseksi. Teleoperaattori omistaa nämä toistimet ja sen vastuulla on uudistaa vanhentuneet toistimet mobiilidatan, puheluiden ja sms:n kuuluvuuden varmistamiseksi. VR on teleoperaattorin sopimuskumppani ja maksaa teleoperaattorille palvelumaksua toistimista. VR on vastuussa junan sisällä tehtävistä muutostöistä.
Langaton verkko junassa on sen sijaan VR:n vastuulla ja VR on uudistamassa junawifin nopeutta jopa viisinkertaiseksi uusimalla laitteistoja. VR:n omistaman langattoman verkon parantamisprojekti on jo käynnissä ja VR on investoinut 4,5 M€ uuteen teknologiaan. VR tutkii myös signaalin läpäisevyyden parantamista junawifin ja mobiilidatan kannalta. Edelleen haasteena on, että verkon käyttömäärät kasvavat merkittävästi kaiken aikaa ja kapasiteetti kaikilla alueilla ei ole riittävä satojen junamatkustajien käyttöön.
Economy -luokan vaunuja toivotaan uudistettavaksi nopeammassa aikataulussa. Extra luokan - paikkoja on tietyillä yhteysväleillä liian vähän. On myös esitetty, että junissa voisi olla palvelutason lisäportaita economy- ja extraluokan lisäksi.
Matkalaukuille ei ole tarpeeksi tilaa eikä lukitsemismahdollisuutta. Talvimatkailijoiden näkökulmasta matkatavaratilat on koettu liian pieniksi.
Siivouksen tasoon toivotaan parannusta, erityisesti vessojen osalta. Wc-tilat ovat liian usein epäsiistejä tai rikki.
Junissa olevien kokoushyttien tekniikan toimivuudessa on ollut puutteita, ja henkilökunta on ollut epätietoinen kokoushyttiä koskevasta varauksesta.
Pitkien matka-aikojen takia erityisesti tuotteistukseen ja elämyksellisyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomioita matkailijoiden viihtyvyyden lisäämiseksi.
2. Junavuorojen määrä liikennöintiaikataulut maan eri osien välillä matkailun ja matkailusesonkien tarpeet huomioiden
Rautatieverkosto ja olemassa olevat junayhteydet eri puolille Suomea ovat tärkeitä Suomen eri alueiden ja paikkakuntien saavutettavuudelle, elinvoimaisuudelle ja matkailulle.
Henkilöliikennejunapalvelujen osalta saavutettavuus edellyttää toimivia junayhteyksiä ja reagointia odotettuun kysyntään riittävällä kapasiteetilla. Jos odotettu kysyntä junamatkustamiseen esimerkiksi sesonkeina ylittää tarjolla olevan kapasiteetin, junavuoroja ja kapasiteettia tulisi saada lisättyä. VR:n vuonna 2016 käyttöönottama dynaaminen hinnoittelu ohjaa kysyntää, mutta jos matkustaja kokee hinnan nousseen itselleen tai perheelleen liian korkeaksi, se ohjaa liikkumista muihin kulkumuotoihin (oma auto, lentokone, bussi).
Autojunakaluston kapasiteettiin on toivottu lisäystä vastaamaan talvisesongin tarpeita. Moni Pohjois-Suomeen suuntaava matkailija haluaa liikkua kohteessa oman auton kanssa.
Toimialalta saaduissa kommenteissa on nostettu esille, että tietyillä yhteysväleillä junavuorot ovat vähentyneet verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Esimerkiksi Jyväskylästä Helsinkiin lähti juna ennen koronapandemiaa klo 22. Nyt myöhäisin juna lähtee jo noin kello 19. Tämä on esimerkiksi yöksi kotiin palaavien tapahtumakävijöiden kannalta liian aikainen lähtöaika. Helsinki-Tampere-Helsinki välille on toivottu lisää myöhäislähtöjä. Yhteydet pääkaupunkiseudulta Itä-Suomeen ovat koettu toimiviksi ja riittäviksi. Junavuorojen riittävyys eri yhteysväleillä tulisi tarkemmin kartoittaa matkailijoiden ja matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan tarpeet huomioiden.
3. Tapahtumayhteistyö
VR toteaa, että se tekee yhteistyötä matkailualan, tapahtumajärjestäjien ja kaupunkien kanssa järjestämällä erikoisjunia, lisävuoroja tai sovittamalla junien aikatauluja tapahtumakävijöille sopiviksi. VR huomioi tapahtumia junavuoroja suunniteltaessa ja vuoroja lisätään tarpeen mukaan. Tällaisia palveluratkaisuja toteutettiin viime kesänä avaamalla junayhteys mm. Raumanmeren juhannusfestivaaleille sekä järjestämällä erikoisvuorot mm. Ilosaari Rockiin, Pori Jazzeille, Ruisrockiin ja Huuhkajien otteluihin.
MaRa toteaa, että suurtapahtumat on huomioitu varsin hyvin. Suurtapahtumia pienempien isojen yleistapahtumien (esimerkiksi messut ja kongressit) osalta vuoropuhelun on sen sijaan koettu heikentyneen eikä tarvittavaa lisäkapasiteettia ole saatu sovittua juniin entiseen tapaan.
4. Lippujärjestelmät, tieto kaukoliikenteen junien aikatauluista ja lippujen ostomahdollisuus ennen matkaa
Toimialalta saatujen kommenttien perusteella VR:n uusi applikaatio / verkkokauppa on onnistunut ainakin kotimaan matkailijan näkökulmasta. Tätä tukee myös VR:n asiakaskokemusmittarit.
MaRa toteaa, että matkan suunnitteleminen ei ole kuitenkaan riittävän helppoa ainakaan hyvissä ajoin etukäteen matkaansa suunnittelevalle. Lippujen hinnoittelu ja niiden ennustettavuus/ostettavuus vaikuttaa myös hankalalta matkapaketteja jopa yli 12 kuukautta ennen matkaa paketoivan matkanjärjestäjän näkökulmasta. Lippujen ostaminen jää liian usein matkailijan itsensä vastuulle.
5. Matkaketjut ja juna-asemat
Matkaketjujen kehittäminen edellyttää panostuksia infraan. Suomi tarvitsee enemmän investointeja tie- ja rautatieverkoston kehittämiseen ja kunnon heikkenemisen pysäyttämiseen sekä riittäviä määrärahoja perus-väylänpitoon. Kattavan tie- ja rautatieverkon ylläpitäminen ja kehittäminen mahdollistaisivat myös nykyistä laajemmat mahdollisuudet bussimatkapakettien ja junalla matkustamiseen perustuvien matkakokonaisuuksien toteuttamiseen
Matkaketjuja tulee kehittää niin, että matka lähtöpisteestä saapumispaikkaan muodostaa eri liikkumisvälineitä yhdistämällä saumattoman ja helpon kokemuksen. Matkaketjuja tulee kehittää markkinaehtoisesti toimijoiden välisiin sopimuksiin perustuen.
Jatkoyhteyksien järjestäminen rautatieasemalta matkailukohteeseen jää liian usein matkailukohteen itsensä vastuulle. Rautatieaseman ja lentokentän väliset sujuvat yhteydet ovat tärkeitä. Niihin ei ole oltu tyytyväisiä joidenkin juna-asemien osalta.
VR on todennut kommenteissaan, että se edistää aktiivisesti matkaketjupalveluiden syntymistä ja matkaketjuyhteistyötä tehdään jo yli 20 eri toimijan kanssa. VR:n tavoitteena on madaltaa junan valitsemisen kynnystä edistämällä matkaketjujen syntymistä. VR noudattaa itse Liikennepalvelulain liikkumispalveluita koskevaa rajapintavelvoitetta mahdollistaakseen junan liittämisen osaksi matkaketjuja. Matkaketjuja voidaan synnyttä eri tavoin, kuten integroitumalla toisen matkustustoimijan rajapintaan tai kevyemmillä linkitys- tai muille yhteistyömalleilla. Omassa digitaalisessa kehitystyössä VR on panostanut arkkitehtuuriin, joka mahdollistaa niin ketterät kevyet kokeilut kuin syvemmät integraatiotkin. Teknisen toteuttavuuden lisäksi matkaketjujen syntymisessä ratkaisevaa on myös asiakaskysyntä, johon matkaketjut luontaisesti syntyvät asiakaskäyttäytymisen ja asiakasvirtojen osalta.
Matkailijalle on tärkeää junakaluston ja niissä olevien palveluiden lisäksi myös juna-asemien siisteys, turvallisuus ja riittävät palvelut, vaikka lipunmyynti on siirtynyt verkkoon / applikaatioihin. Esimerkiksi Tikkurilan juna-asema on saanut osakseen kritiikkiä aseman järjestyksen ja siisteyden osalta ja puuttuvien englanninkielisten opasteiden takia. Tikkurilan asemaa tulee kehittää palvelemaan paremmin kansainvälisiä matkailijoita. Kaikkien asemien kuulutukset pitäisi myös saada kuntoon: yhä edelleen juna saapuu asemalle kuulutuksien mukaan, vaikka juna on vielä 10 minuutin päässä asemasta.
VR on todennut, että se teki keväällä 2023 laajan asiakastutkimusta yhteistyössä Väylän sekä HSL:n kanssa asemaseuduista ja asiakkaiden kokemuksesta asemien palveluista. Tätä laajaa (yli 8 000 vastaajaa) asiakasymmärrystä voidaan hyödyntää toimijoiden osalta asemien kehityksessä. Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että asemat ovat hyvin eri tasoisia ja kokemukset vaihtelevat erittäin laajasti, miten vastaajat kokevat asemien palvelutasot, siisteyden, toimivuuden ja turvallisuuden. VR toteaa, että matkustajien palvelut asemilla, matkaketjujen toimivuus sekä asiakaskokemus ovat tärkeitä VR:lle kaikilla asemilla riippumatta asemakiinteistöjen omistuksesta.
6. Henkilöjunaliikennepalveluiden markkinoiden kehittäminen
Suomessa VR:n yksinoikeus henkilöjunaliikenteessä päättyi vuoden 2021 alusta. Lainsäädäntö takaa EU:n Open Access - mallin mukaisesti VR:n kilpailijoille pääsyn rataverkolle. Suomen raideväli poikkeaa muusta Euroopasta ja henkilöjunaliikenteen markkinat ovat pienet muihin maihin verrattuna. Tämä nostaa kynnyksen korkealle, että muut junaliikenneoperaattorit investoisivat Suomen olosuhteisiin rakennettuun junakalustoon ja tulisivat tänne kilpailemaan VR:n kanssa.
LVM:n keväällä lausunnolle lähettämän arviomuistion mukaan Open Access – malli ei olisi riittävä edistämään henkilöjunaliikenteen kilpailua Suomessa. Arviomuistiossa ehdotetaan julkisomisteisen kalustoyhtiön perustamista, jolta VR ja sen kilpailijat voisivat vuokrata kalustoaan. Kalustoyhtiö olisi mahdollista perustaa julkisesti tuettuun lähiliikenteeseen tai myös pääosin markkinaehtoisesti toimivaan kaukoliikenteeseen.
MaRa toteaa, että ennen kuin mahdollisesta julkisomisteisesta kalustoyhtiöstä ja sen laajuudesta tehdään päätöksiä, vaihtoehdoista on tehtävä huolelliset vaikutusarviot. Jos julkisomisteinen kalustoyhtiö päätettäisiin perustaa, on selvää, että Suomeen ei voi tulla operoimaan kalustoyhtiöltä vuokratuilla vaunuilla vain hyville markkinaehtoisesti kannattaville yhteysväleille. Matkailun ja liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta rataverkon ja yhteyksien kehittäminen koko maassa on ensi arvoisen tärkeää.
MaRa toteaa, että taksiliikenteen sääntelyn purkamista ja kilpailun vapauttamista perusteltiin merkittävillä hyödyillä. Seuraukset olivat kuitenkin päinvastaisia. Taksihinnat nousivat, palvelutaso ja laatu heikkenivät ja taksiliikenteen valvonnassa havaitaan jatkuvasti epäkohtia. Henkilöjunaliikenteen kilpailua edistettäessä ei ole varaa tehdä samoja virheitä.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Kai Massa
toimitusjohtaja lakimies