Liikenne- ja viestintäministeriölle
Asia: (VN/18780/2023) Lentoasemaverkosto liikenne 12-suunnitelmassa vuosille 2025–2036
Liikenne 12 -suunnitelma on 12-vuotinen strateginen dokumentti, jossa käsitellään koko Suomen liikennejärjestelmää valtakunnallisella tasolla kaikissa väylämuodoissa. Suunnitelmassa tarkastellaan mm. verkkoja, liikenteen palveluita sekä liikenteen tietonäkökulmia. Suunnitelmassa tarkastellaan niin matkustaja- kuin tavaraliikennettäkin.
LVM järjesti liikennejärjestelmäfoorumin 12.4.2024, jossa esiteltiin toimenpideohjelmaluonnosta. Toimenpideohjelmaluonnoksessa lentoasemaverkostoa koskevassa kohdassa todetaan seuraavaa:
Lentoasemaverkosto
• Turvataan ja kehitetään Helsinki-Vantaan hub-asemaa
• Lentoasemaverkon laajuutta arvioidaan matkaketjujen näkökulmasta ottaen huomioon uudet käyttövoimat ja mahdolliset uuden liiketoimintamallit
• Täydentyy
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) korostaa Suomen kansainvälisen ja maan sisäisen saavutettavuuden turvaamisessa kattavan lentoasemaverkoston säilyttämisen välttämättömyyttä niin Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa, Länsi-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa. Lentoliikenteen merkitys korostuu Suomen sijainnin ja pitkien etäisyyksien takia. Lentoliikenteen merkitys matkailun kannalta on todennäköisesti suurempi kuin millään muulla EU-maalla Välimeren pieniä saarivaltioita lukuun ottamatta.
Helsinki–Vantaan lentoaseman kilpailukyky on turvattava hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti.
Lentoaseman matkustajamäärät ja ulkomaalaisten yöpymiset verrattuina muihin Pohjoismaihin ovat romahtaneet Venäjän ylilentokiellon seurauksena. Matkustustaseen alijäämä on kasvanut räjähdysmäisesti (liite 1). Lentomatkustajia pitää saada enemmän kilpailluilta uusilta markkinoilta (esimerkiksi Eurooppa ja Pohjois-Amerikka).
Helsinki-Vantaan kilpailukykyä voidaan vahvistaa LVM:n valmistelemassa lentoliikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevassa toimenpideohjelmassa.
Suomi saa EU-alueen lentoliikenteen päästöoikeuksien ilmaisjaon päättyessä vuonna 2026 huutokauppatuloja noin 45 miljoona euroa vuodessa. MaRa pitää erittäin tärkeänä, että lentoliikenteen päästökaupasta kertyvät huutokauppatulot Suomessa käytetään lentoliikenteen vihreän siirtymän tukemiseen esimerkiksi niin, että Helsinki-Vantaalla tankattavan lentokerosiinin ja siihen sekoitettavan biopolttoaineen (SAF) välistä hintaeroa pienennettäisiin antamalla tukea biopolttoaineen kustannuksiin. SAF-hankintatuki on käytössä jo monella EU:n lentokentällä (tai ainakin sitä suunnitellaan).
Jos Suomeen saataisiin luotua SAF-hankintatuki, se loisi edellytykset SAF:in tankkausmahdollisuuden syntymiselle Helsinki-Vantaan lentokentälle jo lentoliikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan asetuksen joustomekanismin aikana. SAF-hankintatuki otettaisiin huomioon, kun lentoyhtiöt ja polttoainetoimittajat neuvottelisivat, missä EU:n alueella lentoyhtiöt tankkaavat SAF:ia. SAF:in tankkausmahdollisuus Helsinki-Vantaan lentokentällä parantaisi lentoaseman kilpailukykyä ja houkuttelisi sinne lisää kansainvälisiä lentoja. Tämä parantaisi myös Suomen kansainvälistä saavutettavuutta.
MaRa korostaa, että nykyisen pääosin Finavian ylläpitämän lentoasemaverkoston säilyttäminen on välttämätöntä, jotta eri alueille Suomessa saadaan lisää ulkomaisia matkustajia. Ilman lentokenttää ulkomaalaisten matkailijoiden saaminen vaikeutuu merkittävästi.
Matkailun kasvu Suomen eri alueilla edellyttää, että Suomeen saadaan lisää charter- ja reittilentoja muillekin kuin Helsinki-Vantaan lentokentälle. Tämä edellyttää tiiviimpää ja koordinoidumpaa yhteistyötä alueellisten matkailunedistäjien ja kuntien välillä (esimerkiksi Saimaan alue). Charter- ja reittiliikenteen avaaminen edellyttää aluksi valtion markkinointitukea EU-lainsäädännön rajoissa.
MaRa toteaa, että lentoliikenne Helsinki-Vantaan ja alueellisten kenttien välillä ei toimi yksinomaan markkinaehtoisesti. Ostoliikenteen turvaaminen on myös jatkossa tärkeää matkailulle ja alueiden elinkeinolle.
MaRa katsoo, että Finavia strategista infraa ylläpitävänä valtionyhtiönä on tunnistettava toimenpideohjelmassa. Lentokentät ovat osa välttämätöntä infrastruktuuria tiestön ja rautateiden ohella. Finavia tarvitsee tukea vähäliikenteisten kenttien ylläpitoon.
MaRa korostaa, että alueellisilla lentokentillä on keskeinen merkitys Suomen ja kumppanimaiden huoltovarmuudelle. Sähköisen lentoliikenteen kehityksessä alueellisilla kentillä myös keskeinen rooli.
Matkaketjut yhdistävät lentämisen muihin liikkumismuotoihin (esimerkiksi juna- ja bussiliikenne). Matkaketjuja tulee lentoasemaverkostoa heikentämättä kehittää markkinaehtoisesti toimijoiden välisiin sopimuksiin perustuen niin, että matka lähtöpisteestä saapumispaikkaan muodostaa eri liikkumisvälineitä yhdistämällä saumattoman ja helpon kokemuksen.
MaRa toteaa, että Suomen kansainvälisen saavutettavuuden, matkailuyritysten ja Finnairin kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää, että EU:n lentoliikenteen päästökauppaa ei laajenneta EU-alueen ulkopuolelle. Suomen tulee myös ottaa kielteinen kanta komission ehdotukseen kansainvälisessä lentoliikenteessä käytettävän polttoaineen verottamisesta.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Kai Massa
toimitusjohtaja lakimies