Liikenne- ja viestintäministeriölle
Sitowise Oy:lle
Asia: Lentoasematoimintojen järjestämisen vaihtoehtoja koskeva väliraportti
Liikenne- ja viestintäministeriö on järjestänyt 28.8.2023 sidosryhmätilaisuuden lentoasematoimintojen järjestämisen vaihtoehdoista. Tilaisuudessa on esitelty Sitowisen laatimaa väliraporttia, jossa on kuvattu esimerkkejä millä tavalla lentoasematoimintoja on järjestetty muissa Euroopan maissa ja miltä Suomi näyttäisi esimerkin tilanteessa (kuvitteellinen tilanne).
Sidosryhmätilaisuuteen osallistuvia on pyydetty esittämään näkemyksiä väliraportista 13.9.2023 mennessä.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry toteaa lausuntonaan seuraavaa.
1. Pääministeri Orpon hallitusohjelma
Heti hallituskauden alussa laaditaan kansallinen lentoliikennestrategia, jossa linjataan Suomen lentoliikenteen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamisesta muuttuneessa maailmassa. Kehitetään Helsinki-Vantaan lentokenttää kansainvälisen matkustaja- ja rahtiliikenteen solmukohtana. Edistetään lentoliikenteen sähköistymistä.
Edistetään lentoyhteyksien kehittymistä koko Suomessa kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteuttamiseksi. Säilytetään Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko. Kehitetään Suomen sisäistä lentoliikennettä ensisijaisesti markkinaehtoisesti, mutta turvataan huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet tarvittaessa ostopalveluliikenteellä. Tarkastellaan asiaa budjettiriihessä 2023. Muuta lentoasemaverkostoa kehitetään osana väyläverkkoa.
2. Verkostomallin säilyttäminen ja kehittäminen
Hallitusohjelman kirjaus Finavian nykymuotoisen lentoasemaverkoston säilyttämisestä on kannatettava. Nykyistä lentoasemaverkostoa tulee kehittää niin, että se palvelee kansainvälisen ja maan sisäisen lentoliikenteen tarpeita.
Kansainvälinen lentoliikenne tulee koronapandemian aiheuttaman sokin jälkeen ennusteiden mukaan kasvamaan. Suomen tulee olla valmis vastaanottamaan kasvavia matkustajamääriä. Myös kotimaan lentoliikenne toipuu koronapandemian jäljiltä.
Helsinki-Vantaa toimii henkilö- ja rahtiliikenteen solmukohtana, johon Finavia on viime vuosina tehnyt merkittävät investoinnit ja parannukset. Lentoasemaverkostomallissa Helsinki-Vantaan lentoaseman tuloilla pystytään ylläpitämään ja kehittämään verkostoon kuuluvia lentoasemia koko Suomen alueella. Valtion ja kuntien panostusta tarvitaan lentoasemaverkoston ulkopuolisten kenttien ylläpitoon ja kehittämiseen.
Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapuvien ja sieltä jatkolentoina muualle Suomeen tulevien lentojen lisäksi Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta tärkeitä ovat myös suorat lennot matkakohteeseen. Esimerkiksi Pohjois-Suomeen saapuu talvisesongilla 2023-2024 suoria viikoittaisia reittilentoyhteyksiä kaikkiaan yli 20:sta Euroopan kohteesta. Tämän lisäksi Pohjois-Suomen kentille lennetään suorilla tilauslennoilla useista Euroopan kohteista. Suorien ympärivuotisten lentoyhteyksien ja saavutettavuuden kehittäminen onkin Pohjois-Suomen matkailutoimialan tärkeimpiä tulevaisuuden painopistealueita.
Myös kotimaan matkailu on riippuvainen kattavasta lentoasemaverkostosta ja lentoyhteyksistä.
MaRa toteaa, että lentoasemaverkostoon kuuluvat ja verkoston ulkopuoliset lentokentät ovat elintärkeitä matkailulle ja koko elinkeinoelämälle. Riittävän kattava lentoasemaverkosto on maan sisäisen ja Suomen kansainvälisen saavutettavuuden kannalta elintärkeä.
Nykyinen lentoasematoiminnan järjestämismalli on valtiontaloudellisesti tarkasteltuna kannattava. Raportista käy ilmi, että julkiset tuet verkoston ulkopuolisille lentoasemille ja ostoliikenteeseen käytetyt tuet alittavat Finavian valtiolle tulouttaman rahamäärän normaaliaikana. Lentoliikenteestä suoraan ja epäsuoraan kertyvät tulot valtiolle ja kunnille ylittävät moninkertaisesti rahamäärän, jota valtio/kunnat käyttävät lentoasemien tukemiseen. Raportissa todetaan, että kun lentoasemien kannattavuudessa huomioidaan niiden vaikutukset aluetalouteen, lähes kaikki lentoasemat ovat kannattavia. Suomen kaltaisilla syrjäisillä alueille pienienkin lentoasemien aluetaloudelliset tulot ovat 10–20 kertaa suuremmat kuin lentoaseman operatiiviset kulut (Kiila Consulting Oy 2021, WSP 2014).
Lentokentän lakkauttaminen merkitsisi vakavaa iskua maakunnan elinkeinoelämälle ja erityisesti matkailualalle. Lentokentän lakkauttaminen esimerkiksi Joensuusta tai Kajaanista tarkoittaisi käytännössä sitä, että ulkomaalaisten matkailijoiden tulo Kolille ja Vuokattiin vaikeutuisi merkittävästi. Tätä korostaa vielä se, että näille alueille tärkeitä venäläisiä asiakkaita ei ole tulossa nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.
MaRa katsoo, että väliraportti tarjoaa hyvän tietopohjan lentoasematoimintojen järjestämisen vaihtoehdoista. Koronapandemian aiheuttamassa lentoliikenteen murroksessa ja Venäjän ylilentokiellon aiheuttaman strategisen edun menettämisen takia, Suomen valtion tulee kuitenkin varmistaa luotettava näkymä pitkälle tulevaisuuteen Suomen lentoasematoimintojen järjestämismallista ja sen kehittämisestä.
MaRa katsoo, että matkustajien, lentoyhtiöiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaava Finavian pääosin ylläpitämä verkostomalli on Suomelle paras vaihtoehto lentoasematoimintojen järjestämiseksi. Liikenteen solmukohtana toimivan Helsinki-Vantaan lentokentän kilpailukyvystä huolehtiminen on erittäin tärkeää Suomen kansainvälisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Verkostoon kuulumattomien lentokenttien operoinnista vastaavat kunnat, joiden ylläpitoon valtion on annettava riittävä tuki myös jatkossa.
Kunnioittavasti,
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Veli-Matti Aittoniemi Kai Massa
varatoimitusjohtaja lakimies