Lausunto Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmasta

HSL – Helsingin seudun liikenne         

Lausuntopyyntö: Dnro 752/08.00.00.01/2020              

                                                                                      

Lausunto Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL 2023 - luonnoksesta sekä sen vaikutusten arviointiselostuksesta.

Helsingin kaupunki ei ole pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRalta lausuntoa, vaikka MaRaan kuuluu lähes 700 Helsingissä sijaitsevaa matkailu- ja ravintola-alan yritystä, joilla on yli 1 500 toimipaikkaa, yksin Helsinki 00100-postinumeron alueella noin 400 toimipaikkaa. MaRa esittää lausuntonaan seuraavan.

                     

1. Helsingin vetovoimaa on parannettava

Helsingin keskusta on Suomen matkailu- ja ravintola-alan tärkein yksittäinen alue. Helsingissä sijaitsevat matkailu- ja ravintola-alan yritykset kärsivät kaksi vuotta muita alueita ankarammista ja pidempään kestäneistä koronarajoituksista. Venäjän sota ja siitä seurauksena ollut Venäjän ylilentolentokielto veivät venäläiset asiakkaat ennakoimattoman pitkäksi aikaa ja vähensivät merkittävästi kiinalaisten ja japanilaisten asiakkaiden määrää. Etätyön yleistyminen ja jääminen korkealle tasolle koronarajoitusten päättymisen jälkeen on vähentänyt työntekijöiden liikkumista Helsingin keskustaan. Helsingistä puuttuu sisähalli, jossa voitaisiin järjestää muun muassa isoja konsertteja. Tämä heijastuu erittäin kielteisellä tavalla muun muassa hotelleihin ja ravintoloihin. Näiden matkailu- ja ravintola-alan yritysten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevien tekijöiden takia Helsingin keskustassa olevien yritysten palautuminen koronarajoitusten purkamisen jälkeen on pahasti muuta Suomea jäljessä.

Yrittäjät ovat investoineet merkittävästi muun muassa hotelleihin ja ravintoloihin Helsingissä. Hotellihankkeiden luku- ja euromäärä ovat ennätysmaisella tasolla. Kapasiteettia on selvästi liian paljon nykyiseen kysyntään, minkä takia varsinkin hotelliala on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa koronarajoitusten ja valtion maksamien korvausten huonon tason takia. Hotellit ja ravintolat tarvitsevat jokaisen asiakkaan, tulevatpa nämä kaupunkiin henkilöautolla, joukkoliikenteellä, kävellen, pyöräillen, meriteitse tai lentäen.  

Keskustan yrittäjät ovat olleet huolissaan keskustan vetovoimasta ja elävyydestä jo pidemmän aikaa. Kaupungin teettämän elävyysindeksin mukaan käynnit ja asioinnit ovat pudonneet selvästi, minkä lisäksi keskustassa käytetty aika eli viipymä on pudonnut selvästi. Telian matkapuhelindatan mukaan keskustassa käynnit ja viipymä ovat vähentyneet merkittävästi verrattuna vuoteen 2019. Myös vapaina olevien toimitilojen määrä on suuri ja kasvaa edelleen. Keskustan yrittäjät ovat viestittäneet huolensa kaupungin päättäjille yksituumaisesti, mutta se ei ole vaikuttanut kaupungin päätöksentekoon.

Helsingin keskustan heikentyneeseen vetovoimaan vaikuttavat edellä mainittujen syiden lisäksi myös syyt, joihin Helsingin kaupunki voi vaikuttaa. Kaupunki on linjannut jo aiemmin ja nyt esillä olevassa MAL-luonnoksessa entistä vahvemmin, että autolla liikkumista kaupungin keskustassa tulee vaikeuttaa, pysäköintipaikkoja vähentää ja tehdä pysäköinti entistäkin kalliimmaksi. Samanaikaisesti useilla merkittävillä kaduilla tehdään suurimittaisia katutöitä. Paremmalla suunnittelulla ne olisi voitu ajoittaa paremmin.

Kaupungin viesti on selvä: autoilijat eivät ole tervetulleita eikä heidän mukanaan tuoma ostovoima. Autoilevat kansalaiset suuntaavatkin ostosmatkansa erityisesti kehäteiden varsilla oleviin kauppakeskuksiin.

Yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa kaikki ne asiakkaat, jotka haluavat tulla keskustaan millä tahansa kulkumuodolla. Mikäli keskustaan saapumista hankaloitetaan entisestään, keskustan palvelutaso tulee näivettymään samalla kun asiakkaat siirtyvät helposti saavutettavien palveluiden ääreen muualle.

Helsingin kaupungin tulee edistää kaupungin vetovoimaa ja keskustan saavutettavuutta kaikilla käytettävissä olevilla tavoilla. Keskustan saavutettavuus kunkin ihmisen ja perheen elämäntilanteeseen sopivalla tavalla on välttämätöntä. Kaupungin nykyinen vastakkainasettelu autoilu vastaan muut liikkumismuodot ei palvele ketään, ei ainakaan keskustan yrittäjiä eikä kaupungin elinvoimaisuutta.

Liikenteen sujuvuuden vaikeuttaminen vaikuttaa erittäin kielteisesti myös tavaroiden jakeluun keskustan kauppoihin, hotelleihin ja ravintoloihin sekä jätehuoltoon. Matka-aika pitenee ja jakeluautojen aika kuluu jonoissa seistessä. Myös päästöt kasvavat. Tämä merkitsee jakelutehokkuuden heikkenemistä ja lisäkustannuksia keskustan yrittäjille.

Entinen Hartwall Areena on poissa käytöstä eikä Helsingissä olen muutakaan korvaavaa tilaa. Näkymä Hartwall Areenan saamisesta käyttöön on sumea. Helsingissä on vireillä ainakin kaksi yksityisellä rahalla toteutettavaa, kansainväliset mitat täyttävää areenahanketta. Niistä Helsinki Garden on pidemmällä.

Kaupungin vetovoiman parantaminen edellyttää Helsinki Garden hankkeen nopeaa eteenpäinviemistä kaupungin hallinnossa.

 

2. Saavutettavuus varmistettava kaikilla liikkumismuodoilla                  

Liikkumisen sujuvuuden ja palveluiden saavutettavuuden tulee koskea kaikkia liikkumismuotoja – myös henkilöautoja.

Saavutettavuus henkilöautoilulla edellyttää sitä, että pysäköintiä ei tiukenneta edelleen eikä autolla liikkumista vaikeuteta henkilöautoliikenteen kaistoja vähentämällä, kieltämällä autoilu kokonaan tietyillä alueilla tai alentamalla nopeusrajoituksia liian alhaiseksi eikä kaupungin muilla toimilla, jotka edelleen heikentävät autolla liikkumista.

Se, että liikennejärjestelmä palvelee myös henkilöautoja, on tärkeää tavaralogistiikan toimivuudelle. Jos esimerkiksi kaupungin toimilla ruuhkat lisääntyvät, myös tavarakuljetukset ja jätteenkuljetus hidastuvat ja ajoajat pidentyvät. Mikäli tavaroiden jakelu vie enemmän aikaa, jakeluautoja tarvitaan enemmän, jolloin yritysten kustannukset nousevat.

Joukkoliikennettä pitää kehittää siten, että se on niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä kilpailukykyinen vaihtoehto muille liikkumismuodoille. Joukkoliikenteen suhteellista kilpailukykyä ja kulkutapaosuutta ei kuitenkaan tule edistää heikentämällä yksityisautoilun edellytyksiä, vaan kehityksen pitää perustua joukkoliikenteen parantamiseen.

MaRa korostaa, että liikennejärjestelmää kehitetään kaikki liikkumismuodot huomioon ottaen ilman, että liikkumismuotojen välille luodaan vastakkainasettelua.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ovat hyviä tavoitteita. Kävelyä ja pyöräilyä ei kuitenkaan tule edistää esimerkiksi erilaisilla kaistahankkeilla, jotka vievät kaistakapasiteettia henkilö-, jakelu- ja huoltoliikenteeltä. Kävely- ja pyöräliikenne ovat realistisia vaihtoehtoja vain suhteellisen lyhyitä matkoja kulkeville kansalaisille, joilla ei ole esimerkiksi pieniä lapsia eikä liikkuvuus ole iän takia heikentynyt. Tämän lisäksi suurin osa kansalaisista liikkuu kävellen tai pyörällä vain säiden salliessa. Talvipyöräily on jäänyt hyvin marginaaliseksi liikkumismuodoksi, mikä on syytä huomioida pysyviä kaistamuutoksia tehtäessä. Kaistakapasiteettia huolto-, jakelu- ja henkilöautoliikenteeltä ei tule siirtää pysyvästi pyöräilylle siten, että kaistat seisovat tyhjinä suuren osa vuodesta. Kattava pyöräilyverkko on hyvä asia, mutta pysyvissä kaistamuutoksissa tulee huomioida Suomen lyhyt pyöräilykausi ja ettei tavoite heikennä muita liikkumismuotoja.  

Myös kaupunkipyörille ja sähköpotkulaudoille varatut pysäköintitilat katujen varsilla tulee vapauttaa autojen parkkipaikoiksi silloin, kun niitä ei tarvita polkupyörille.

MAL-suunnitelmaluonnoksen henki on autolla ajamisen, sen omistamisen ja pysäköinnin tekeminen entistä kalliimmaksi. Suunnitelman taustalla vaikuttaa olevan ajatus, että auton omistaminen ja sillä ajaminen on Suomessa liian halpaa. Autojen korkeat hankintahinnat, niiden arvonalentuminen, polttoaine ja vakuutukset tekevät autoilusta kallista. Ne vievät ison osan kansalaisten tuloista. Lisäkustannukset ovat pois kansalaisten kulutuksesta ja tulonsiirtoa yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille.

 

3. MAL suunnitelman kärkitoimenpide - päästövähennykset

3.1. Selvitetään ajonopeuksien laskun vaikutuksia kaupunkirakenteen sisällä

MAL-suunnitelmaluonnoksessa todetaan, että nopeusrajoitusten alentaminen vähentää hiilidioksidipäästöjä, liikenteen melua, pienhiukkas- ja typenoksidipäästöjä sekä parantaa tehokkaasti liikenneturvallisuutta. MAL-suunnitelman toimenpiteenä selvitetään ajonopeuksien laskun vaikutuksia kaupunkirakenteen sisällä. Nopeuden vähimmäistasosta poikkeaminen voi olla perusteltua paikallisten olosuhteiden sitä vaatiessa esimerkiksi maankäytön tiivistämiseksi.

Liikennejärjestelmää tulee kehittää niin, että teillä on liikennemääriin nähden riittävä määrä kaistoja ja ajonopeudet mitoitetaan sopivaksi liikenneturvallisuus huomioiden. Ajonopeuksien keinotekoinen laskeminen 30 kilometriin tunnissa kaupunkien keskeisillä liikenneväylillä lisää matka-aikoja, ruuhkia ja heikentää saavutettavuutta. Ajonopeuksien alentamista ei tule käyttää keinona autoilun vaikeuttamiseksi kaupungissa.

3.2 Toteutetaan tiukempaa pysäköintipolitiikkaa

Pysäköinnin hinnoittelu

MAL-suunnitelmaluonnoksen mukaan kunnat korottavat vaiheittain ja vyöhykkeittäin maksullisen pysäköinnin hintoja, laajentavat maksullisia pysäköinnin vyöhykkeitä, vähentävät pysäköinnin kapasiteettia joukkoliikenteen parhaan palvelutason alueilla sekä asettavat pysäköinnin aikarajoituksia. Pysäköinnin hinnoittelua kehitetään seuraavien vyöhykkeiden pohjalta: Helsinki, muu pääkaupunkiseutu ja KUUMA-kunnat. Pysäköinnin hinta on sitä korkeampi, mitä paremmin alue on saavutettavissa kestävin kulkutavoin. Liityntäpysäköinnin hinnoittelussa huomioidaan joukkoliikenteen houkuttelevuus.

MaRa toteaa, että saavutettavuus yksityisautoilla edellyttää pysäköintimahdollisuutta, sillä pysäköinti on olennainen osa liikennejärjestelmää. Suunnitelman lähtökohtana on ajatus siitä, että tekemällä pysäköinnistä kallista ja hankalaa kadunvarsilla, ohjautuu ihmisten liikkuminen muihin kulkutapoihin. Suunnitelmaluonnos ei ota huomioon kansalaisten erilaisia elämäntilanteita, vaan tarkoituksena on pakottaa kansalaiset yhteen muottiin, jonka kaupunki päättää. Kansalaisilla on esimerkiksi välttämätöntä käyttää henkilöautoa työssään, käydessään mökeillä ympäri Suomea, hoitaessaan muualla Suomessa asuvia vanhempiaan ja viedessään lapsiaan harrastuksiin. Myös ostoksien tekemisessä henkilöauto on usein paras liikkumisväline, koska raskaita kasseja ei ole helppo kantaa joukkoliikennevälineissä, kävellen tai pyöräillen. Ei voi välttyä ajatukselta, että tällaiset kansalaiset eivät ole tervetulleita Helsinkiin eikä asumaan Helsingin keskustassa.  

Autoilun tekeminen vaikeammaksi ja kalliimmaksi johtaa siihen, että autoilla liikkuvat kansalaiset eivät tule Helsingin keskustaan, vaan menevät sinne, missä autoilijat ovat tervetulleita, missä pysäköintipaikkoja on riittävästi ja pysäköinti on maksutonta. Helsingin kaupungin toiminnan seurauksena asiakkaat vähenevät keskustasta ja asiakasvirrat ohjautuvat keskustan ulkopuolella oleviin kauppakeskuksiin. Jos Helsingissä aletaan toteuttaa entistäkin ”tiukempaa” pysäköintipolitiikkaa, on selvää, että toimitiloja tyhjenee keskustassa entisestään.

Pysäköintipolitiikan tiukentamiselle ja kadunvarsipysäköinnin hinnan korottamiselle ei ole perusteita, jos Helsingin keskusta aiotaan säilyttää vetovoimaisena asioimis- ja asumispaikkana erilaisissa elämäntilanteissa oleville kansalaisille. 

Työpaikkapysäköinnin veronalaisuus

MAL-suunnitelmaluonnoksen mukaan valtio muuttaa työpaikoilla tapahtuvan autopysäköinnin veronalaiseksi luontoiseduksi. Työpaikat lisäävät pysäköinnin hinnoittelua. Työpaikkojen pysäköinnin hinnoittelu määräytyy sijainnin mukaan ja on sitä korkeampi, mitä paremmin alue on saavutettavissa kestävin kulkutavoin.

MaRa vastustaa ehdotusta. Työpaikalla tapahtuvan pysäköinnin tekeminen verolliseksi olisi uusi kustannus työntekijöille. Se vähentäisi työntekijöiden käytettävissä olevia tuloja ja sitä kautta ostovoimaa. Ehdotus ei kannustaisi työn vastaanottamiseen ja tekemiseen. Monelle matkailu- ja ravintola-alan työntekijälle oman auton käyttö on välttämätöntä työpaikalle pääsemiseksi työaikojen takia. Työpaikkapysäköinnin tekeminen veronalaiseksi lisäisi myös etätyötä. Lähityön korvaantuminen etätyöllä vähentäisi palveluiden käyttöä ja muuta kulutusta kaupunkien keskustoissa ja työpaikkojen ympäristössä. 

3.3 Selvitetään ympäristövyöhykkeiden käyttöönottoa

MAL-suunnitelmaluonnoksessa ympäristövyöhykkeillä tarkoitetaan alueita, joilla tieliikenteen päästöjä hillitään rajoittamalla eniten saastuttavien ajoneuvojen kulkua. Seudullisesti määritetyillä ympäristövyöhykkeillä voidaan tukea ja tehostaa autokannan uusiutumista. Ympäristövyöhykkeiden käyttöönoton vaiheistus voisi koskea niin vyöhykkeitä kuin ajoneuvotyyppejä. Ajoneuvotyypittäinen vaiheistus voisi alkaa raskaasta liikenteestä ja laajentua henkilöautoihin.  Myöhemmin suunnitelmassa todetaan, että ympäristövyöhykkeet voitaisiin ottaa käyttöön Helsingin keskustasta liikkeelle lähtien. Vyöhykkeitä voidaan laajentaa vaiheittain ja ottaa asteittain käyttöön tiukempia rajoitteita. Polttomoottoriajoneuvoille voidaan sallia pääsy vyöhykkeille maksulla tai bensa- ja dieselajoneuvojen liikkumista voidaan rajoittaa kokonaan ajallisesti tai alueellisesti.

Suomessa ja myös pääkaupunkiseudulla suurin osa henkilöautokannasta on vielä pitkään perinteisellä käyttövoimalla kulkevia. Ennusteen mukaan 2030 – luvulla liikenteessä on vielä lähes kaksi miljoonaa bensiinillä tai dieselillä kulkevaa henkilöautoa. Eniten saastuttavalla eli vanhalla henkilöautolla ajamisen kieltäminen ympäristövyöhykkeillä kuten keskustassa, johtaisi siihen, että kansalaiset ja perheet, jotka omistavat vanhan auton eivät saisi liikkua näillä vyöhykkeillä. Tämä aiheuttaisi merkittävää epätasa-arvoa, kun osalta kansalaisilta kiellettäisiin pääsy ympäristövyöhykkeille omalla autolla. Tämä asettaisi kansalaiset erittäin epätasa-arvoisen asemaan varallisuuden perusteella.

MaRa toteaa, että Helsingin kaupunki ei voi perustaa ympäristövyöhykkeitä ilman lainsäädännön tukea. Tällaista lainsäädäntöä ei voida missään tapauksessa hyväksyä.

 

4. MAL-suunnitelman kärkitoimenpiteet - elinkeinoelämän toimintaedellytykset

Suunnitelmassa esitetyt henkilöautoilua ja pysäköintiä vaikeuttavat toimenpiteet heikentäisivät elinkeinoelämän ja erityisesti keskustassa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

Suunnitelmassa käsitellään elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantamista. Kokonaisuutta on käsitelty suunnitelmassa hyvin suppeasti ja kapeasti. Suunnitelmasta näkyy selkeästi se, että sitä ei ole valmisteltu yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tai ainakaan elinkeinoelämän näkemyksillä ei ole ollut vaikutusta ohjelmaluonnoksen sisältöön.

 

4.1 Kaupungin keskustan alueiden elinvoimaisuus maankäyttöä suunniteltaessa

Yrittäjät tulisi ottaa mukaan alueiden käyttöä suunniteltaessa. Näin varmistetaan palveluille riittävä kysyntä jo uuden alueen rakentamisvaiheessa. Esimerkkinä yrittäjien näkemysten sivuuttamisesta voidaan mainita Jätkäsaaren suunnittelu. Helsingin kaupunki kuuli ravintola-alan yrittäjiä Jätkäsaarta suunniteltaessa. Yrittäjien viesti kaupungille oli, että Jätkäsaareen tulisi luoda ravintolakeskittymä alueen parhaimmalle paikalle meren äärelle. Valitettavasti kaupunki ei toiminut näin. Ravintolat ovat hajallaan ympäri aluetta eivätkä ne muodosta yhdessä riittävän vetovoimaista kokonaisuutta.

 

Kunnollisen suuren tapahtuma-areenan puuttuminen on tällä hetkellä suuri ongelma. Helsingissä ei tällä hetkellä ole suuria tapahtumia mahdollistavaa areenaa, kun entinen Hartwall Areena ei ole käytössä. Kaupungin tulee edistää Helsinki Garden -hanketta aktiivisesti ja ilman aiheetonta viivästystä.
 

4.2 Toteutetaan tieverkon kehittämistoimia tavara- ja joukkoliikenteen edellytyksiä parantaen

MAL-suunnitelmaluonnoksessa todetaan, että laaditaan verkollinen tarkastelu joukkoliikenne- ja tavaraliikennekaistojen mahdollisista yhteysväleistä. Otetaan käyttöön joukko- ja tavaraliikenteen kaistoja verkollisen tarkastelun pohjalta. Kaistajärjestelyillä voidaan edistää joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa henkilöautoliikenteeseen tai parantaa tavaraliikenteen sujuvuutta ja luotettavuutta.

MaRa pitää jakeluliikenteen ja jätekuljetuksen toimivuutta erittäin tärkeänä, mutta sitä ei voida toteuttaa henkilöautoilua vaikeuttamalla. Tavaraliikenne- ja joukkoliikennekaistojen luominen vie tilaa henkilöautoilta ja aiheuttaa ruuhkia, jos henkilöautoille ei ole riittävästi tilaa. Mahdollisten omien kaistaosuuksien perustamisessa tavara- tai joukkoliikenteelle tulee käyttää tarkkaa punnintaa, jotta kokonaishaitat eivät ylitä kokonaishyötyjä.

MaRa pitää tärkeänä, että tieverkon kehittämisessä huomioidaan liikenteen toimivuus kokonaisuutena. Tieliikenteestä suurin osa on henkilöautoja myös tulevaisuudessa. MAL-suunnitelmalla tulee varmistaa hyvä saavutettavuus henkilöautolla eri puolille kaupunkia. Tämä koskee liikenneväyliä, kaistoja ja pysäköintiratkaisuja.

4.3 Toteutetaan raskaan liikenteen taukopaikat

MaRa kannattaa raskaan liikenteen taukopaikkojen rakentamista, sillä tämä ohjaa raskaan liikenteen pysäköimään valvotuille alueille. Raskaan liikenteen taukopaikkojen perustamisessa on tärkeää tehdä yhteistyötä elinkeinoelämän ja erityisesti liikenneasemayritysten kanssa, joilla on osaamista raskaan liikenteen palvelemisesta. Raskaan liikenteen taukopaikat tulee rakentaa olemassa oleville liikenneasemille, jossa tarvittava infrastruktuuri on jo valmiina.

 

5. Ruuhkamaksuja ei tule ottaa käyttöön

MAL-suunnitelmassa käsitellään jatkoselvitettävinä asioina myös tiemaksuja. MAL-suunnitelman mukaan ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla pyritään luomaan suhteellista kilpailuetua joukkoliikenteelle, vähentämään henkilöautoliikennettä ja tieverkon ruuhkautumista sekä ohjaamaan henkilöautoilijoita liikkumaan kestävin kulkumuodoin. Luonnoksen mukaan tieliikenteen hinnoittelu olisi erittäin tehokas tapa vähentää ruuhkien aiheuttamia matka-aikatappioita ja parantaa suunnitelmaluonnoksen yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Liikenteen hinnoittelun vaikutuksia on syytä tutkia laajasti.  Huomiota olisi kiinnitettävä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja vaikutuksiin eri liikkujaryhmiin sekä elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

MaRa toteaa, että ruuhkamaksut mahdollistavaa lainsäädäntöä ei ole säädetty. Toisin kuin suunnitelmassa todetaan, ruuhkamaksut heikentäisivät Helsingin kaupungin elinkeinoelämän kilpailukykyä ja erityisesti keskustan elinvoimaisuutta.

MaRa toteaa, että käytännössä ruuhkia esiintyisi vain arkipäivien (ma-pe) aamun ja iltapäivän tunteina, jos liikenne olisi järjestetty Helsingissä kaikki liikennemuodot huomioon ottavalla tavalla. Helsingin kaupunki on kuitenkin omilla toimillaan tietoisesti pahentanut ruuhkia.

Ruuhkamaksu on uusi vero, jolla kansalaisten käytössä olevia varoja siirretään julkiselle sektorille, mikä vähentää yksityisen sektorin palvelujen käyttöä ja työllisyyttä.  Ruuhkamaksut siirtäisivät työpaikkoja ja työn tekemistä pois kaupunkien keskustoista. Lähityön vähentyminen keskusta-alueella johtaisi alueella tapahtuvan kuluttajakysynnän laskuun. Ruuhkamaksuista seuraisi myös se, että henkilöautolla tehdyt kauppa- ja asiointikäynnit siirtyisivät yhä enemmän kaupunkien keskustoissa sijaitsevista liikkeistä sellaisille alueille, joihin ajamista ruuhkamaksut eivät koskisi.

Ruuhkamaksujen käyttöönotto vähentäisi Helsingin kaupungin keskustan elinvoimaisuutta ja se johtaisi keskustassa toimivien yritysten palvelujen kysynnän merkittävään vähenemiseen. Jo tällä hetkellä kaupunkien keskustoissa toimivat yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa asiakkaiden vähyyden takia, johon on syynä muun muassa henkilöautoilun vaikeuttaminen ja kadunvarsipysäköinnin kalleus.

Ruuhkamaksujen käyttöönotto lisäisi myös niiden työntekijöiden kustannuksia, joilla ei ole vaihtoehtoa oman auton käytölle. Esimerkiksi osa matkailu- ja ravintola-alan yritysten työntekijöistä joutuu käyttämään omaa autoa vaihtelevien työaikojen takia.

MaRa vastustaa ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Ruuhkamaksujen käyttöönottoa ei tule edistää MAL-suunnitelmassa.  

 

6. Vastaukset yksilöityihin kysymyksiin

Lausuntopyynnössä on pyydetty lausunnonantajia antamaan vastauksen yksilöityihin kysymyksiin. Edellä todettuun perustuen MaRa toteaa seuraavaa:

1. Miltä MAL 2023 -suunnitelman kokonaisuus vaikuttaa?

i. Onko kärkitoimenpiteissä tunnistettu oikeat asiat?

Kärkitoimenpiteissä ei ole tunnistettu, että henkilöautoilulla on tärkeä merkitys erilaisissa elämäntilanteissa olevien kansalaisten arjen toimivuudelle (työssäkäynti, ostokset ja palvelujen käyttö, harrastukset jne.) ja kaupungin elinkeinoelämälle sekä sen toimintaedellytyksille. Kaupunki asettaa vastakkain henkilöautoilun ja muut liikkumismuodot. Tälle on erittäin vaikeaa löytää perusteluja, jos tarkoituksena on edistää keskustan elinvoimaisuutta ja yritysten menestymistä ja pysymistä siellä.

ii. Mitkä luonnoksen toimenpiteistä on tärkeintä toteuttaa?

Liikennejärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena huomioiden tasapuolisesti kaikki liikennemuodot. Nyt suunnitelma edistää yksipuolisesti vain kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä samalla kun henkilöautoiluun esitetään tiukennuksia. Tällaisen sisältöisenä liikennejärjestelmää koskevia toimenpiteitä ei voida toteuttaa.   

iii. Saako suunnitelman vaikutuksista selkeän käsityksen arviointiselostuksen pohjalta (päivitetty arviointiselostus julkaistaan 17.4.2023)?

-

 

2. Mitä muuttaisitte suunnitelman toimenpiteissä, jotta suunnitelman tavoitteet täyttyisivät?

i. Mitkä vaikutusten arvioinnin jatkosuositusten toimenpiteistä pitäisi sisällyttää suunnitelmaan?

Jatkoselvityksessä on mainittu selvitettävänä asiana tieliikenteen hinnoittelu (=tiemaksut tai ruuhkamaksut) ja ympäristövyöhykkeet. MaRa katsoo, että näitä ei tule sisällyttää suunnitelmaan.

Jatkoselvitettävänä asiana mainitaan myös liikenteen vähentäminen. Liikenteen tarkoituksellista vähentämistä ei tule toteuttaa, koska se tarkoittaisi käytännössä henkilöautoiluun kohdistuvia kieltoja ja rajoituksia. Kielloilla ja rajoituksilla heikennettäisiin esimerkiksi Helsingin keskustan saavutettavuutta henkilöautolla.

 

ii. Puuttuuko suunnitelmasta jotain? Mitä muita toimenpiteitä pitäisi sisällyttää suunnitelmaan, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin?

Suunnitelma tulee kirjoittaa kokonaan uudelleen liikenteen kehittämisen osalta yhteistyössä yrittäjien kanssa. Vastakkainasettelu eri liikkumismuotojen välillä tulee poistaa.

iii. Onko suunnitelmassa jotain, jonka voisi jättää pois?

MaRa katsoo, että henkilöautoilua rajoittavat ja pysäköinnin hintaa nostavat toimenpiteet on jätettävä pois suunnitelmasta. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä voidaan edistää ilman vastakkainasettelua.  

 

3. Miten seudullinen yhteistyö MAL 2023 -suunnitelman valmistelussa on toiminut? Mitä kehittämistarpeita näette yhteistyössä?

Suunnitelman laadinnassa ei ole käytetty elinkeinoelämään järjestöjen ja yritysten osaamista. Suunnitelma on laadittu HSL:n ja virkamiesten näkökulmasta, mistä syystä suunnitelma luonnoksen sisältöisenä ei lisää Helsingin kaupungin ja sen elinkeinoelämän kilpailukykyä tai toimintaedellytyksiä.

4. Muuta avointa palautetta

-

 

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

 

Timo Lappi                                              Kai Massa

toimitusjohtaja                                        lakimies