Helsingin kaupungille
Asia: Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma
Helsingin kaupungin laatimassa liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksessa esitetään useita henkilöautoilua vaikeuttavia toimenpiteitä. Vaihtoehtotarkastelussa tarkastellaan Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi tai yksikaistaiseksi molempiin suuntiin sekä Etelä- ja Pohjoisesplanadin osalta myös yksikaistaisuutta.
Paikalliskaduille esitetään 30 km/h nopeusrajoituksia, hidasteita, liikenteenohjauksellisia keinoja sekä tarvittaessa kadun katkaisua autoliikenteeltä. Pysäköinnin osalta ehdotetaan kaupungin ja yksityisten pysäköintilaitosten välisen yhteistyön lisäämistä asukaspysäköinnissä ja erityistilanteissa sekä siirtymistä palvelutasonmukaiseen hinnoitteluun.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Helsingin kaupungin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa koskeva esitys vahvistaa jo kaupungin aiemmin noudattamaa linjaa, etteivät autoilevat asiakkaat ole tervetulleita käyttämään keskustan palveluita. Kaupunki haluaa vaikeuttaa myös keskustassa asuvien autoilua ottamatta huomioon, että auto on monelle perheelle välttämätön kulkuväline esimerkiksi lasten harrastusten tai muualla maassa sijaitsevien vapaa-ajanviettopaikkojen takia.
1. Kaivokadun ja Esplanadin liikenneratkaisut
Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman elinvoimavaikutusten arviointia koskevassa konsulttiselvityksessä on päädytty johtopäätökseen, että Kaivokadun sulkeminen henkilöautoliikenteeltä toisi ydinkeskustaan lisää asiakkaita ja muutos olisi positiivinen ravintoloille, kahviloille ja hotelleille. MaRa pitää johtopäätöstä vääränä.
MaRa vastustaa Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi, koska se heikentää Helsingin keskustan saavutettavuutta henkilöautolla pidentäen matka-aikoja ja lisäten ruuhkia. Kaivokadun välittömässä läheisyydessä olevat ravintolat/kahvilat saattavat hyötyä muutoksesta (esimerkiksi lisää terassitilaa), mutta vaikutus koko ydinkeskustan ravintoloille ja kahviloille on negatiivinen. Helsingin keskustan hotelleille hyvä saavutettavuus henkilöautolla on myös tärkeää, jota Kaivokadun sulkeminen heikentäisi olennaisesti.
Esplanadin kokeilu ei ole lisännyt Helsingin keskustan elinvoimaa. Vaikutukset ovat olleet päinvastaiset. Esplanadin yksikaistaisuus on lisännyt myös jakeluliikenteen häiriöalttiutta. MaRa katsoo, että Esplanadin molemmilla puolilla on oltava kaksi ajokaistaa sujuvan henkilöauto- ja tavaraliikenteen turvaamiseksi.
Tarkasteltaessa hyötyjä ja haittoja on otettava huomioon Helsingin keskusta laajasti eikä vain suljettavien tai liikenteen rajoituksen kohteena olevien katujen välittömässä läheisyydessä olevat toimipaikat. Helsingin keskustan elinvoimalaskennan tuloksista (ote raportista 13.5.2024) selviää, että Helsingin keskustasta on hävinnyt keskimäärin 40 kauppaa vuodessa ajanjaksolla 2019–2024.
2. Paikalliskadut
Paikalliskaduilla on merkittävä määrä ravintoloita, kahviloita ja erikoiskauppoja. Paikalliskatujen pitäminen elinvoimaisena edellyttää, että niihin on pääsy kaikilla liikkumismuodoilla. Helsingin keskustan liikenne -yrittäjäkyselyssä 27 Fredrikinkadulla toimivaa yrittäjää ilmoitti mielipiteensä Fredrikinkadun muuttamisesta joukkoliikennekaduksi. Vain yksi kannatti ajatusta.
Liikenteen ohjausratkaisut, joilla paikalliskatuja muutetaan yhdensuuntaiseksi, vaikeuttaa henkilöautoilla saapuvien asiakkaiden pääsyä paikalliskaduilla sijaitseviin liikkeisiin. Henkilöautoilun estäminen kokonaan paikalliskadulta vähentää asiakasmääriä ja merkitsee kuoliniskua monelle siellä sijaitsevalle liikkeelle. Esimerkiksi Hämeentien sulkeminen henkilöautoliikenteeltä on autioittanut aiemmin vilkkaan kauppakadun.
MaRa vaatii, että liikennejärjestelmäsuunnitelmassa turvataan sujuva henkilöautoliikenne paikalliskaduilla. Uusien kävelykatujen selvittäminen tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
3. Kadunvarsipysäköinti
Suunnitelmassa esitetyt pysäköintiä koskevat toimet tähtäävät asukaspysäköinnin ja asiointipysäköinnin hinnan nostamiseen.
Helsingin kaupungin pysäköintiratkaisut ovat tehneet Helsingin kaupunkiin saapumisen autolla erittäin kalliiksi (erityisesti I vyöhyke). Asiointipysäköinnin hintaa ei voida verrata joukkoliikennelipun hintaan, koska autoilusta aiheutuu moniakin muitakin suuria kustannuksia kuin pysäköintiratkaisut. Kallis kadunpysäköinti ydinkeskustassa johtaa siihen, että autoilevat asiakkaat suuntaavat kehäteiden varrella oleviin kauppakeskuksiin. MaRa vaatii, että kohtuuhintainen kadunvarsipysäköinti turvataan.
Helsingin kaupungin asukkaille on turvattava kohtuuhintainen asukaspysäköinti. Kalleimmilla vyöhykkeillä asukaspysäköinti maksaa jo tällä hetkellä 720 euroa vuodessa. Kyseessä on tulonsiirto yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille, mikä on pois muusta kulutuksesta. MaRa katsoo, että asukaspysäköinnin hintaa ei voida enää nostaa.
Toimenpide, jolla pääsyä maanalaisiin pysäköintilaitoksiin kehitetään, on kannatettava. Pysäköintilaitosten houkuttelevuuden lisäämistä ei voi kuitenkaan tehdä asukas- tai asiointipysäköinnin hintaa nostamalla.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi Kai Massa
toimitusjohtaja lakimies