Asia: HE 91/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä lausuntoa otsikkoasiassa. MaRa lausuu kunnioittavasti seuraavan.

 

Yhteenveto
 

MaRa katsoo, että

  • kustannustuen määrä on liian pieni, minkä vuoksi se tulisi nostaa EU:n sallimaan valtiotuen enimmäismäärään 800 000 euroon yritystä kohti.
  • valittu tukimalli, jossa korvataan huhti-toukokuun palkkakuluja, ei johda lain tarkoituksen toteutumiseen, koska pahiten kärsineiden alojen työntekijät tai suuri osa heistä olivat tuolloin lomautettuina.
  • perustuslakivaliokunnan lausunto ravintoloiden vahinkojen korvaamisesta 1.6.2020 jälkeen tulee ottaa huomioon nyt esillä olevassa laissa.
  • erityisesti tulee ottaa huomioon yö-, opiskelija- ja kesäravintoloille aiheutuneet vahingot.
  • matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat kärsineet raskaita taloudellisia tappioita koronakriisin ja koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehtyjen rajoitustoimien vuoksi, mikä tulee ottaa huomioon jäljempänä 2 kohdassa kerrotulla tavalla.
  • hotelleille, kylpylöille ja muille majoitustoimialan yrityksille tulee luoda oman muihin Pohjoismaihin rinnastettava tukijärjestelmä.
  • annettavassa asetuksessa tulee luetella ne jäljempänä kuvatut matkailu- ja ravintolatoimialan alat, joilla toimivat yritykset ovat oikeutettuja yleistukeen siitä riippumatta, mikä niiden päätoimiala on.
  • liiketoimintaa harjoittavien säätiöiden ja yhdistysten sisällyttäminen tukeen oikeutettujen piiriin on myönteistä.

 

 

Yksityiskohtaiset kommentit

1. Kustannustuen määrä on vaatimaton suhteessa vahinkoihin

Hallituksen esityksen mukaan tuen perusajatus on eduskunnan linjauksen mukaisesti, että se kohdistuisi koronaepidemiasta pahiten kärsineille toimialoille ja yrityksille. Valittu tukimalli, jossa korvataan tukikuukausien palkkauskuluja, ei johda tähän tavoitteeseen. Pahiten kärsineiden toimialojen yritysten työntekijät tai lähes kaikki työntekijät ovat olleet lomautettuina, joten yritykselle ei ole syntynyt palkkakuluja tai niitä on syntynyt vain vähän huhti-toukokuussa 2020.

Kustannustuen yleisiä edellytyksiä käsitellään lakiehdotuksen 2 §:ssä. Kustannustuen määräytyminen perustuu COVID19-pandemian aiheuttamiin äkillisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Tuki kohdennettaisiin toimialoille, joilla huhtikuun 2020 kuukausiliikevaihto on enemmän kuin 10 prosenttia pienempi kuin vertailuajankohdan (1.3.–30.6.2019) keskimääräinen kuukausiliikevaihto. Mikäli tällaiselle toimialalle kuuluvan yrityksen huhtikuun liikevaihto tai tukikauden 1.4.–31.5.2020 keskimääräinen kuukausiliikevaihto on pienentynyt enemmän kuin 30 prosenttia kuin yllä mainitun vertailuajankohdan keskimääräinen kuukausiliikevaihto, yritykselle voitaisiin hakemuksesta myöntää määräaikaista kustannustukea.

Matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat kärsineet vakavasti koronaviruksesta ja sen leviämisen estämiseksi julkisen vallan päättämistä rajoitustoimista. Lähes kaikkien toimialan yritysten liikevaihto on pienentynyt huhti-toukokuussa yli 80 prosenttia, useimpien yli 90 prosenttia. Toimialan yritysten vaikeudet jatkuvat pitkään vielä tukikuukausien jälkeenkin.

Kun tukea voi saada jo 30 prosentin liikevaihdon pienentymisen jälkeen, se johtaa käytännössä siihen, että yrityksille myönnetyt tukisummat jäävät pieniksi. Tukea saa moni sellainenkin yritys, joka ei ole tosiasiassa vaarassa mennä konkurssiin. Liikevaihdon menetyksen määrää tulisi nostaa tai luoda uusi tukiporras esimerkiksi sellaisille yrityksille, jotka ovat menettäneet yli 50 prosenttia liikevaihdostaan.

Valtio aikoo panostaa määräaikaiseen kustannustukeen 300 miljoonaa euroa. Kun tuki on tarkoitettu kaikille pandemiasta kärsineille toimialoille, kokonaissumma on vaatimaton. Kokonaistukeen on panostettava enemmän ja yksittäisen yrityksen saaman tuen määrää on korotettava lisäämällä tuen kokonaismäärää ja tiukentamalla tuen myöntämisen ehtoja. Yksittäiselle yritykselle maksettavan kokonaistuen maksimimäärä on nostettava EU-direktiivin sallimaan maksimiin eli 800 000 euroon.

MaRa katsoo, että valittu tukimalli, jonka mukaan pahiten kärsineille yrityksille korvataan huhti-toukokuun palkkakuluja, ei johda lain tarkoituksen edellyttämään tulokseen. Lisäksi vaatimusta keskimääräisen kuukausiliikevaihdon pienentymisestä on nostettava 50 prosenttiin. Toinen vaihtoehto on korvata suurempi osuus niille toimialoille ja yrityksille, joiden liikevaihto on alentunut yli 50 prosenttia. Yksittäiselle yritykselle maksettavan tuen määrä tulisi nostaa EU-direktiivin sallimaan maksimiin eli 800 000 euroon.

 

2. Matkailu- ja ravintola-alan yritykset koronakriisissä

Hotellit, kylpylät ja muut majoitustoimialan yritykset

Hotellit, kylpylät ja muut majoitustoimialan yritykset (jäljempänä hotellit) ovat kärsineet merkittävästi koronakriisistä tukikuukausien aikana ja sen jälkeenkin. Toimialan yritykset menettivät liikevaihdostaan yli 90 prosenttia. Hotelleja oli auki noin 20 prosenttia ja niiden käyttöaste tukikuukausien aikana oli 1-5 prosenttia. Hotellien liiketoiminta palaa normaalitilaan aikaisintaan syksyllä 2021, koska liikematkailu ja ulkomailta Suomeen tuleva matkailu elpyvät hitaasti. Taloudelliset tappiot toimialalle ovat satoja miljoonia euroja.
MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM esittivät hotelleille oman korvauspaketin säätämistä. Sen mittaluokka on 160 miljoonaa euroa. Tämä on tärkeää, jotta suomalainen matkailu- ja ravintola-ala on kilpailukykyinen muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Muissa Pohjoismaissa hotellit ovat saaneet merkittävästi suuremman tuen kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan. Ehdotettu 500 000 euron tuki on todella vähäinen, kun sitä verrataan hotelleille koronaviruksesta ja julkisen vallan sen leviämisen estämiseksi päättämistä toimista aiheutuviin vahinkoihin. Lisäksi tuki syrjii isoja, paljon työllistäviä yrityksiä.

MaRa katsoo, että hotellitoimialalle tulee luoda oma tukipaketti, joka on vertailukelpoinen muihin Pohjoismaihin. Tuen tulee ulottua tukikuukausien jälkeiseen aikaan.
 

Ravintolat

Eduskunta on rajoittanut lailla ja siihen perustuvalla valtioneuvoston asetuksella ravintolatoimintaa 1.6.2020 jälkeenkin. Enintään 50 prosentin asiakaspaikkamäärä, noutopöytätarjoilun kielto sekä anniskelun lopettaminen kello 22.00 ja ravintoloiden sulkeminen kello 23.00 merkitsevät voimakasta puuttumista ravintoloiden elinkeinovapauteen. Ravintolat eivät voi harjoittaa rajoitusten vuoksi kannattavaa liiketoimintaa.

Erityisen hankala tilanne on yöravintoloilla, joiden ei ole rajoitusten vuoksi kannattavaa aloittaa liiketoimintaa uudelleen. Yöravintoloiden ahdinko jatkuu niin pitkään, kun anniskelu- ja aukiolorajoitukset kumotaan.

Opiskelijaravintolat jäivät kokonaan ravintoloita koskevan tukijärjestelmän ulkopuolelle, vaikka niiltä katosivat asiakkaat, kun koulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot siirtyivät etäopetukseen. Opiskelijaravintolat on välttämätöntä saattaa nyt esillä olevan kustannustuen piiriin. Tuki kohdistuu opiskelijaravintoloihin huonosti, koska niiden henkilökunta oli lomautettuna tukikuukausien aikana etäopetukseen siirtymisen vuoksi. Opiskelijaravintoloiden ahdinko jatkuu niin pitkään, kun etäopetus jatkuu.

Kesäravintolat jäivät käytännössä ravintolatuen uudelleentyöllistymiskorvauksen ulkopuolelle, koska tuki lasketaan niiden työntekijöiden määrän mukaan, jotka olivat töissä helmikuussa 2020. Kesäravintolat olivat tuolloin suljettuina, joten niissä6 ei ollut työntekijöitä.

Perustuslakivaliokunta (PeVL 14/2020, sivu 5) on tartuntatautilakia koskevasta lakiesityksestä lausuessaan todennut, että valtioneuvosto arvioi parhaillaan yrityksille poikkeusolojen vuoksi maksettavaa yleistä tukea, joka ei ole toimialasidonnainen (ks. HE 67/2020 vp, s.8). Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että myös nyt esitettävät rajoitukset otetaan yleistuen valmistelussa asianmukaisesti huomioon.

MaRa toteaa, että hallituksen esitys, joka kohdistaa tuen vain huhti-toukokuulle, ei ota huomioon perustuslakivaliokunnan yllä todettu lausuntoa. Tartuntatautilain nojalla rajoitukset ovat voimassa enintään lokakuun loppuun asti, mutta ne voidaan kumota koko maassa tai alueellisesti aiemmin, jos niitä ei pidetä enää välttämättömänä.

MaRa pitää välttämättömänä, että

  1. ravintolatoimintaan edelleen kohdistuvien rajoitusten ja perustuslakivaliokunnan lausunto huomioon ottaen ravitsemisliiketoimintaa harjoittavien yritysten osalta tukikuukausiksi tulee säätää huhti- ja toukokuun lisäksi ne tulevat kuukaudet, joina tartuntatautilain nojalla olevat rajoitukset vaikuttavat yrityksen ravitsemisliiketoimintaan.
  2. opiskelijaravintolatoimintaa harjoittaville yrityksille luodaan tukijärjestelmä, joka ottaa huomioon niiden suuret taloudelliset menetykset etäopetukseen siirtymisen takia.
  3. kesäravintolat ovat yleistuen piirissä, koska ne jäivät käytännössä ravintolatukijärjestelmän uudelleentyöllistämiskorvauksen ulkopuolelle.

 

Kongressit, messut ja muut tapahtumatoimialan yritykset

Kongressit, messut ja muut tapahtumatoimialan yritykset menettivät heti koronakriisin alkaessa yli 90 prosenttia liikevaihdostaan. Syinä liikevaihdon menetykseen ovat julkisen vallan päättämät rajoitustoimet: Uudenmaan väliaikainen sulkeminen, Suomen ulkorajojen sulkeminen ja kokoontumisrajoitukset. Niiden taloudelliset vaikeudet jatkuvat pitkään kriisin jälkeenkin, koska liikematkustus ja matkustus ulkomailta Suomeen elpyvät hitaasti. Toimialalla on myös yrityksiä, joiden päätoimiala voi olla esimerkiksi poliittiset järjestöt tai esittävät taiteet, mutta niillä on myös merkittävää kongressi- ja tapahtumatoimintaa. Tästä enemmän jäljempänä.

MaRa katsoo, että kongressien, messujen ja tapahtumatoimialan yritysten tuki tulee ulottaa tukikuukausien jälkeiseen aikaan niin pitkään kun julkisen vallan päättämät rajoitustoimet ovat voimassa. Tuki tulee ulottaa kaikkiin toimialan yrityksiin, vaikka niiden päätoimiala ei kuuluisikaan tuen piiriin.

 

Liikenneasemat

Liikkuminen Suomessa väheni merkittävästi julkisen vallan päättämien rajoitustoimien ja etätyöhön siirtymisen myötä. Yli puolet liikenneasemista menetti yli 70 prosenttia liikevaihdostaan tukikuukausina. Liikenneasematoimintaa harjoittavilla yrityksillä voi olla muu päätoimiala kuin mihin yleistuki kohdistuu. Liikenneasemien ravintolat eivät voi harjoittaa normaalia liiketoimintaa niin kauan kuin ravintolatoimialaa koskevat julkisen vallan päättämät rajoitustoimet (erityisesti noutopöytätarjoilun kielto) ovat voimassa.

MaRa katsoo, että kaikkien liikenneasematoimialan yritysten tulee olla tukijärjestelmän piirissä siitä riippumatta, mikä on yrityksen päätoimiala. Liikenneasematoimiala tulee mainita annettavassa asetuksessa nimenomaisesti toimialana, joka on tukijärjestelmän piirissä. Liikenneasemien ravintolatoiminnan tuki tulee ulottaa tukikuukausien jälkeiseen aikaan niin pitkään kun julkisen vallan päättämät ravintolatoiminnan rajoitustoimet ovat voimassa.

 

Huvi-, teema- ja elämyspuistot

Huvi-, teema- ja elämyspuistot (jäljempänä huvipuistot) eivät pystyneet aloittamaan toimintaansa keväällä normaalisti julkisen vallan rajoittamistoimenpiteiden vuoksi. Ne aloittavat toimintansa uudelleen kesäkuun alkupuolella. Toiminta on edelleen erittäin rajoitettua. Huvipuistot kärsivät suuret tappiot tämän vuoksi.

MaRa katsoo, että huvipuistojen tuki tulee ulottaa tukikuukausien jälkeiseen aikaan niin pitkään kun julkisen vallan päättämät rajoitustoimet ovat voimassa.

 

Festivaalit

Lakiesityksessä ehdotettu tukikausi jättää myös kokonaisia toimialoja tuen ulkopuolelle. Monet festivaalijärjestäjät ovat joutuneet perumaan kesän festivaalit valtioneuvoston yleisötilaisuuksia koskevan linjauksen vuoksi. Kustannustuen tukikausi ja rakenne ovat sellaisia, että festivaalit jäävät kokonaan tuen ulkopuolelle.

MaRa katsoo, että myös liiketoimintansa kokonaan menettäneet festivaalit (festivaali on peruttu tältä vuodelta) ja liiketoimintansa osittain menettäneet festivaalit (festivaali järjestetään pienemmällä yleisömäärällä) on saatettava tukijärjestelmän piiriin.

 

Hiihtokeskukset ja ohjelmapalveluyritykset

Hiihtokeskustoimintaa ja ohjelmapalvelutoimintaa (esimerkiksi husky- ja moottorikelkkasafarit) harjoittavat yritykset joutuivat lopettamaan toimintansa maaliskuussa kesken parhaan sesonkinsa. Niiden taloudelliset tappiot olivat merkittävät. Niiden taloudelliset vaikeudet jatkuvat myös tulevalla talvikaudella 2020–21, koska lentoliikenne ja ulkomailta Suomeen tuleva matkailu elpyvät hitaasti. Toimialalla on myös yrityksiä, joiden päätoimiala ei välttämättä kuulu tuen piirissä oleviin toimialoihin. Myös näiden yritysten tulee saada nyt esillä olevaa tukea.

MaRa katsoo, että hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelutoimintaa harjoittavien yritysten tuen tulee jatkua niin kauan, kun julkisen vallan päättämät rajoitustoimet ovat voimassa.

 

Keilahallit

Lähes 90 prosenttia keilahalleista oli suljettuina tukikuukausien aikana, koska normaali ravintolatoiminta oli kielletty.

MaRa katsoo, että keilahallitoiminta tulee mainita nimenomaisesti annettavassa asetuksessa tuen piiriin kuuluvana toimialana. Keilahallien ravintolatoiminnan tulee olla tuen piirissä niin kauan kuin julkisen vallan päättämät rajoitustoimet ovat voimassa.

 

3.Yrityksen päätoimiala

Tuen kohdentaminen valtioneuvoston asetuksessa määritellyille toimialoille luo yksittäistapauksissa ongelmia. MaRalla on useita jäsenyrityksiä, joiden päätoimiala viittaa muuhun kuin yrityksen pääasiallinen liiketoiminta. Jäsenen toimiala voi olla poliittiset järjestöt, mutta käytännössä kyseessä on laajaa kokous- ja kongressitoimintaa harjoittava yritys. Kilpailevan kokousjärjestäjän päätoimiala on esittävät taiteet. Jos asiassa toimittaisiin pelkästään päätoimialan perusteella, toinen kilpailevista ja samalla paikkakunnalla toimivista yrityksistä saisi tuen ja toinen ei. Yrityksen päätoimiala voi olla vähittäiskauppa tai vastaava, mutta yritys voi harjoittaa laajamittaista hotelli-, ravintola- ja liikenneasematoimintaa.

Ongelma on tiedostettu lakiesitystä valmisteltaessa. Lakiin on perustellusti säädetty poikkeussäännös tämän kohdan osalta (2 § 2 momentti). Valtiokonttori voi myöntää yritykselle kustannustukea hakemuksesta, jos yritys voi osoittaa, että sitä on kohdannut merkittävät taloudelliset ongelmat koronaepidemian takia, vaikka sen päätoimiala ei ole kustannustukeen oikeuttavalla toimialalla. Tästä huolimatta esillä olevassa laissa tulisi nimenomaisesti todeta, että tietyillä toimialoilla toimivat yritykset, jotka on lueteltu edellä kohdassa 2, ovat oikeutettuja yleistukeen riippumatta siitä, mikä niiden yritysten päätoimiala on. Niiden tulee esittää Valtiokonttorille selvitys tukeen oikeuttavan liiketoiminnan perusteista.

MaRa katsoo, että esillä olevan lain perusteella annettavassa asetuksessa tulee luetella nimenomaisesti ne toimialat, jotka ovat kärsineet ja kärsivät edelleen julkisen vallan rajoitustoimista. Niiden tulee saada yleistukea riippumatta siitä, mikä on niiden päätoimiala.

 

4. Liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt tuen piirissä

Ehdotuksen mukaan myös yhdistykset ja säätiöt olisivat oikeutettuja tukeen, jos ne harjoittavat liiketoimintaa ja ne muuten täyttävät tuen saamisen edellytykset. Business Finlandin tuissa nämä eivät olleet tukeen oikeutettuja, mitä voidaan pitää epäkohtana.

Matkailu- ja ravintola-alalla toimii useita liiketoimintaa harjoittavia yhdistyksiä ja säätiötä. Myös ne ovat joutuneet vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin koronakriisin takia. On välttämätöntä, että niitä kohdellaan samalla tavalla kuin muita yrityksiä.

MaRa kannattaa ehdotusta siitä, että myös yhdistykset ja säätiöt ovat tukijärjestelmän piirissä.

 

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

 

Timo Lappi                         Veli-Matti Aittoniemi

toimitusjohtaja                   varatoimitusjohtaja