Asia: HE 205/2020 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry lausuu hallituksen esityksestä seuraavan.
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten taloudellinen tilanne
Matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat menettäneet suuren osan liikevaihdostaan koronakriisin ja eduskunnan, valtioneuvoston ja viranomaisten tekemien rajoitustoimenpiteiden vuoksi. Matkustus-, kokoontumis- ja ravintolarajoitukset sekä etätyösuositus ja oppilaitosten siirtyminen etäopetukseen ovat romahduttaneet monien matkailu- ja ravintolayritysten palvelujen kysynnän.
MaRan tuoreen jäsenkyselyn mukaan pääkaupunkiseudun hotellien liikevaihto laskee tänä vuonna noin 70 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Lähes 60 prosenttia pääkaupunkiseudun hotellien työntekijöistä on lomautettuna. Lomautuksille ei ole näkyvissä loppua. Lomautukset muuttuvat yhä enenevissä määrin irtisanomisiksi. Muun Suomen majoitusliikkeistä 63 prosenttia arvioi liikevaihtonsa pienenevän yli 40 prosentilla tänä vuonna.
Käytännössä kaikki MaRan edustamat matkailu- ja ravintola-alan toimialat ovat menettäneet suuren osan liikevaihdostaan. Hotellien lisäksi suurimpia kärsijöitä ovat olleet henkilöstö- ja opiskelijaravintolat, yökerhot ja muut ravintolat, huvipuistot, festivaalit sekä kongressi- ja messukeskukset. Talven aikana liikevaihto alenee merkittävästi myös koira-, poro- ja moottorikelkkasafareita järjestävillä yrityksillä.
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten ja niiden työntekijöiden ahdinko syvenee talven ja ensi kevään aikana aina siihen asti, kunnes riittävä osa väestöstä kotimaassa ja ulkomailla on rokotettu koronavirusta vastaan. Yritysten tappiot kasvavat ja kustannustuen tarve kasvaa. Erityisesti tammi- ja helmikuu tulevat olemaan alan yrityksille taloudellisesti erittäin raskaita. Uusi kustannustuki tulee haettavaksi aikana, jolloin
- matkailu- ja ravintola-alan liiketoimintaa on rajoitettu merkittävästi lainsäädännöllä ja valmistelussa on lisärajoituksia.
- yritysten on mahdotonta arvioida koronakriisin kestoa.
- yritykset ja niiden työntekijät ovat koronakriisin jäljiltä aiempaa heikommassa taloudellisessa tilanteessa.
- yhä harvempi yritys pystyy harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa rajoitusten takia.
- liiketoiminta normalisoituu huomattavalla viiveellä rajoitusten purkamisen jälkeen aikaisintaan ensi kesänä.
Esityksessä on kaksi merkittävää ongelmaa
MaRa antoi työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon uuden kustannustuen perusteista. TEM otti useita MaRan näkökantoja huomioon, mistä kiitämme ministeriötä.
Hyvä muutos on esimerkiksi se, ettei Ely-keskusten ja Business Finland Oy:n kehittämistukia eikä KEHAn myöntämiä ravintolakorvauksia vähennetä kustannustuesta. Hyvää on myös lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentin säännös siitä, että Valtiokonttori voisi hyväksyä yrityksen kustannustuen piiriin, vaikka toimialaa ei olisi mainittu kustannustukeen oikeuttavana. Kustannustuki I voimassaoloaikana tällainen tarve olisi ollut esimerkiksi järjestyksenvalvontaa hoitavilla yrityksillä, joiden liiketoiminta joko loppui tai väheni huomattavasti ravintoloiden sulkemisen ja rajoitustoimien johdosta.
Esitykseen jäi kuitenkin kaksi suurta ongelmaa.
Esitys syrjii Suomessa toimivia yrityksiä verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Suomen sisällä isoja ja paljon työllistäviä yrityksiä
Suomessa on tehty päätös, että kustannustuki perustetaan SEUT artiklaan 107 (3) b) ja sen nojalla annettuihin valtiontukipuitteisiin. Viittaus EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen COVID19-tukien 800 000 euron enimmäismäärään ei ole relevantti. Se ei tule yksioikoisesti EU:sta, vaan perustuu Suomen omaan valintaan. Tästä aiheutuu se, että Suomessa yrityksille myönnettävä tuki on määrältään vain murto-osa esimerkiksi Ruotsissa yrityksille myönnetystä tuesta. Hyvänä esimerkkinä on Scandic Hotels, joka on Ruotsissa saanut valtiolta jo kesään mennessä 148 miljoonaa SEK tukea. Suomen Scandicin tuki on vain pieni murto-osa siitä. Tämä johtaa myös siihen, että esimerkiksi kymmenien miljoonien tappioita kärsineet hotellit saavat Suomessa vain todella pienet korvaukset, vaikka ne ovat normaaliolosuhteissa isoja työllistäjiä ja erilaisten verojen maksajia. Tämä ei ole yleisen oikeustajun mukaista eikä kilpailuneutraalia.
Myös Tanskassa Travel guarantee fund perustuu tähän perussopimuksen artiklaan ja Tanska on hyödyntänyt tätä mm. tapahtuman järjestäjille maksettujen korvausten EU-oikeusperustana. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_20_541
Matkailuala toimii kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Muita Pohjoismaita kireämpi kansallinen tukisääntely heikentää Suomessa toimivien matkailu- ja ravintola-alan yritysten asemaa suhteessa muissa maissa oleviin yrityksiin. Tämä heikentää myös Suomen vetovoimaa ulkomaalaisten sijoittajien matkailuinvestoinneissa, erityisesti hotelli-investoinneissa. Suomen omaksuma ja muista Pohjoismaista poikkeava tukipolitiikka osoittaa, ettei matkailuala ole Suomessa arvostettu ala. Tuilla on tärkeä merkitys koronakriisissä selviytymisestä.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa katsoo, että uusi kustannustuki tulee perustaa samaan EU:n perustamissopimuksen säännökseen kuin Ruotsissa, mikä mahdollistaa oikeudenmukaisen ja kilpailuneutraalin tuen maksamisen myös isoimmille yrityksille. Ehdotettu 500 000 euron maksimimäärä on aivan liian pieni ja se tulee poistaa.
Kustannustuen tukijakso päättyi lokakuun lopussa
Aika marraskuusta 2020 huhtikuuhun 2021 tulee olemaan raskasta aikaa matkailu- ja ravintola-alan yrityksille, etenkin talvimatkailuun painottuneille yrityksille. Monille yrityksille on kertynyt kesän ja syksyn aikana suuret kulut, mutta tuloja ei ole tullut. Niiden olisi pystyttävä keräämään tuloja kattamaan viime kesän ja syksyn kuluja talven aikana. Kun asiakkaita ei ole tai niitä on merkittävästi normaalia vähemmän, tällaisten yritysten taloustilanne on synkkääkin synkempi.
Esimerkkinä tällaisista yrityksistä voidaan mainita koirasafareita järjestävät yritykset. Niille on kertynyt huomattavat kulut koirien ruokinnasta viime keväästä lähtien, mutta ei lainkaan tuloja. Kun niillä ei ole liikevaihtoa tukikaudelta (kesä-lokakuulta), niillä ei ole mahdollisuutta saada kustannustukea. Niiden taloustilanne on erittäin kriittinen. Ne tarvitsevat tukea nopeasti, jotta yritykset ja työpaikat säilyvät. Tämän vuoksi hallituksen tulisi nopeasti valmistella kustannustuki III, jonka tukikausi alkaisi marraskuun alusta lukien.
MaRa katsoo, että hallituksen tulee valmistella nopeasti kustannustuki III, jonka tukikausi alkaa marraskuun alusta. Se on välttämätön etenkin talvisesonkiyritysten kannalta.
Säännöskohtaiset kommentit
2 §. Kustannustuen myöntämisen yleiset edellytykset
Säännösehdotuksen 1 momentin 1 kohdan mukaan yrityksen päätoimialan tulisi kuulua tukikauden ensimmäisenä päivänä tuen piiriin.
Päätoimialan vaatimus on erittäin ongelmallinen monitoimialayritysten kannalta. Kaupparekisteriin merkitty päätoimiala ei välttämättä vastaa yrityksen liiketoiminnan todellisuutta esimerkiksi vanhoissa yrityksissä. Päätoimialan liikevaihto voi myös olla vain pieni osa yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Päätoimialan vaatimus jättää tuen ulkopuolelle lukuisia sellaisia yrityksiä, joiden pitäisi olla oikeutettuja kustannustukeen.
Päätoimialan vaatimus on otettu tuen maksamisen edellytykseksi todennäköisesti sen vuoksi, ettei valtio kohdistaisi kustannustukea sellaisiin yrityksiin, joiden päätoimiala ei ole kärsinyt tuntuvia menetyksiä tai on jopa hyötynyt koronaviruskriisistä. Tämä peruste ei kuitenkaan relevantti, koska
- laissa edellytetään, että korvauksen piiriin kuuluvan toimialan yritysten liikevaihdon on tullut olla tukikaudella vähintään 10 prosenttia pienempi kuin vertailukaudella (ehdotuksen 3 §:n 1 momentti) ja
- yrityksen tukikauden liikevaihdon on tullut olla yli 30 prosenttia pienempi kuin vertailukauden keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto (ehdotuksen 2 §:n 1 momentin 2 kohta).
Jos yrityksellä on liiketoimintaa yhdellä tai useammalla menestyvällä toimialalla, yrityksen 30 prosentin kokonaisliikevaihdon alenemisedellytys estää sen, että jokin yritys saisi oikeudettomasti kustannustukea. Tämän vuoksi vaatimus päätoimialasta tulee poistaa.
MaRa esittää, että säännösehdotuksen 1 momentin 1 kohta muutetaan seuraavaan muotoon: 1) yrityksen toimiala tukikauden ensimmäisenä päivänä kuuluu tuen piiriin 3 §:ssä säädetyn mukaisesti.
4 §. Kustannustuen määräytymisperusteet
Ennakkomaksut ovat ongelmallinen erä liikevaihdossa, koska koronan vuoksi asiakkailta tulee poikkeuksellisen paljon varausten peruutuksia. Lain soveltamisessa tulee varmistaa, että liikevaihto käsitellään kirjanpidollisista eikä arvonlisäverollisista lähtökohdista, kuten kustannustuen ensimmäisellä hakukierroksella tapahtui.
Esimerkkinä voidaan mainita majoitusliiketoiminta, ohjelmapalvelut ja hiihtokeskusten kausiliput. Asiakas on voinut varata majoituksen, moottorikelkkasafarin tai ostanut kausilipun hiihtokeskukseen, mutta peruuttaa sen kiristyneiden rajoitustoimien vuoksi. Jos näistä palveluista maksettava ennakkomaksu tai kausilippu luetaan automaattisesti tukikauden tuloihin, se antaa virheellisen kuvan tukikauden liikevaihdon määrästä. Tämän vuoksi tällaiset erät tulee lukea tukikauden liikevaihtoon vasta, kun yritys on tuottanut palvelun.
MaRa esittää, että talousvaliokunta ottaisi tästä lausuman mietintöönsä.
Kustannustuki I syntyi epäoikeudenmukaisuuden tilanne yritysten välille siitä, onko laitteet tai kalusto omaa vai vuokrattua. Jo kustannustuen haun ensimmäisellä kierroksella laitteiden ja kaluston vuokrakulut tulivat huomioiduksi kustannustuen laskennassa. Mutta jos yritys oli investoinut tulevaisuuteen ja hankkinut omaa kalustoa sekä laitteita, oman kaluston kulumisesta tehtäviä poistoja ei huomioida kustannustuen laskennassa.
MaRa esittää, että talousvaliokunta toteaisi mietintönsä perusteluosassa, että kustannustuen laskennassa otetaan huomioon sellaisen omaisuuden poistot, jonka vuokrakulut otetaan laskennassa huomioon.
Säännösehdotuksen 1 momentin 3 kohdan mukaan kustannustukea voidaan myöntää yrityksen tukikaudelta maksamista yrityksen työntekijöiden palkkakuluista.
Kustannustukilain I mukaan kustannustuen määrän laskentaan tuli ottaa palkkauskulut, mutta Valtiokonttori käytti laskelmissaan maksettuja palkkoja. Termiksi on vaihdettu palkkakulut. Parempi termi olisi jo vakiintunut palkkauskustannus. Se sisältäisi myös sivukulut, joiden määrä voitaisiin ottaa huomioon kiinteämääräisenä, esimerkiksi 30 prosenttia palkkasummasta. Palkat sivukuluineen muodostavat suuren osan yrityksen kuluista ja lakimääräisten sivukulujen huomioimisella olisi merkittävä palkanmaksukykyä ja työllistämistä edistävä vaikutus.
MaRa esittää, että säännösehdotuksessa käytettäisiin termiä palkkauskustannus, joka sisältäisi myös palkan sivukulut.
Säännösehdotuksen 2 momentin mukaan, jos yritys on perustettu 1 päivänä toukokuuta 2019 tai sen jälkeen, vertailukauden liikevaihtona pidetään yrityksen keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa 1 päivästä tammikuuta 2020 29 päivään helmikuuta 2020 yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan.
Keväällä 2020 yritystoiminnan aloittaneet yritykset olivat kustannustuessa väliinputoajia. Yritykset olivat tehneet investoinnit ja aloittaneet liiketoiminnan, mutta kohtasivat liikevaihdon menetyksen samalla tavalla kuin vanhat yritykset. Uusille yrityksille ei ollut kertynyt vielä kuitenkaan minkäänlaisia puskureita ja kustannustuki jäi saamatta vertailujakson puuttuvan liikevaihdon takia.
Säännösehdotuksessa vertailukautena pidetään tammi- ja helmikuuta 2020. Jos kyseessä on kesäkaudella toiminut yritys, jolla ei ollut tuloja tammi-helmikuussa, se ei ole oikeutettu kustannustukeen. Lakiin pitäisi lisätä toinen vaihtoehtoinen vertailukausi uusille yrityksille. Se voisi olla esimerkiksi 1.6.–31.7.2019.
MaRa katsoo, että uusia yrityksiä varten tulisi laissa säätää toisesta vertailukaudesta, joka voisi olla esimerkiksi 1.6. – 31.7.2019. Yritys voisi valita, kumpaa vertailukautta se käyttää.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Timo Lappi
toimitusjohtaja