Eduskunnan talousvaliokunnalle

Asia: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 72/2020 vp)

                                          

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä lausuntoa otsikkoasiassa. MaRa lausuu kunnioittavasti seuraavan.

MaRa kiittää hallitusta siitä, että toimialaa on kuultu valmistelun yhteydessä. On hyvä, että ravintolat voidaan avata. Hallituksen esityksessä on kuitenkin kaksi erittäin ongelmallista säännöstä, jotka eivät mahdollista ravintoloiden avaamista kannattavina 1.6.2020.

Hallituksen esityksen mukaan vain puolet asiakaspaikoista saa olla käytössä, mikä vähentää myyntiä ja tekee lähes mahdottomaksi harjoittaa toimintaa kannattavasti. Hallituksen esityksessä on myös luonnos valtioneuvoston asetukseksi, jossa on säännökset ruoan annostelusta ja ruoan hakemista noutopöydästä. Asetusluonnoksen 4§:ssä oleva sääntely aiheuttaa ravintoloille kohtuuttomia kustannuksia, mikä vaikeuttaa ravintoloiden taloudellista tilannetta. Perustelen näitä jäljempänä tarkemmin.  

Ravintola-alan kannalta on olennaista purkaa toiminnan rajoitukset mahdollisimman nopeasti, sillä ravintola-ala ei kestä tappiollisen toiminnan jatkumista.
 

Ravintoloiden kulurakenteesta ja kannattavuudesta

Ravintoloiden kulurakenne on erittäin raskas. Ravintolassa nautitusta 100 euroa maksavasta illallisesta jää ravintoloitsijalle keskimäärin voittoa kaksi euroa. Anniskellun alkoholin verotus on Suomessa EU:n kireintä. Niinpä ravintola-ala on

 huonosti kannattava toimiala. Toimialan liikevoitto liikevaihtoon suhteutettuna on vaihdellut finanssikriisin jälkeen 1,1 ja 3,8 prosentin välillä. Puolen miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä yritys on tehnyt voittoa finanssikriisin jälkeen 5 500 – 19 000 euroa vuodessa. Eurostatin mukaan Suomen ravintola-ala oli EU:n seitsemänneksi heikoiten kannattava ja työvoimakustannukset olivat neljänneksi korkeimmat vuonna 2017 (Liite: Ravintola-alan tunnuslukuja).

Vain harvoille ravintolayrityksille on kertynyt taloudellisia puskureita ennen koronakriisiä. Koronakriisi yllätti toimialan ja asiakkaat katosivat ravintoloista maaliskuun puolivälistä alkaen. Kuitenkin suuri osa toimialan yritysten kuluista juoksi täysimääräisenä 2–4 viikkoa tämän jälkeen.

Suuri osa vuokranantajista on poistanut vuokranmaksuvelvollisuuden tai alentanut vuokria huhti-toukokuulta. Osalla kuitenkin vuokrat ovat kertyneet huhti-toukokuulta täysimääräisinä, niitä on mahdollisesti vain siirretty tulevaisuuteen. Osa kiinteistä kuluista (esimerkiksi energiakustannukset) kertyvät myös ajalta, jolloin ravintolat ovat kiinni.

Kulujen hidas sopeuttaminen ja nopea asiakaskato tyhjensivät ravintolayritysten kassat. Tämä vaikeuttaa merkittävällä tavalla ravintoloiden aukaisemista. Kun rahaa ei ole kassassa, ravintoloiden aukaiseminen muodostaa merkittävän taloudellisen riskin. Riskejä on ainakin kaksi: 1. Kuinka paljon asiakkaita tulee ravintoloihin ja 2. Onko eduskunnan päättämä aukaisemisen sääntely niin rajoittavaa, ettei ravintolayrityksellä ole edes teoreettista mahdollisuutta kannattavaan toimintaan. Tämä vaikuttaa merkittävästi myös siihen, kuinka paljon ravintolayritykset uskaltavat kutsua lomautettuna olevaa henkilökuntaansa takaisin töihin.

 

Enintään puolet asiakaspaikoista saa olla käytössä

Ravintola-ala on heikosti kannattava normaalitalouden aikana, ja kun laista aiheutuvia toiminnan rajoituksia on vähän. Hallituksen esityksen mukaan enintään puolet ravintolan asiakaspaikoista saa olla käytössä. Ravintoloilla ei ole edes teoriassa mahdollista saada enemmän tuloja kuin aukaisemisesta aiheutuu kuluja. Tämä johtaa siihen, että moni ravintola jää aukaisematta 1.6.2020. Ravintolat eivät pysty kutsumaan myöskään työntekijöitä töihin niin paljon kuin ne haluaisivat. Tämä vähentää myös uudelleentyöllistämiskorvauksen määrää.

Koronaviruksen leviämisen estäminen ravintoloissa on alan yritysten tärkeä tavoite. Tartuntatautilain nojalla ravintoloiden elinkeinovapauteen puuttuvien rajoitusten tulee kuitenkin olla välttämättömiä. Vastuullinen ravintola-ala, jota MaRa edustaa, tekee kaikkensa, että asiakkaiden on turvallista tulla ravintoloihin. Ravintolat panostavat myös työntekijöiden työturvallisuuteen. Näistä enemmän jäljempänä. Toisaalta ravintolayritysten tulisi saada sellaiset toimintaedellytykset, että kannattava toiminta olisi mahdollista ja ravintolayritysten konkurssien ja työttömyyden kasvu voidaan estää.

MaRa on huolissaan pienten ja isojen ravintoloiden selviämisestä koronakriisin yli. Asiakaspaikkoja koskevien rajoitusten tulee olla tasapuolisia ravintoloiden kesken. Eduskuntakin edellytti vastauksessaan (EV 14/2020 vp), että hallitus huolehtii ravintolaelinkeinon sisäisen kilpailullisuuden reiluudesta myös poikkeusääntelyä purettaessa.

Julkisessa keskustelussa on ollut esillä, että pienillä ravintoloilla tulisi olla lievemmät asiakaspaikkarajoitukset kuin isoilla ravintoloilla. Tämä vääristäisi ravintoloiden välistä kilpailua. Kilpailu vääristyisi etenkin tilanteissa, joissa suurempi ravintola saisi ottaa vähemmän asiakkaita kuin pienempi ravintola samaan aikaan kun sillä on isommat vuokra- ja energiakustannukset sekä muut kustannukset.  Huomioon tulee ottaa, että pientä liikevaihtoa tekevällä ravintolayrityksellä voi olla suuri ravintolatila.

Pienten ja isojen ravintoloiden erilaista sääntelyä on vaikeaa perustella koronaviruksen estämiseen liittyvillä syillä. Miksi pienempään ravintolaan, joissa asiakkaat istuvat yleensä lähellä toisiaan, olisi mahdollista ottaa tilaan nähden enemmän asiakkaita kuin isompaan, jossa etäisyydet asiakkaiden ja asiakasseurueiden välillä ovat yleensä suuremmat.

Pienten ja isojen ravintoloiden kannalta olisi parempi ratkaisu, että enintään 75 prosenttia asiakaspaikoista saisi olla käytössä kaikissa ravintoloissa. Tämä mahdollistaisi myös niiden kannattavan toiminnan. Ravintoloiden tulee omavalvonnalla toteuttaa riittävä hygienia ja muut asiakasturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet.

Julkisessa keskustelussa on ollut esillä myös metrimääräiset etäisyydet eri seurueisiin kuuluvien asiakkaiden välillä. Lakiesitykseen tällaista ei kuitenkaan sisälly. Metrikohtainen sääntely ei olisi ottanut huomioon ravintolatilojen erilaisuutta ja mahdollisuutta säännellä asiakasturvallisuutta ja työntekijöiden turvallisuutta paremmin omavalvonnalla.

Hallituksen esityksen mukaan asiakaspaikkarajoitus ei koskisi terasseja. Ravintolayritykset huolehtivat asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta omavalvonnalla. Tämä on kesän tullessa erinomainen poikkeus asiakaspaikkojen enimmäissääntelystä.

MaRa esittää, että asiakaspaikoista saisi olla käytössä enintään 75 prosenttia. Vain puolella asiakaspaikoista ei ole mahdollista kattaa lähes täysimääräisiä kuluja. Ravintolayritykset huolehtisivat asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta omavalvonnalla. Asiakaspaikkamäärän rajoitukset tulisi poistaa kokonaan niin pian kuin se on mahdollista. MaRa kannattaa terassitoiminnan asiakaspaikkojen määrän sääntelyä omavalvonnalla. MaRa kannattaa myös sitä, ettei esitykseen sisälly metrikohtaisia rajoja asiakkaiden ja asiakasryhmien välillä.

 

Ravintola-anniskelu tulee lopettaa klo 22.00 ja ravintola tulee sulkea klo 23.00

Hallitus esittää, että anniskelu tulee lopettaa klo 22.00 ja ravintolat tulee sulkea klo 23.00.

Hallituksen esitys on ravintola-alan kannalta asianmukainen ravintoloita aukaistaessa. Esitys tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakas voi nauttia ennen klo 22.00 ostamaansa alkoholijuomaa klo 23.00 asti. Anniskelu- ja aukioloaikoja tulee kuitenkin laajentaa niin pian kuin se on mahdollista.

Yöravintolatoiminnan osalta anniskelu- ja aukiolorajoitukset tarkoittavat sitä, että yöravintolat pysyvät edelleen eduskunnan säätämällä lailla suljettuina.

MaRa katsoo, että hallituksen esittämät anniskelun lopettamisajat ja ravintoloiden sulkemisajat ovat asianmukaisia 1.6.2020 alkaen. Hallituksen tulee kuitenkin lieventää rajoituksia niin pian kuin se on mahdollista.

 

Pöytiintarjoilusta ja annostelusta

Lakiesityksessä annettavassa valtioneuvoston asetusluonnoksessa edellytetään, että asiakkailla on oltava istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Esityksessä ehdotetaan, että ravintoloilta voidaan asetuksessa edellyttää myös pöytiin tarjoilua. Käsittelen jäljempänä hallituksen esitykseen sisältyvää valtioneuvoston asetusluonnosta, vaikka eduskunta ei päätäkään sen sisällöstä, koska asetusluonnoksessa ehdotettu sääntely vaikuttaa olennaisesti ravintoloiden kannattavuuteen.

Asetusluonnos mahdollistaa ruoka- tai juoma-annoksen hakemisen muualta ravintolasta. Asetusluonnoksen mukaan asiakas ei kuitenkaan saa annostella ruokaa tai juomaa itse muualla kuin omassa pöydässään. Tämä vaatimus rajoittaa merkittävästi ravintolatoimintaa. Se on monissa ravintoloissa parempi vaihtoehto kuin ehdoton vaatimus pöytiintarjoilusta, mutta johtaa ravintolan kannalta liian suuriin kuluihin. Se johtaa myös rajoituksiin käytännön toiminnassa, joita ei voida pitää oikeasuhtaisina ja välttämättöminä.

Asetusluonnoksessa ei sallita noutopöytää niin, että asiakas annostelee ruoan ja juoman itse. Asiakas voi kuitenkin hakea annoksen, jonka henkilökunta annostelee hänelle. Mahdollisuus hakea annokset itse tarjoaa kokousjärjestäjille hieman joustavamman menettelyn kuin ehdoton pöytiintarjoilu, mutta rajoittaa väliaikatarjoilua huomattavasti. Rajoitus vaikuttaa merkittävästi myös hotellien aamiaistarjoiluun. Hotellien on edelleen pakattava aamiaiset annospakkauksiin tai annosteltava aamiainen sitä hakevalle asiakkaalle.

Noutopöydän kieltäminen rajoittaa lounastarjoilua merkittävästi. Suuri osa lounasravintoloista, yleisölle avoimet henkilöstöravintolat ja opiskelijaravintolat eivät pysty kannattavasti siirtymään annosteluun tai pöytiin tarjoiluun.

Ehdotetun sisältöinen itseannostelun kielto hankaloittaa tiukasti tulkittuna olennaisesti liikenneasemien ja kahviloiden tavanmukaista asiakaspalvelua. Kysymyksiä herättää esimerkiksi se, voiko asiakas ottaa kahvilalinjastosta sämpylän, pullan ja kahvin, maksaa ostokset kassalla ja siirtyä ostostensa kanssa pöytään. Monissa pikaruokaravintoloissa mausteet ja juomat annostellaan itse, ja nekin joutuvat muuttamaan toimintatapojaan.

MaRa katsoo, että vaatimus siitä, että asiakas ei saa annostella itse ruokaa ja juomaa muualla kuin omassa pöydässään, rajoittaa ravintolatoimintaa liikaa. Se nostaa ravintoloiden henkilöstökulut niin suuriksi, ettei kannattava toiminta ole mahdollista. Siksi tämä vaatimus tulee poistaa ravintoloiden avaamista koskevan valtioneuvoston asetusluonnoksen 4 §:stä. Ravintolat pystyvät omavalvonnalla ja ohjeistuksella huolehtimaan siitä, että asiakas hakee kontrolloidusti ruoka- tai juoma-annoksen muualta ravintolasta, esimerkiksi noutopöydästä, ja palaa sen jälkeen istumapaikalleen. MaRa toivoo, että sitä kuultaisiin asetusluonnoksen valmistelussa.

 

Ravintoloiden omavalvonnasta

Hallituksen esityksessä ravintoloiden omavalvonnalle on annettu merkitystä. Omavalvonnalle olisi voitu antaa kuitenkin merkittävämpi asema asiakaspaikkojen määrän sääntelyssä. Se olisi ollut joustavampi tapa säännellä toimintaa ravintolakohtaisesti ottaen huomioon muun muassa ravintoloiden toimitilojen erilaisuus. Hallituksen esityksessä on kuitenkin erinomaista, että terassien asiakaspaikkamäärää säännellään ravintoloiden omavalvonnalla.

MaRa on parhaillaan laatimassa ravintoloille viranomaisohjeistukseen perustuvaa omavalvontaohjetta asiakasturvallisuuden varmistamiseksi. MaRa laatii yhteistyössä Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa myös henkilökunnan turvallisuutta käsittelevän omavalvontaohjeen.

MaRa katsoo, että omavalvonnalle tulee antaa merkittävämpi asema ravintoloiden aukaisemisessa. Kuitenkin terassien asiakaspaikkamäärän säänteleminen omavalvonnalla on erinomaista.

 

Alueellinen aukiolo

Hallitus ei esitä, että ravintolat voisivat olla auki eri tavalla eri puolella Suomea.

Lainsäätäjän tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että samalla toimialalla toimivien yritysten toimintaa säännellään samalla tavalla. Silloin kilpailu on reilua ja tasapuolista.

Ravintoloiden erilainen sääntely eri maakunnissa tai kunnissa vääristäisi kilpailua. Kilpailu vääristyisi erityisesti maakuntien ja kuntien rajoilla sijaitsevissa yrityksissä. Esimerkkinä voidaan mainita Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Hyvinkää ja Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva Riihimäki. Jos esimerkiksi Kanta-Hämeessä toimivilla ravintoloilla olisi kevyempi anniskelu- ja aukiolosääntely, se vääristäisi kilpailua näissä kaupungeissa olevien ravintoloiden välillä.

Todettakoon, että käsittelimme tätäkin asiaa MaRan hallituksessa, johon kuuluu muun muassa 13 eri puolella Suomea olevien alueyhdistystemme puheenjohtajat. Hallituksemme yksimielinen päätös oli, että ravintolatoimintaa tulee säännellä koko Suomessa samalla tavalla.

MaRa ei kannata erilaista sääntelyä eri maakunnissa tai kunnissa, koska se vääristää ravintoloiden välistä kilpailua. Eduskunnan tärkeä tehtävä on lainsäädäntöä luotaessa huolehtia yritysten välisestä reilusta kilpailusta.

 

Yöravintolatoiminta

Hallituksen esittämät anniskelu- ja sulkemisaikojen rajoitukset merkitsevät sitä, että yöravintolat pysyvät edelleen suljettuina. Niiden toiminta oli taloudellisesti vaikeaa jo ennen koronakriisiä muun muassa sen vuoksi, että palvelujen kysyntä keskittyy viikonloppuihin. Toisaalta kansainväliset esimerkit osoittavat, että virus voi tarttua helpommin yökerhoissa, joissa asiakkaat ovat lähellä toisiaan. Yöravintolatoimintaa on rajoitettu monessa vertailumaassa.

MaRa katsoo, että hallituksen tulee lieventää anniskelu- ja aukiolorajoituksia niin pian kuin se on mahdollista.

 

Valtion maksama kohtuullinen korvaus ravintoloille aiheutetuista vahingoista                                         

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän lain, eduskunta rajoittaa edelleen ravintoloiden toimintaa. Rajoitukseen sovelletaan edelleen eduskunnan vastauksessa (EV 14/2020 vp) olevaa lausumaa, jonka mukaan ravintolayrittäjille tulee kohtuullisesti korvata niille aiheutuneet vahingot.

Ravintolayritykset eivät voi harjoittaa ravintolatoimintaa 1.6.2020 lukien sillä tavalla, kuin elinkeinovapaus edellyttää, vaan eduskunta rajoittaa niiden toimintaa. Valtion tulee siten korvata ravintolayrityksille aiheutuneet vahingot.

MaRa katsoo, että koska eduskunta estää yöravintoloiden toiminnan, niiden tulee saada valtiolta korvaus samoja periaatteita noudattaen kuin 4.4.- 31.5.2020. Valtion tulee korvata vahingot myös muille ravintolayrityksille suhteellisesti niiltä osin, kun valtio rajoittaa niiden toimintaa.

 

Ravintoloiden sulkemisesta

Hallituksen esityksessä on annettu aluehallintovirastolle mahdollisuus sulkea ravintola. joka ei noudata nyt säädettävässä laissa tai valtioneuvoston sen nojalla antamassa asetuksessa olevia määräyksiä.

On todennäköistä, ettei osa ravintolayrityksistä noudata lainsäädännössä olevia määräyksiä asiakaspaikkarajoituksista, anniskelu- ja aukioloajoista eikä ole laatinut omavalvontaa.

MaRa kannattaa säännöstä, jonka mukaan aluehallintovirastolle on annettu oikeus määrätä velvoitteita olennaisesti rikkovan ravintolan liiketoiminta suljettavaksi enintään yhdeksi kuukaudeksi. Jos pieni osa ravintolayrityksistä ei toimi vastuullisesti, seuraamukset on kohdistettava näihin ravintoloihin eikä kiristää koko ravintola-alan sääntelyä.

 

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

 

Timo Lappi

toimitusjohtaja