Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 245/2020 vp)

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ja talousvaliokunta ovat pyytäneet MaRalta lausuntoa hallituksen esityksestä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. MaRa lausuu kunnioittavasti seuraavan.

 

Tartuntatautilain väliaikaista muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 245/2020) mukaan toiminnanharjoittajien tulisi koronaviruksen leviämisen estämiseksi huolehtia yleisistä hygieniatoimista muun muassa asiakastiloissa tai muissa osallistujatiloissa (jäljempänä asiakastilat).

Jos epidemia on sairaanhoitopiirin alueella kiihtymisvaiheessa, kunta tai aluehallintovirasto voisi tehdä päätöksen, jonka mukaan määrättyjen asiakastilojen käyttö on järjestettävä siten, että asiakkailla tai seurueilla on tosiasiallisesti mahdollisuus välttää lähikontakti toisiin asiakkaisiin tai seurueisiin. Päätöksen edellytyksenä on lisäksi se, että asiakastiloissa käyttöönotetut hygieniatoimet ja muut toimenpiteet eivät ole riittäviä ja päätös on välttämätön koronaepidemian leviämisen estämiseksi. 

Kaikkein voimakkaimpana toimena kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea koronaviruksen leviämisen kannalta erityisen riskialttiiksi katsottavat tilat enintään kahden viikon ajaksi. Sulkemispäätös voitaisiin kohdistaa liikunta- ja urheilutiloihin, yleisin saunoihin, uimahalleihin ja kylpylöihin, tanssipaikkoihin, huvipuistoihin, eläinpuistoihin, sisäleikkipuistoihin ja kauppakeskusten yleisiin oleskelutiloihin. Päätös sulkemisesta voitaisiin tehdä, jos epidemia on sairaanhoitopiirin alueella leviämisvaiheessa, alueella on todettu tartuntaketjuja, joita ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja tartuntojen määrän sairaanhoitopiirin alueella arvioidaan johtavan laissa tarkemmin määritellyllä tavalla sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittumiseen. Tilojen sulkemisen edellytyksenä on lisäksi se, että asiakastiloihin kohdistettua päätöstä lähikontaktien estämisestä ja muita jo toteutettuja toimenpiteitä ei voida pitää toimintaan liittyvän erityisen tartuntariskin vuoksi riittävänä ja päätös on välttämätön koronaepidemian hallitsemattoman leviämisen estämiseksi.

Viranomaisen päätös, jolla rajoitetaan asiakastilojen käyttöä lähikontaktien estämiseksi, puuttuu perustuslaissa suojattuun elinkeinovapauteen ja omaisuuden suojaan. Erityisen voimakkaasti elinkeinovapauteen ja omaisuuden suojaa puututaan päätöksellä, jolla tilat määrätään suljettavaksi. Tilojen sulkeminen merkitsee käytännössä yrityksen liiketoiminnan kieltämistä. Päätös heikentää merkittävällä tavalla myös työntekijöiden toimeentulon edellytyksiä ja puuttuu heidän perustuslailla turvattuun oikeuteensa työhön.

Lakiehdotus ei koske ravitsemistoiminnan harjoittamista. Ravitsemisliikkeet noudattavat tartuntatautilain 58 a §:ssä ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädettyjä velvoitteita ja rajoituksia koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

 

1. Koronapandemian vaikutukset lakiehdotuksen piiriin kuuluvilla toimialoilla

Hallituksen esityksessä puututtaisiin merkittävällä tavalla MaRan edustamien toimialojen yritysten liiketoiminnan harjoittamiseen. Laki vaikuttaisi seuraaviin MaRan edustamiin toimialoihin: festivaalit, rinneliiketoimintaa harjoittavat yritykset, huvi-, teema- ja elämyspuistot (mukaan lukien seikkailupuistot ja eläinpuistot), hotellien ja kylpylöiden saunat ja kuntosalit, kongressit ja messut, keilahallit, kylpylät, sisäleikkipuistot, saunapalveluja tarjoavat yritykset ja tanssipaikat.

Lakiesityksen piiriin kuuluvien toimialojen yritykset ovat koronapandemian, julkisen vallan asettamien rajoitustoimien, viranomaisten epäselvän viestinnän ja asiakkaiden varovaisuuden vuoksi erittäin huonossa taloudellisessa tilanteessa. Taloudellinen tilanne heikkenee aina sinne asti, kunnes koronarokote on jaettu riittävän laajalle väestöön niin kotimaassa kuin matkailumme kannalta tärkeissä lähtömaissa. Vaikutukset ovat syvälle käyviä myös lomautettujen ja irtisanottujen työntekijöiden talouteen.

Jäljempänä tässä kuvattu toimialojen taloudellinen tilanne perustuu MaRan 9. – 14.12.2020 tekemään jäsenkyselyyn, johon vastasi 954 yritystä, joilla on useita tuhansia toimipaikkoja ja kymmeniä tuhansia työntekijöitä.

Suuret festivaalit peruttiin koronakriisin vuoksi kesältä 2020, minkä vuoksi 70 prosentilla festivaaliyrityksistä liikevaihto väheni vähintään 80 prosentilla vuoden 2019 kesään verrattuna. On ensiarvoisen tärkeää, että festivaalit voidaan järjestää ensi kesänä terveysturvallisesti niin, että festivaaleihin voidaan ottaa normaali asiakasmäärä. Huomioon tulee lisäksi ottaa, että suurin osa isoimmista festivaaleista järjestetään ulkotiloissa ja festivaalialueet ovat laajoja. Festivaalien sulkemisella on lisäksi erittäin syvälle käyviä vaikutuksia muihin yrityksiin (esimerkiksi kauppoihin, hotelleihin ja ravintoloihin.)

Hiihtokeskukset sulkivat toimintansa vapaaehtoisesti maaliskuussa 2020, mistä yrityksille aiheutui merkittäviä tappioita. Peräti 80 prosenttia toimialan yrityksistä on joutunut sopeuttamaan toimintaansa. Rinnealueet ovat erittäin laajoja. Suomen Hiihtokeskusyhdistys on laatinut rinneyrityksille korona-ajan turvallisuusohjeet. Yritykset pystyvät tarjoamaan palveluja terveysturvallisesti. Rinteen sulkeminen vaikuttaa käytännössä niin, että talvimatkailukeskuksen muutkin yritykset (esimerkiksi hotellit, ravintolat ja ohjelmapalvelualan yritykset) menettävät liiketoiminnan harjoittamisen edellytykset. Tästä aiheutuu koko matkailukeskukselle ja niiden työntekijöille suuret tappiot ja vaikeita asiakaspalvelutilanteita asiakkaiden peruuttaessa varauksiaan.

Vaikka huvi-, teema- ja elämyspuistot saivat olla auki kesällä 2020, niiden taloudellinen tilanne on surkea. Peräti 40 prosenttia huvi-, teema- ja elämyspuistoista ilmoitti olevansa konkurssiuhan alla toukokuussa 2021. Huvipuistot työllistävät tuhansia nuoria kesäsesongin aikana. On selvää, että huvi-, teema- ja elämyspuistojen on sallittava olla auki jo keväästä 2021 alkaen koko kesäkauden. Useat isot alan yritykset toimivat laajoilla alueilla ulkotiloissa, joissa asiakkaita voidaan palvella terveysturvallisesti. Tiedossamme ei ole, että Suomessa olisi ollut tartuntoja ulkotiloissa toimivissa huvipuistoissa.

Koronapandemia ja viranomaisten toteuttamat rajoitustoimet ja suositukset ovat ajaneet sisäleikkipuistot erittäin syvään ahdinkoon. Syksyn 2020 aikana asiakasmäärät ovat sisäleikkipuistoissa romahtaneet ja niiden liikevaihto on vähentynyt 80–90 % edelliseen vuoteen verrattuna siitä huolimatta, että ne pystyvät huolehtimaan palvelujen terveysturvallisuudesta myös koronapandemian aikaan.

Kokous-, kongressi- ja messutoiminta on ollut käytännössä pysähdyksissä vuoden 2020 maaliskuun lopusta alkaen. Tämä näkyy siten, että 65 prosentissa alan yrityksistä vähintään 80 prosenttia työntekijöistä on lomautettuna. Ammattimaiselle kongressi-, messu- ja kokousjärjestäjille ei ole annettu koronakriisin missään vaiheessa mahdollisuutta osoittaa, että ne pystyvät järjestämään tapahtumia terveysturvallisesti. Alan yritysten toimitilat ovat suuria ja mahdollistavat tilaisuuksien järjestämisen terveysturvallisesti. Liian tiukat kokoontumisrajoitukset ovat aiheuttaneet alan yrityksille satojen miljoonien euron myyntitulojen menetyksen. Ongelmana on, että samanlaiset henkilömäärärajoitukset ovat koskeneet paikkoja siitä riippumatta, mahtuuko tilaan 1 500 vai 20 asiakasta.

Myös keilahallien vuosi on ollut vaikea, sillä kaikkien keilahallien liikevaihto on alentunut 20–80 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Monissa keilahalleissa ravintolapalvelujen tarjoaminen on liiketoiminnan kannalta olennainen osa. Keilahallit ovat noudattaneet tartuntatautilain ravitsemistoimintaa koskevia koronarajoituksia ja omavalvontaa keilahallin ravintoloissa ja anniskelualueilla. Jos keilahalli noudattaa toiminnassaan ravitsemistoimintaa koskevaa tartuntatautilain sääntelyä, keilahallin toimintaan ei voida soveltaa ravitsemistoiminnan rajoitussäännösten ohella ehdotettuja uusia asiakastiloja koskeva säännöksiä.

Koronakriisi on kohdellut kylpylöitä raskaalla kädellä. Peräti 25 prosenttia kylpylöistä ilmoittaa olevansa konkurssiuhan alla toukokuussa 2021. Erityisessä vaarassa ovat pk-yritykset, jotka sijaitsevat muualla kuin kasvu- ja matkailukeskuksissa. Niiden konkurssit veisivät pohjan monen kunnan matkailuliiketoiminnan kehittämiseltä, koska uusia yrittäjiä konkurssiin menneiden yritysten toiminnan jatkajiksi olisi käytännössä mahdoton saada.

MaRa toteaa, että lakiehdotuksen piiriin ehdotettujen toimialojen yritykset ovat jo valmiiksi erittäin huonossa taloudellisessa tilanteessa. Tähän sopii erityisen huonosti lakiehdotuksessa ehdotettu mahdollisuus sulkea määrättyjä erityisen riskialttiiksi listattuja asiakastiloja kahden viikon ajaksi kerrallaan. Yritysten talous ei kestä sulkemista.

Sulkemisen sijasta yritysten tulee kehittää omavalvontaansa ja terveysturvallisia toimintatapoja, joita viranomaisten tulee valvoa. Jos jokin yritys toimii lainvastaisesti eikä kehotuksesta huolimatta korjaa menettelyään, viranomaisen tulee sulkea sen toimipaikka määräajaksi. Joka tapauksessa lakiehdotuksessa esitetyt ilmaantuvuusluvut ovat aivan liian alhaisia ottaen huomioon, miten radikaalista toimenpiteestä on kysymys etenkin toimipaikan sulkemisessa yrittäjien ja heidän työntekijöidensä kannalta. Lakiehdotuksessa esitetyt toimet eivät ole kaikilta osin välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia. Esimerkiksi koronapandemian leviämisvaiheessa sulkemisuhan alla olevien asiakastilojen luettelo on liian laaja ja sitä tulee supistaa.

 

2. Koronapandemian tilannekuva muuttunut hallituksen esityksestä

Hallituksen esityksessä todetaan, että koronavirukseen ei ole toistaiseksi tehoavaa spesifistä lääkehoitoa eikä rokotetta. Tilanne on muuttunut tästä olennaisesti viimeisen kuukauden aikana. Jo yksistään riskiryhmäläisten rokottaminen vähentää terveydenhuollon kuormitusta, kun potilaiden määrä sairaaloissa ja tehohoidossa laskee. Riskiryhmäläisten rokottaminen vähentää myös kuolleisuutta.

MaRa katsoo, että siinä vaiheessa, kun terveydenhuollon henkilökunta ja riskiryhmiin kuuluvat on saatu rokotettua, toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvää välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta on arvioitava tiukemmin. Kynnys asiakastilojen sulkemiseen tulee olla lakiesityksessä ehdotettua selvästi korkeampi.  

Hallituksen esityksen tilannekuvassa ei ole huomioitu myöskään sitä, että koronaviruksen leviämistä voidaan ehkäistä hygieniatoimenpiteiden ja lähikontaktien välttämisen lisäksi myös testaamisella.  Esimerkiksi nopeaa 15–30 minuutin antigeenipikatestiä ja rokotustodistuksia voidaan hyödyntää suurten yleisötilaisuuksien kohdalla. Huomioon ei ole otettu yritysten vaikuttavaa omavalvontaa ja muuta turvallisuustyötä.

 

3. Ravitsemisliikkeiden toiminnan rajoittaminen tartuntatautilaissa

Ravintolat suljettiin maaliskuussa 2020 kesäkuun alkuun asti silloin tuntemattoman koronapandemian iskiessä Suomeen. Tartuntatautilain 58 a §:n ja sen nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella ravitsemisliikkeiden toimintaa on niiden uudellaan avauduttua rajoitettu koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.  Ravintoloiden aukioloaikaa, anniskeluaikaa ja sisätilojen asiakaspaikkamääriä rajoitetaan alueen pandemiatilanteen mukaisesti.  Ravintolat ovat velvollisia ottamaan käyttöön tehostetut hygieniavelvoitteet ja niiden on huolehdittava, että asiakkailla on mahdollisuus pitää riittävä etäisyys muihin kuin omaan seurueeseen kuuluviin. MaRa on laatinut jäsenravintoloilleen kesäkuussa 2020 omavalvontaohjeistuksen, jota on päivitetty aina, kun valtioneuvosto on muuttanut asetustaan.

Ravintoloiden koronarajoituksia kiristettiin syksyllä 2020 epidemian toisessa vaiheessa. Rajoitusten kiristämistä perusteltiin sillä, että tartuntoja olisi tapahtunut yökerhoissa. MaRa vaati valtioneuvostoa ja THL:ää julkistamaan tiedot siitä, kuinka monta tartuntaa on tapahtunut yhtäältä ruokaravintoloissa ja toisaalta yöravintoloissa. Selvitystä ei pyynnöistä huolimatta tuolloin saatu.

Hybridistrategian seuranta-tilannearvioraportin 18.11.2020 mukaan tartunnanlähde tai tartuntapaikka saatiin selvitettyä 52 prosentissa kotimaassa tapahtuneista tartunnoista. Ravitsemisliikkeisiin liitettiin ainoastaan yksittäisiä tartuntoja. Joukkoaltistumisia raportoitiin suurimmassa osassa 21 sairaanhoitopiireistä viikolla 46. Ravitsemisliikkeissä ja yleisötapahtumissa tapahtui vain yksittäisiä joukkoaltistuksia (HE 245/2020, sivu 25). Voidaan kysyä perustellusti, ovatko hallituksen toimet ravintolarajoitusten suhteen olleet välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, kun toisaalta kysymys on yli 10 000 ravintolayrityksen elinkeinosta ja 77 000 työntekijän toimeentulosta. Sama koskee ammattimaisia kokous-, kongressi- ja messujärjestäjiä.

Ravintoloista tartunnan lähteinä on annettu julkisuudessa perusteettoman negatiivinen kuva. Yksittäisiä ongelmaravintoloita on nostettu perustellusti esille, mutta ylivoimainen enemmistö ravintoloista toimii vastuullisesti ja noudattaa omavalvontaa tarkasti. Ravintoloissa on tapahtunut vain yksittäisiä tartuntoja. Yksittäisiin ongelmia aiheuttaviin ravintoloihin tulee kohdistaa suoria viranomaistoimia ja tarvittaessa sulkea ravintola määräaikaisesti. Muutamien vastuuttomasti toimivien ravintolayritysten toiminnan vuoksi ei voida rajoittaa tuhansien ravintolayritysten toimintaa.

MaRa katsoo, että ravitsemisliikkeitä koskevan sääntelyn perustuminen tartuntatautilain 58 a ja b §:iin ja valtioneuvoston asetukseen on toimiva ratkaisu. Nykyinen malli tuo ravintola-alalle tarpeellista ennustettavuutta ja vaikuttaa mahdollisimman vähän ravitsemisliikkeiden väliseen kilpailutilanteeseen. Malli on kannustanut ravintoloita omavalvontaan ja tehostettuun hygieniaan, mikä näkyy vähäisinä tartuntoina ravintoloissa, etenkin MaRan jäsenravintoloissa.

 

4. Asiakastiloja koskevat hygieniavelvoitteet (ehdotuksen 58 c §)

Tartuntatautilaissa ei ole tällä hetkellä säännelty ravitsemisliiketiloja lukuun ottamatta asiakastilojen yleisistä hygieniavelvoitteista. Asiakastiloissa on kuitenkin vapaaehtoisesti ja laajamittaisesti otettu käyttöön tehostettuja hygieniakäytänteitä.   

Lakiehdotuksen mukaan yleisölle avoimia tai rajatun asiakaspiirin oleskelun tarkoitettuja sisätiloja sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajattuja ulkotiloja koskisivat myös yleiset hygieniavelvoitteet koronapandemian aikana. Nämä toimet liittyvät hygieniakäytänteisiin (mahdollisuus käsien puhdistamiseen), tilojen ja pintojen puhdistamiseen sekä toimintaohjeisiin riittävien etäisyyksien ylläpidosta ja muista tartuntojen leviämistä koskevista käytänteistä.   

MaRa kannattaa ehdotettua 58 c §:ää kuitenkin sillä muutoksella, että asiakastiloissa on sallittua poiketa riittävien etäisyyksien ylläpitoon liittyvistä käytänteistä, jos koronaviruksen leviäminen ehkäistään muulla tavalla.

Suuria ulkoilmafestivaaleja ei voida järjestää ensi kesänä siten, että yleisö jaettaisiin riittävien etäisyyksien ylläpitämiseksi eri alueille siten kuin hallituksen esityksen sivulla 41 todetaan. Musiikkifestivaali järjestetään pääsääntöisesti tilapäisesti rakennetussa ympäristössä, johon lukeutuu mahdollisesti lukuisia erilaisia ja erikokoisia esiintymislavoja sekä muita esiintymistiloja. Festivaaliympäristöön voi sisältyä useita kymmeniä erilaisia palveluita ja muita elementtejä. Tyypillisesti festivaalin asiakaskunta jakautuu samanaikaisesti käynnissä olevien esitysten, palvelutarjonnan ja muun sisällön myötä ympäri festivaalialuetta. Niin ikään tyypillistä on, että asiakaskunnan saapuminen ja poistuminen tapahtuma-alueelta jakautuu useiden tuntien mittaisten ikkunoiden sisään.

MaRa katsoo, että jos festivaalialueelle pääsee vain todistuksella rokottamisesta tai taudin sairastamisesta tai negatiivisella koronatestituloksella, festivaalialueella ei ole välttämätöntä vaatia riittävien etäisyyksien ylläpitämisen mahdollisuutta osallistujien välillä.  

 

5. Lähikontaktien estäminen asiakastiloissa (ehdotuksen 58 d §)

Kunta tai aluehallintovirasto voisivat ehdotetun 58 d §:n nojalla tehdä toiminnanharjoittajia velvoittavan päätöksen, jonka mukaan asiakastilojen käyttö on järjestettävä siten, että asiakkailla/seurueilla on tosiasiallisesti mahdollisuus välttää lähikontakti toisiin asiakkaisiin tai seurueisiin jos:

- epidemia on sairaanhoitopiirin alueella kiihtymisvaiheessa (tarttuvuusluku vähintään 25) ja alueella on ilmennyt tartuntaryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja

- on ilmeistä, että asiakastiloissa käyttöönotetut hygieniatoimet ja muut toimenpiteet eivät ole riittäviä ja

- päätös katsotaan välttämättömäksi koronaepidemian leviämisen estämiseksi. 

 

Lähikontaktin estämistä koskeva päätös voitaisiin tehdä sisätiloihin, joissa oleskelee samanaikaisesti yli 10 asiakasta tai osallistujaa (jäljempänä asiakas) tai alueellisesti ja toiminnallisesti rajattuihin ulkotiloihin, joita käytetään yli 50 asiakkaan samanaikaiseen oleskeluun.

Viranomaisen 58 d §:n nojalla tekemä päätös rajoittaa merkittävällä tavalla tilojen normaalia käyttöä tai voi estää toiminnan kokonaan. Päätös lisäisi merkittävästi yritysten kustannuksia, kun ne joutuisivat laatimaan ehdotetun 58 h §:n nojalla kirjallisen omavalvontasuunnitelman jokaiseen asiakastilaan ja valvomaan turvavälien noudattamista.

Asiakkaat noudattavat hyvin yritysten ja sen henkilökunnan antamia toimintaohjeita ja ovat oppineet pitämään etäisyyttä toisiin asiakkaisiin julkisuudessa käsiteltyjä yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Kasvomaskin käyttö julkisissa tiloissa ja liikennevälineissä on yleistynyt. Koronapandemia on lisännyt yleistä varovaisuutta ja monissa asiakastiloissa on hyvin väljää. Koronakorotukset ovat alkaneet vuoden vaihteessa ja riskiryhmäläiset saadaan rokotettua kevään aikana, mikä vähentää lakiesityksessä toimenpiteiden välttämättömyyttä.   

MaRa katsoo, että 58 d §:ssä on nostettava kunnan ja aluehallintoviraston päätöksen teon kynnystä. Vasta jos epidemia on edennyt sairaanhoitopiirin alueella leviämisvaiheeseen (ilmaantuvuusluku sairaanhoitopiirin alueella on vähintään 50 ja alueella on selvittämättömiä tartuntaryppäitä) voitaisiin harkita, ovatko yleiset hygieniatoimet riittämättömiä ja onko välttämätöntä tehdä lähikontaktin estämistä koskeva päätös säännöksessä mainittuja asiakastiloja koskien.

MaRa katsoo, että jos ilmaantuvuuslukuun perustuvaa edellytystä ei kaikkien asiakastilojen kohdalla nosteta, on välttämätöntä, että ulkotiloja koskevalle päätökselle säädetään korkeampi ilmaantuvuusluku. Ulkotiloissa koronaviruksen leviämisen riski on matalampi.

MaRa huomauttaa, että velvoittavaa päätöstä tehtäessä on arvioitava myös tarkkaan, tarvitseeko asiakastiloissa ryhtyä 58 d §:n mukaisiin rajoittaviin toimenpiteisiin. Jos esimerkiksi festivaalialueelle pääsee vain todistuksella rokottamisesta tai taudin sairastamisesta tai negatiivisella koronatestillä, ei ole välttämätöntä, että festivaalikävijöillä on mahdollisuus välttää lähikontakti muihin osallistujiin. Sama koskee myös muita isoja tapahtumia.  

 

6. Viranomaisen päätös sulkea asiakastilat määräajaksi (ehdotuksen 58 g §)

Kunta tai aluehallintovirasto voisi tehdä alueellaan elinkeinoharjoittajiin ja muihin toimijoihin kohdistuvan päätöksen sulkea määrätyt tilat enintään kahden viikon ajaksi. Sulkeminen kohdistuisi sellaisiin tiloihin ja alueille, joissa olisi erityinen mahdollisuus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle. Päätös sulkemisesta voitaisiin tehdä, jos

  • epidemia on sairaanhoitopiirin alueella leviämisvaiheessa (tarttuvuusluku vähintään 50), alueella todetaan tartuntaketjuja, joita ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja tartuntojen määrän sairaanhoitopiirin alueella arvioidaan johtajan laissa tarkemmin määritellyllä tavalla sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittumiseen ja
  • on ilmeistä, että tartuntatautilain 58 d §:n mukaisia ja muita jo toteutettuja toimenpiteitä ei voida pitää toimintaan liittyvän erityisen tartuntariskin vuoksi riittävänä ja
  • päätös on välttämätön koronaepidemian hallitsemattoman leviämisen estämiseksi.

 

Tilojen sulkeminen voisi koskea seuraavia tiloja:

- joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät tilat sekä kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat;

- yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat;

- tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmä-harrastustoimintaan käytettävät tilat;

- huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhat;

- sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat;

- kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.

Sulkemispäätöstä tehtäessä on otettava huomioon tiedossa oleva asiantuntemus siitä, muodostaako asiakkaiden tai osallistujien fyysinen läheisyys toisiinsa tai yhtä aikaa paikalla olevien ihmisten määrä tai muu sijoittuminen tilassa taikka taudin leviäminen pintojen välityksellä erityisen riskin covid-19-taudin leviämiselle, sekä se, onko toiminnassa tai siihen käytettävissä tiloissa erityinen mahdollisuus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle.

 

6.1 Ehdotettu ilmaantuvuusluku sulkemisen edellytyksenä on liian matala

Epidemian leviämisvaiheessa on jo otettu käyttöön asiakastiloissa yleisesti käytössä olevien hygieniatoimenpiteitä ja viranomaiset voivat leviämisvaiheen alueilla tehdä päätöksiä siitä, että asiakkailla on mahdollisuus välttää asiakaskontakti toisiin asiakkaisiin.

MaRa katsoo, että ehdotetussa 58 d §:ssä on nostettava ilmaantuvuuslukuun perustuvaa edellytystä. Se, että sairaanhoitopiiri on epidemian leviämisvaiheessa (ilmaantuvuusluku vähintään 50) ei vielä vaadi sitä, että olisi välttämätöntä ryhtyä sulkemaan asiakastiloja.  Vasta siinä tilanteessa, kun sairaanhoitopiirin alueella ilmaantuvuusluku on vähintään 100 ja alueella on selvittämättömiä tartuntaryppäitä, voitaisiin harkita tilojen sulkemista muiden säännöksessä mainittujen edellytysten täyttyessä.

MaRa katsoo, että jos sulkemisen edellytyksenä olevaa ilmaantuvuuslukua ei nosteta 50:stä kaikkien erityisen riskialttiiksi katsottavien tilojen osalta, on välttämätöntä, että ilmaantuvuusluku on tätä korkeampi ulkotilojen sulkemisen edellytyksenä. Ulkotiloissa koronaviruksen leviämisen riski on matalampi.

 

6.2 Tilojen sulkemista koskevaa listaa supistettava ja täsmennettävä

Lakiehdotuksen mukaan sulkeminen on mahdollista kohdistaa sellaisten toimialojen toimintoihin ja tiloihin, joihin sisältyy erityinen riski merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle. Ehdotuksen mukaan säännöksessä tarkoitetut toiminnan muodot ja niissä käytettävät tilat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa lähikontakteja tai muita tartunnan mahdollistavia kontakteja syntyy tai niitä on tilojen käyttöön liittyvin rakenteellisin sekä toiminnallisin ratkaisuin hankala kokonaisuudessaan välttää.

MaRa katsoo, että listassa on useita sellaisia MaRan toimialan yritysten hallinnassa olevia asiakastiloja ja paikkoja, joiden ei voida katsoa muodostavan erityistä riskiä koronaviruksen leviämiselle.

Toimenpiteiden oikeasuhtaisuus ja välttämättömyys edellyttävät myös sitä, että tilojen sulkemista koskevat päätökset kohdistetaan vain tiloihin, joissa on erityinen riski taudin tarttumiseen ja on ilmeistä, että muut toimenpiteet eivät ole riittäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että useimmissa tapauksissa voidaan sulkea erityisen riskialttiita tiloja koko alueen tai tilan sulkemisen sijaan.                   

Seuraavassa MaRa tuo esille miksi hiihtokeskukset ja keilahallit, kylpylöiden allastilat ja pukuhuonetilat, huvi- ja teemapuistot ja eläintarhat sekä sisäleikkipuistot on poistettava 58 d §:ssä mainituista tiloista, jotka voitaisiin sulkea. Näiden tilojen sulkemista ei voida pitää välttämättömänä eikä oikeasuhtaisena toimena koronaviruksen hallitsemattoman leviämisen ehkäisemiseksi.  

Useissa kuntien omistamissa uimahalleissa on pienten yrittäjien omistamia ravintoloita. Uimahallin toiminnan sulkeminen tarkoittaa käytännössä myös ravintoloiden sulkemista ja suuria tappioita muutenkin vaikeuksissa oleville yrittäjille.

                     

6.3 Hiihtokeskukset

Hiihtokeskukset ovat ulkoilmassa, jossa koronaviruksen leviämisen riski on sisätiloja pienempi. Rinteet ovat väljää tilaa, jossa on mahdollisuus lasketella niin, että lähikontakteja toisiin asiakkaisiin ei synny. Hiihtokeskukset ovat laatineet turvallisuusohjeet koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi hiihtohisseihin jonottaminen tapahtuu kontrolloidusti. Tuolihissiin, johon mahtuu istumaan useampi henkilö, otetaan seurueita. Jos tuolihississä on muita kuin samaan seurueeseen kuuluvia heidän väliinsä jätetään turvaväli. Ankkurihissiin mennään yksin tai samaan seurueeseen kuuluvan kanssa. Suomessa on käytössä kolmessa laskettelukeskuksessa yhteensä kolme gondolihissiä. Gondolihissit ovat muista hiihtohisseistä poiketen sisätilaa, mutta gondolihissien henkilömäärää voidaan koronapandemian aikana rajoittaa. Matka-aika kaikissa tuoli- ja gondolihisseissä on alle kymmenen minuuttia.

Jos laki tulisi voimaan ehdotetun kaltaisena, kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea koko hiihtokeskuksen ja kaikki sen rinteet, vaikka lasketellessa tai hiihtäessä ei voi syntyä erityistä riskiä koronaviruksen leviämiselle.  Koko hiihtokeskuksen sulkemista ei voida pitää missään tilanteessa välttämättömänä eikä oikeasuhtaisena toimenpiteenä. Huomioon tulee lisäksi ottaa keskuksen sulkemisen erittäin negatiivinen vaikutus kaikkiin matkailukeskuksen yrityksiin. Tiedossamme ei ole, että koronavirus oli Suomessa tarttunut lasketteluun liittyvissä tilanteissa.

MaRa esittää, että 58 g §:n 4 momentin liikuntatiloja koskevaa 1 - kohtaa muutetaan laissa niin, että siinä mainitaan tarkkarajaisesti ja täsmällisesti ne liikuntapaikat, joissa on erityinen riski koronaviruksen leviämiselle.  Hiihtokeskukset eivät kuulu tällaisiin tiloihin. 

 

6.4 Keilahallit

Myös keilahallien keilaradat ovat liikuntatiloja. Liikuntasuorituksen tekee yksi henkilö kerrallaan, eikä sen aikana synny lähikontaktia. Keilahalleilla yksittäiset keilaajat tai seurueet keilaavat omilla radoillaan. Keilaajilla on aina mahdollisuus pitää riittävä etäisyys muuhun kuin omaan seurueeseen kuuluviin. Keilahallissa ei voi syntyä erityistä riskiä koronaviruksen leviämiselle.  On lisäksi huomioitava, että monissa keilahalleissa ravintolapalvelujen tarjoaminen on liiketoiminnan kannalta olennainen osa. Keilahallit ovat noudattaneet tartuntatautilain ravitsemistoimintaa koskevia koronarajoituksia ja omavalvontaa keilahallin ravintoloissa ja keilahallin kaikilla anniskelualueilla. Kun keilahalli noudattaa toiminnassaan ravitsemistoimintaa koskevaa tartuntatautilain sääntelyä, ei siihen voida soveltaa 58 g §:n sääntelyä.

MaRa esittää, että 58 g §:n 4 momentin liikuntatiloja koskevaa 1 - kohtaa muutetaan laissa niin, että siinä mainitaan tarkkarajaisesti ja täsmällisesti ne liikuntapaikat, joissa on erityinen riski koronaviruksen leviämiselle.  Keilahallit eivät kuulu tällaisiin tiloihin. 

 

6.5 Kylpylöiden allastilat ja pukuhuonetilat                 

Koronapandemia on vaikuttanut erittäin voimakkaasti kylpylöihin, koska asiakasmäärät ovat romahtaneet. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että kylpylöiden allasosastoilla ei ole tapahtunut tartuntoja. Uima-allasvesissä käytetään aina desinfiointikemikaalina klooriyhdisteitä, joiden ansiosta virukset tuhoutuvat nopeasti uima-allasveteen joutuessaan.

Kylpylät ovat tehostaneen koronapandemian aikana hygienia- ja siivouskäytänteitään ja turvallisen kylpyläasioinnin varmistamiseksi. Asiakkaita muistutetaan, että sairaana ei saa tulla kylpylään. Kylpylät muistuttavat osana omavalvontaansa asiakkaita riittävän etäisyyden ylläpitämisestä suihkutiloissa, saunoissa ja allasalueilla ja vesihierontapisteillä. Pukuhuonetilojen väljyydestä pidetään myös huolta. Pienissä altaissa (esimerkiksi porealtaat) rajoitetaan samaan aikaan altaassa olevien henkilöiden määrää. Kylpylöissä on paikalla valvojia, jotka seuraavat, että ohjeita noudatetaan eikä tungosta synny.

Kylpylät rajoittavat tarpeen mukaan kylpylätiloissa samaan aikaan oleskelevien asiakkaiden määrää siten, että tungosta ei synny. Asiakasmäärien rajaamiseen ei ole ollut tarvetta, koska kylpylöiden asiakasmäärät ovat asiakkaiden varovaisuuden ja ulkomaisten matkailijoiden puuttuessa romahtaneet normaalista. Vaikea tilanne jatkuu ainakin kesään 2021 asti. Silloin suurin osa väestöä on saatu jo rokotettua koronavirusta vastaan.

Kylpylät tarjoavat palveluitaan terveysturvallisesti koronapandemian aikaan myös kuntoutujille. Kuntoutuspalvelujen tuottamisessa kylpylät noudattavat tarkasti viranomaisohjeita muun muassa hygieniasta ja turvaväleistä.

MaRa toteaa, että kylpylöissä ei ole tapahtunut todennettuja tartuntoja. Kylpylöitä ei voida pitää paikkoina, jotka muodostavat erityisen riskin koronaviruksen leviämiselle. Kylpylöiden allastilat ja pukuhuoneet on näin ollen poistettava niistä paikoista, jotka voidaan sulkea 58 g §:n 4 momentin nojalla.

 

6.6 Huvi- ja teemapuistot ja eläintarhat

Huvipuistot avattiin kesäkuussa 2020, ja ne olivat auki koko kesän rajoitetuin asiakasmäärin. Huvipuistot loivat kattavat omavalvontakäytänteet ja ohjeistukset, joilla ehkäistiin tehokkaasti koronaviruksen leviämistä alueella. Huvipuistot ottivat alueilleen normaalimäärää vähemmän asiakkaita ja tiloissa oli riittävän väljää. Turvavälit huomioitiin myös huvipuistolaitteissa niin, että asiakkaat eivät joutuneet lähekkäin seurueita lukuun ottamatta. Ensi kesänä riskit ovat pienempiä, koska ainakin riskiryhmät on saatu kesään mennessä rokotettua.  

MaRan jäseninä on myös seikkailupuistoja, joissa tarjotaan monipuolisia aktiviteetteja lapsille ja aikuisille. Seikkailupuistoja ovat esimerkiksi luontoon rakennetut kiipeilypuistot. Seikkailupuistot sijaitsevat ulkotiloissa ja ne ottivat kesäkuussa 2020 käyttöönsä huvi- ja elämyspuistojen omavalvontakäytänteet ja ohjeistukset koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Huvipuistoalueet ja seikkailupuistot sijaitsevat ulkoilmassa, joissa tartunnan leviämisen riski on pienempi. Huvipuistoissa ei viime huvipuistokaudella tapahtunut yhtään todennettua tartuntaa. Seikkailupuistoissa ei ole tapahtunut myöskään yhtään todennettua tartuntaa.

MaRan jäseninä on myös eläintarhoja, jotka sijaitsevat ulkotiloissa. Ulkotiloissa viruksen leviämisen riski on pienempi. Eläintarhojen alueet ovat laajoja, joten yritykset pystyvät estämään tungoksen syntymisen. Alueelle tulevien henkilöiden määrää voidaan rajoittaa, jos näyttää siltä, että alueelle on tulossa niin paljon ihmisiä, että riittävien turvavälien pitäminen toisiin asiakkaisiin ei olisi mahdollista.  

MaRa toteaa, että huvipuistoissa, seikkailupuistoissa ja eläintarhoissa ei ole tapahtunut todennettuja tartuntoja. Ne eivät ole paikkoja, jotka muodostavat erityisen riskin koronaviruksen leviämiselle.  Huvi- ja teemapuistot ja eläintarhat on näin ollen poistettava niistä paikoista, jotka voidaan sulkea 58 g §:n 4 momentin nojalla.

 

 

6.7 Sisäleikkipuistot

Koronapandemia on vaikuttanut erittäin voimakkaasti sisäleikkipuistoihin, joiden asiakasmäärät ja liikevaihto ovat romahtaneet.  

Sisäleikkipuistoissa on otettu käyttöön tehokkaita toimenpiteitä, joilla tartuntariski puistoissa voidaan minimoida ja mahdollistaa turvallinen puistotoiminta myös epidemia-aikana. Asiakkaiden turvaohjeet on täydennetty hygieniaohjeilla, joissa muistutetaan siitä, että puistoon voi tulla vain terveenä, käsihygieniasta tulee huolehtia ja muihin kuin omaan seurueeseen kuuluviin jäseniin tulee pitää riittävä etäisyys. Sisäleikkipuistoissa on otettu käyttöön tehostettuja hygieniatoimenpiteitä, esimerkiksi pintojen desinfiointia ja siivousvuoroja on lisätty normaalista ja kosketuspintoja on käsitelty pinnoitteilla, jotka tuhoavat viruksia ja bakteereita. Riittävistä turvaväleistä muistutetaan turvavälitarroilla. Koronapandemian aikana asiakasmääriä kontrolloidaan muun muassa etukäteisvarausjärjestelmillä ja asiakaskapasiteettia rajoittamalla, jolloin tiloissa on hyvin väljää ja turvaetäisyyksiä voidaan noudattaa.

MaRa toteaa, että sisäleikkipuistoissa ei ole tapahtunut todennettuja tartuntoja. Ne eivät ole paikkoja, jotka muodostavat erityisen riskin koronaviruksen leviämiselle. Sisäleikkipuistot on näin ollen poistettava niistä paikoista, jotka voidaan sulkea 58 g §:n 4 momentin nojalla.

 

6.8 Risteilyaluksissa sijaitsevat tilat on otettava sääntelyn piiriin

Ehdotetut säännökset henkilöliikenteestä (58 e § ja 58 f §) koskisivat Suomen lipun alla toimivia viihderisteilyaluksia.

MaRa huomauttaa, että viihderisteilijät tarjoavat matkustajille henkilöliikennepalveluiden lisäksi ravintolapalveluita, kokouspalveluita ja kylpyläpalveluita (sauna- ja allasosastot) ja tiloissa on myös lapsille tarkoitettuja sisäleikkipaikkoja. Ravitsemisliiketilojen osalta Suomen lainsäädännön piiriin kuuluvien risteilyalusten tulee noudattaa tartuntatautilain ravitsemisliiketiloja koskevia koronarajoituksia.  

MaRa katsoo sääntelyn tasapuolisuuden ja johdonmukaisuuden vuoksi välttämättömäksi, että erityisen riskialttiiksi katsottavien asiakastilojen sulkemista koskevaa säännöstä (58 g §) tulee soveltaa myös risteilyaluksissa oleviin tiloihin. Jos esimerkiksi maassa toimivien yritysten yleiset saunat tai uimahallien, maauimaloiden tai kylpylöiden allastilat, kuntosalit tai sisäleikkipaikat on mahdollista sulkea ehdotetun 58 g §:n nojalla, sen tulee koskea myös risteilyaluksissa olevia vastaavia tiloja. Päätöksen tilojen mahdollisesta sulkemisesta risteilyaluksessa tekisi liikenne- ja viestintävirasto.

 

6.9 Yrityksen liiketoiminnan sulkemisen kompensoiminen

Hallituksen esityksessä ei ole säännöstä, jonka mukaan asiakastilojen sulkemisesta aiheutuneet vahingot korvattaisiin yritykselle.

Kun ravintoloiden sulkemista koskeva laki säädettiin, eduskunta ja perustuslakivaliokunta edellyttivät toimenpiteitä ravitsemisliikkeiden kohtuullisten kustannusten kompensoinnista ja haitallisten vaikutusten lieventämisestä. Tartuntatautilain määräaikaista muutosta säädettäessä on otettava huomioon perustuslakivaliokunnan esiin nostama periaate haittojen kompensoimisesta, jos yrityksen tilat suljetaan. Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain määräaikaisella muutoksella suljettiin ravintolan asiakastilat asiakkailta huhti-toukokuussa. Hiihtokeskuksen, keilahallin, kylpylän, huvi- ja teemapuistojen, eläintarhojen ja sisäleikkipuistojen asiakastilojen sulkemisessa on kyse samanlaisesta päätöksestä. Siksi yrityksille on kompensoitava aiheutunut vahinko, jos asiakastilat suljetaan lainsäädännön perusteella kokonaan.  

Lakiesityksessä todetaan, että ehdotuksessa ei ole kyse rajoituksesta, joka rinnastuu ravintoloiden sulkemiseen. Edellä mainittujen asiakastilojen sulkeminen johtaa käytännössä siihen, että elinkeinonharjoittaja ei pysty harjoittamaan liiketoimintaa. Sulkemispäätös aiheuttaisi yrityksille merkittäviä taloudellisia tappioita, mistä seuraa yritystoiminnan lopettamisia, konkursseja ja työttömyyttä etenkin, kun yritykset ovat koronakriisin vuoksi jo valmiiksi heikossa taloudellisessa tilassa. 

Yritykset ovat palkanneet henkilökuntaa ja tehneet sopimuksia henkilöstönvuokrausyritysten kanssa. Viranomaisen päätös kieltää asiakastilojen käyttö johtaa tulovirran loppumiseen samalla, kun henkilöstö- ja muut kulut juoksevat. Yritys ei viranomaisen päätöksen perusteella voi välittömästi lomauttaa henkilökuntaa tai peruuttaa seuraamuksitta vuokratyöyritykselle tekemäänsä tilausta. Toinen merkittävä kustannus on toimitiloista tai alueesta maksettava vuokrat. Tilat ovat edelleen vuokralaisen hallinnassa, vaikka tiloihin ei voi viranomaisen päätöksen takia ottaa asiakkaita. Vuokranantajat, erityisesti pienet vuokranantajat taloudelliseen tilanteeseensa vedoten, eivät hyvin todennäköisesti suostu vapaaehtoisesti vapauttamaan vuokralaista vuokranmaksusta. Myös omien tilojen kustannukset on maksettava sulkemisen aikanakin. Yrityksille on myös syntynyt ennen rajoitusaikaa kuluja, jotka jäävät rasittamaan yrityksen tulosta liiketoiminnan keskeytyessä.

MaRa katsoo, että jos viranomaiselle annetaan oikeus tartuntatautilain nojalla kieltää asiakastilojen käyttö kokonaan tai osittain, valtion tulee kompensoida tilojen sulkemisesta aiheutuvat menetykset elinkeinonharjoittajalle.

 

Kunnioittavasti,

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa


​​​​​​​Kai Massa

lakimies, varatuomari