OIKEUSKANSLERILLE
KANTELU VALTIONEUVOSTON PÄÄTTÄMISTÄ RAVINTOLOIDEN KORONARAJOITUKSISTA PIRKANMAALLA, KANTA-HÄMEESSÄ, POHJOIS-POHJANMAALLA JA LÄNSI-POHJASSA

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (jäljempänä MaRa) pyytää kunnioittavasti oikeuskansleria tutkimaan, onko valtioneuvosto toiminut vastoin tartuntatautilain 58 a §:ää kiristäessään 15.11.2021 antamallaan valtioneuvoston asetuksella Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan maakunnan ravintolarajoituksia ns. leviämisvaiheen ravintolarajoituksiin ja rajoittaessaan näissä maakunnissa myös ruokaravintoloiden toimintaa.

 

Valtioneuvosto on 15.11.2021 antamalla asetuksella kiristänyt Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan ravitsemisliikkeiden rajoituksia ns. leviämisvaiheen rajoituksiin, jotka kajoavat syvästi ravitsemistoiminnan harjoittajien elinkeinovapauteen ja työntekijöiden työnteko-oikeuteen:

  • Ravintoloiden aukioloaikaa on näissä maakunnissa rajoitettu siten, että sallittu aukioloaika on klo 5–01, kun ravintoloiden toimintaa ei normaalitilanteessa rajoiteta.
  • Anniskeluaika on rajoitettu klo 9–24:een kun normaalisti ravintola voi anniskella 01.30:een ja jatkoaikailmoituksella 04:ään asti. 
  • Jos ravintolan pääasiallinen toiminta on alkoholijuomien anniskelua, ravintolan asiakaspaikat on rajoitettava sisällä ja ulkona puoleen normaalista (50 %). Muiden ravintoloiden asiakaspaikat sisällä tulee rajata 75 %:iin normaalista.
  • Asiakkailla on oltava oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä ravitsemisliikkeen sisätiloissa.

 

Ennen 15.11.2021 annettua asetusta Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan ravintoloiden aukioloaikaa, anniskeluaikaa, asiakaspaikkamäärää ei rajoitettu eikä sisätiloissa ollut voimassa istumapaikkavaatimusta. Ravintoloissa on ollut vain vähän tartuntoja. Koronavirus leviää Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Pohjassa muualla kuin ravintoloissa.

Jotta valtioneuvostolla olisi oikeus rajoittaa näissä maakunnissa sijaitsevien ravitsemisliikkeiden toimintaa näin ankarasti ja kiristää ravintolarajoituksia aiemmassa asetuksessa voimassa olevista, tulee siihen olla lailliset perusteet 58 a §:n nojalla.  Rajoituksien tulee lain ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön perusteella olla välttämättömiä juuri sillä alueella, jonne rajoituksia määrätään.

MaRan näkemyksen mukaan Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Länsi-Pohjaan valtioneuvoston asetuksella 15.11.2021 määrätyt ravitsemisliikkeiden rajoitukset ovat vastoin tartuntatautilain 58 a §:ää. Rajoitukset eivät ole välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia ottaen huomioon valtioneuvoston uudistettu hybridistrategia ja sen täysimääräinen soveltaminen 15.11.2021 alkaen, alueiden epidemiatilanteesta saatu selvitys sekä ruokaravintoloissa ja yöravintoloissa tapahtuneet tartunnat.

Valtioneuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa tehdä kokonaisarviointi rajoitustoimien hyödyistä ja haitoista ottaen huomioon koronapandemiasta ja valtioneuvoston asettamista rajoitustoimista ravintolayrittäjille, työntekijöille ja heidän perheilleen aiheutuneet erittäin negatiiviset ja pitkäaikaiset seuraukset. 

MaRa katsoo, että valtioneuvoston olisi tullut ottaa huomioon erot ravintolatyyppien välillä uudistettua hybridistrategiaa vastaavasti. Ruokaravintoloiden toiminnan rajoittamiselle ei ole ollut vähäisimpiäkään perusteita, koska THL on määritellyt ruokaravintolat vähäisen riskin tiloiksi. Muissa vähäisen riskin tiloissa ei ole voimassa rajoituksia.  Hybridistrategian täysimääräistä soveltamista 15.11.2021 alkaen koskevassa STM:n ohjauskirjeessä todetaan rajoitustoimiin liittyen, että toimenpiteet ovat lyhytkestoisia ja ne kohdennetaan ja painotetaan riskiperusteisesti.

Näillä ja kantelussa jäljempänä esitetyillä perusteilla MaRa saattaa asian oikeuskanslerin arvioitavaksi.

 

1. Tartuntatautilain 58 a § sääntelystä

Tartuntatautilain (1227/2016) 58 a §:n ja sen nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella voidaan rajoittaa ravintoloiden asiakaspaikkamäärää, aukioloaikaa- ja anniskeluaikaa ja asiakkaiden liikkumista ravintolassa.

Tartuntatautilain 58 a §:n 2 momentin nojalla, jos yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi on välttämätöntä, voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää tarkemmin tietyillä alueilla sijaitsevien ravitsemisliikkeiden asiakkaiden saapumiseen ja oleskeluun, asiakaspaikkojen sijoittamiseen sekä asiakkaiden puhetta peittävän äänentoiston käyttämisen ja musiikin soittamisen rajoittamiseen liittyvistä velvoitteista sekä sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärään liittyvistä vaatimuksista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan rajoittaa sellaisten ravitsemisliikkeiden, joiden pääasiallisena ravitsemistoimintana on tarjota yleisölle maksusta elintarvikelaissa tai Ahvenanmaan maakunnan vastaavassa lainsäädännössä tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa alkoholijuomia, asiakasmäärää enintään 67 prosenttia ravitsemisliikkeen suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä, joka on mainittu tilaa tai sen osaa koskevassa alkoholilain (1102/2017) 18 §:ssä tai Ahvenanmaan maakunnan vastaavassa lainsäädännössä tarkoitetussa anniskeluluvassa tai, jos ravitsemisliikkeellä ei ole anniskelulupaa, rakennusten paloturvallisuudesta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b §:n nojalla ja rakennuksen käyttöturvallisuudesta mainitun lain 117 d ja 117 k §:n nojalla annettujen säännösten tai Ahvenanmaan maakunnan vastaavan lainsäädännön mukaisesti hyväksytyssä rakennussuunnitelmassa. Muiden ravitsemisliikkeiden asiakasmäärää voidaan rajoittaa enintään 50 prosenttia edellä tarkoitetuissa säännöksissä tarkoitetusta suurimmasta asiakas- tai henkilömäärästä.

Tartuntatilain 58 a §:n 3 momentin nojalla ravitsemisliikkeen on lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole riittäviä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Tartuntatautilain 58 a §:n 5 momentissa todetaan, että edellä 2–4 momentin nojalla säädettyjen rajoitusten on oltava välttämättömiä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi niillä alueilla ja ravitsemisliikkeissä, joita ne koskevat.

Tartuntatautilain 58 b §:n 3 momentin nojalla valtioneuvoston on tarkoin seurattava, ovatko 58 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. Jos edellytykset eivät enää täyty, on valtioneuvoston viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin 58 a §:n ja siihen liittyvien säännösten kumoamiseksi. Jos 58 a §:n 2–4 momentin nojalla säädetyt rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä joillain alueilla tai säädetyssä laajuudessa, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 14/2020) todennut, että sääntelyn alueellinen soveltamisala on merkityksellinen sääntelyn välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden kannalta. Valiokunta korosti, että välttämättömyysedellytysten tulee säädösperusteisesti ohjata päätöksentekoa alueellisesta soveltamisalasta ja ettei rajoituksia voida säätää tai pitää voimassa sellaisilla alueilla, joissa se ei ole tartuntatautitilanteen vuoksi välttämätöntä (PeVL 14/2020 vp, s. 5).

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on ravintolarajoituksia koskevasta hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössään (StVM 27/2020 vp) todennut, että rajoitukset tulee kohdentaa ravitsemistoimintaan vain niillä alueilla ja siltä osin kuin se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Tartuntatautilain 58 a §:n 2 momentti säädettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön perustuen lakiin niin, että valtioneuvoston aseuksella voidaan säätää tarkemmin alueellisesti asiakkaiden oleskeluun ja asiakasipaikkojen sijoittamiseen liittyvistä velvoitteista sekä ravintoloiden asiakaspaikkarajoituksista, jos se on yleisvaarallisen tartuntatautilain leviämisen estämiseksi välttämätöntä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut mietinnössään 58 a §:n 2 momenttiin liittyen, että aluekohtaisen tilanteen ja rajoitusten välttämättömyyden arvioinnissa voidaan käyttää apuna esimerkiksi uusien tartuntojen ilmaantuvuuden määrää, positiivisten testitulosten osuutta testatuista, jäljitysten alkuperätietoja sekä yleisvaaralliseen tartuntatautiin liittyvää sairaalahoidon tarvetta alueella. Välttämättömyysarvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös lähialueiden ja koko maan tilanne.

MaRa toteaa, että välttämättömyysarvioita ei siis ole voitu tällöinkään tehdä pelkästään alueen ilmaantuvuusluvun perusteella. Huomionarvoista on, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön antamisen aikaan lokakuussa 2020 koronarokotteiden antamista väestöön ei ollut vielä edes aloitettu.   

Tartuntatautilain 58 a §:n 3 momentin nojalla asetuksella voidaan rajoittaa ravitsemisliikkeen aukioloaikaa ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole riittäviä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Kyseinen säännös säädettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti lakiin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut, että aukioloaikojen lyhentämisen edellytyksenä on ensinnäkin sen välttämättömyys yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Tällainen tilanne voisi olla käsillä esimerkiksi, jos aukioloaikojen ja mahdollisesti siihen liittyvän anniskelun takia asiakaskontaktit muodostuvat sellaisiksi, että etäisyys- tai hygieniavaatimuksista ei tartuntataudin leviämisen estämiseksi voida enää huolehtia. Lisäksi säännöksessä edellytettäisiin, että siinä luetellut toimenpiteet olisivat riittämättömiä kyseisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Nämä edellytykset säädettäisiin koskemaan myös säännökseen sisällytetyn asetuksenantovaltuuden käyttämistä. Tällöin ne asettavat perusteluvelvollisuuden asetusta säädettäessä. Valiokunta korostaa, että momentissa mainitut kellonajat ovat aikarajoja, joiden puitteissa rajoituksia tulee säätää välttämättömyysarvioinnin pohjalta. Valiokunta toteaa, että 3 momentin sääntelyn nojalla ei edellytetä ravitsemisliikkeen harjoittajilta epidemiologiseen tietämykseen perustuvaa kykyä arvioida ja ennakoida tautitilanteen kehittymistä väestössä. Momentilla on tarkoitus luoda perussäännös ja siihen nojaava asetuksenantovaltuus, jonka nojalla annetut säännökset tarkentavat ravitsemisliikkeen harjoittajaa koskevia velvoitteita.

Hallituksen esityksessä (HE 6/2021) ravintolarajoituksia koskevien tartuntatautilain säännösten voimassaoloaikaa esitettiin jatkettavaksi 30.6.2021 saakka. Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi asiassa mietinnön StVM 2/2021. Mietinnössään sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy talousvaliokunnan näkemykseen siitä, että kaikkein suurimmat taloudelliset vahingot aiheutuisivat viruksen laajamittaisesta leviämisestä, joten tehokkaat rajoitustoimet mahdollistava lainsäädäntö on tarpeen. Valiokunta pitää myös talousvaliokunnan tavoin tärkeänä, että rajoituksia puretaan heti tartuntatilanteen niin salliessa.

Hallituksen esityksessä (HE 73/2021) ravintolarajoituksia koskevien säännösten voimassaoloaikaa esitettiin jatkettavaksi 31.12.2021 asti.

Perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossaan (PeVL 16/2021) painottanut rajoitusten välttämättömyyden edellytystä. Valiokunta on kehottanut valtioneuvostoa harkitsemaan mahdollisuutta rajata esimerkiksi alueellista soveltamisalaa maakuntajakoa hienosyisemmin. Mikäli rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä jollain alueella tai alalla, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sääntelyn muuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä (StVM 14/2021 vp) todennut, että epidemian kulkuun liittyy väistämättä ennakoimattomuutta. Lyhyeksi määräajaksi säädettyjä rajoituksia mahdollistavien säännösten voimassaoloa on jouduttu useasti jatkamaan epidemian pitkittyessä, eikä epidemian keston pituutta voida vieläkään määrittää, joten valtioneuvostolla ja toimivaltaisilla viranomaisilla tulee valiokunnan näkemyksen mukaan edelleen säilyttää mahdollisuus reagoida rajoituksin epidemian mahdolliseen pahenemiseen. Valiokunta pitää siten ehdotettujen säännösten voimassaolon jatkamista perusteltuna väestön terveyden suojelemisen sekä terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttämisen näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että valtioneuvoston tulee sääntelyä sovellettaessa huomioida asianmukaisesti rokotusten eteneminen ja ilmaantuvuuden lasku sekä arvioida, onko rajoitusten voimassaolon jatkamiselle perusteita rokotustilanne sekä rajoituksista aiheutuvat taloudelliset haitat huomioiden.

Samalla valiokunta kuitenkin korostaa rajoitusten käyttöönoton korkeaa kynnystä. Säännösten voimassaolo ei itsessään merkitse rajoitustoimien käyttöönottoa, vaan valtioneuvostolla sekä toimivaltaisilla viranomaisilla on velvollisuus perustaa rajoitusten mahdollista käyttöönottoa koskevat päätöksensä epidemiatilanteeseen kytkeytyvään välttämättömyyspunnintaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että tartuntatautilain covid-19-epidemian torjumiseen liittyvät väliaikaiset säännökset eivät myöskään ole johdonmukaisia suhteessa tartuntatautilain toistaiseksi voimassa olevien säännösten kanssa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että rajoituksia koskevista säännöksistä ja myös niiden soveltamiskäytännöstä on muodostunut eri toimialojen välillä sekä myös toimialojen sisällä epidemian leviämisen estämisen näkökulmasta epäjohdonmukainen kokonaisuus. Myös talousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota eri toimialojen epäjohdonmukaiseen kohteluun (TaVL 15/2021 vp, s. 4).

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa kuitenkin, että edellä todetuista sääntelymekanismien ja säännösten sisältöjen eroavuuksista huolimatta kaikkia väliaikaisia rajoituksia yhdistävä säädöspohjainen edellytys on, että toimivaltaisella päätöksentekijällä ei ole oikeutta tehdä rajoituspäätöstä ennen välttämättömyyspunnintaa. Rajoitusten erilaiset soveltamisedellytykset luovat vasta perustan sille, että rajoitukset on mahdollista ottaa käyttöön. Rajoituspäätöksiä minkään toimialan osalta ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä, jolleivat ne ole välttämättömiä epidemian leviämisen estämiseksi. Valiokunta korostaa, että sääntelymekanismien ja soveltamisedellytysten eroista huolimatta eri viranomaisten on käytettävä välttämättömyyttä arvioidessaan oikeudenmukaisia ja oikeasuhtaisia perusteita toimialasta riippumatta siten, että rajoitukset kohdistuvat epidemian torjunnan näkökulmasta eri toimialoihin johdonmukaisella tavalla. Kaikkia rajoituksia yhdistävän välttämättömyyspunninnan kautta tulee rajoitukset suhteuttaa toisiinsa siten, että niistä muodostuu epidemian leviämisen estämiseksi perusteltu ja oikeasuhtainen kokonaisuus.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että myös perustuslakivaliokunta on covid-19-epidemian torjuntaan liittyvistä esityksistä antamissaan lausunnoissa edellyttänyt rajoituksilta välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta. Oikeasuhtaisuuteen sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemyksen mukaan kuuluu, että rajoitukset ovat oikeassa suhteessa tartuntariskiin. Sen lisäksi oikeasuhtaisuus tarkoittaa, että eri toimialoja sekä erityyppisiä tapahtumia, palveluja tai tiloja koskevat rajoitukset ovat keskenään johdonmukaisia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ravitsemisliikkeitä koskevien rajoitusten kohdalla on lisäksi edellytetty, että erityyppisiä ravitsemisliikkeitä tulee eriyttää siten, että rajoitukset kohdistuvat eri tavoin epidemian torjunnan näkökulmasta erityyppisiin ravitsemisliikkeisiin (PeVL 31/2020 vp, s. 5, StVM 27/2020 vp, s. 4 sekä StVM 9/2021 vp, s. 6—10). Valiokunta korostaa, että myös muita toimialoja koskevat rajoituspäätökset tulee kohdentaa välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuuspunninnalla erityyppisiin toimijoihin eriytetysti nimenomaisesti epidemian torjunnan näkökulmasta. Rajoitusten kohdentuminen on epidemian aikana vaihdellut. Rajoitukset ovat kuitenkin kohdistuneet esimerkiksi tapahtuma- ja kulttuurialaan sekä urheilutapahtumiin epäjohdonmukaisesti suhteessa ravitsemisliikkeisiin. Myöskään sallittujen yleisö- tai asiakasmäärien rajoitukset eivät ole olleet johdonmukaisia suhteessa esimerkiksi tapahtumapaikan tai palvelunantajan tilan kokoon. Rajoitukset eivät siten valiokunnan näkemyksen mukaan ole kohdentuneet epidemian leviämisen estämisen näkökulmasta oikeudenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla toimialojen kesken tai toimialojen sisällä. Valtioneuvoston lisäksi aluehallintovirastojen sekä liikenne- ja viestintäviraston tulee käyttää harkintavaltaansa siten, että rajoitukset muodostuvat epidemian torjunnan kannalta johdonmukaisiksi suhteessa eri toimialoihin sekä toimialojen sisällä erityyppisiin toimijoihin.

Valtioneuvoston sekä muiden toimivaltaisten viranomaisten tulee hyödyntää sairaanhoitopiirien alueellisten covid-19-epidemian torjunnan yhteistyöryhmien asiantuntemusta rajoitusten alueellisesta sekä toimialakohtaisesta välttämättömyydestä ja oikeasuhtaisuudesta.

Välttämättömyysarvioinnissa on valiokunnan näkemyksen mukaan huomioitava myös, että tuoreimpien tietojen valossa näyttää siltä, että rokotuskattavuudessa päästään varsin hyvälle tasolle jo kesän aikana. Uusimmat variantit näyttävät voivan levitä entistä tehokkaammin, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan kahden rokotuksen jälkeen suoja niitäkin vastaan on hyvä. Rokotuskattavuuden joutuisa eteneminen asettaa arviot virustartuntojen luomasta terveydenhuoltojärjestelmän kuormituksesta erilaiseen valoon. Vaikka virusmuunnosten leviämistä on vaikea ennakoida, näyttäytyy rokotusten vaikutus ennen kaikkea vakavampien taudinkuvien vähenemisenä, mikä heijastuu myös sairaanhoidon ja tehohoidon kuormitukseen. Näin ollen valtioneuvoston sekä toimivaltaisten viranomaisten tulee valiokunnan näkemyksen mukaan jatkossa seurata ja uudelleenarvioida esimerkiksi ilmaantuvuuslukujen suhteellista merkitystä ja raja-arvoja rajoitusten välttämättömyydelle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 27/2020 vp) mukaan jäljitysten alkuperätiedot on otettava huomioon rajoitusten välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta harkittaessa.  

MaRa toteaa, että viranomaisten julkaisemista tartuntalähteitä kuvaavista materiaalista käy ilmi, että Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla tartuntoja ei ole ilmennyt ruokaravintoloissa eikä edes anniskelupainotteisissa ravintoloissa tai tartuntojen määrä on vähäinen. Saatavilla olevassa materiaalissa ruokaravintoloita ei mainita tartunnan lähteinä lainkaan. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin 11.11.2021 julkaiseman tiedotteen mukaan sairaanhoitopiirin alueella on todettu ravintolalähtöisiä tartuntaketjuja, jotka ovat johtaneet myös sairaalahoitoon. Tarkempaa selvitystä siitä kuinka monta tartuntaa on lähtöisin ruokaravintoloista tai anniskelupainotteisista ravintoloista Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ei ole saatavissa julkisista lähteistä.

Valtioneuvosto ei ole myöskään ottanut huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 14/2021 vp) edellytettyä oikeasuhtaisuutta, joka tarkoittaa, että eri toimialoja ja erityyppisiä tapahtumia ja tiloja koskevat rajoitukset ovat keskenään johdonmukaisia. THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukossa ruokaravintolat on luokiteltu vähäisen riskin tiloiksi. Ne ovat vähäriskisiä tiloja samalla tavalla kuin esimerkiksi elintarvikekaupat, kampaamot, parturit, kodinkonekaupat, raitiovaunut ja junien lähiliikenne. Näissä missään ei ole ollut ankaria liiketoiminnan rajoituksia koko koronapandemian aikana. Se, että valtioneuvosto on 15.11. asettanut Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan ruokaravintoloille rajoitukset samalla, kun muissa vähäisen riskin tiloissa ei ole mitään rajoituksia osoittaa, että valtioneuvoston päätös ei ole tartuntatautilain ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukainen.

MaRa toteaa, että valtioneuvosto on kesästä 2021 alkaen perustanut ravintoloiden rajoitukset yksinomaan alueen koronakoordinaatioryhmien kannanottoihin. Eri alueilla olevien koronakoordinaatiotyöryhmien harkinta on vaihdellut. Jotkut ryhmät ovat ottaneet huomioon muitakin näkökohtia kuin pelkän ilmaantuvuusluvun, kuten rajoitusten erittäin negatiiviset vaikutukset ravintolayrittäjiin, työntekijöihin ja heidän perheisiinsä. Tästä on aiheutunut merkittävä epätasa-arvo maan eri osissa toimivien yrittäjien ja työntekijöiden välillä. Valtioneuvoston tehtävänä on tehdä kokonaisharkinta rajoitustoimien hyödyistä ja haitoista. Tämän tehtävän valtioneuvosto on laiminlyönyt.

 

 

2. Valtioneuvoston uusi hybridistrategia ja STM:n päivitetty toimintasuunnitelma

Valtioneuvosto on 9.9.2021 hyväksynyt uuden hybridistrategian toimintasuunnitelman.  Uudessa toimintasuunnitelmassa alueita ei ole enää jaoteltu perustasoon ja kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin. STM hybridistrategian täysimääräistä soveltamista koskevassa ohjauskirjeessä on määritelty leviämisalueen epidemiologiset kriteerit.

 

STM on antanut 11.11.2021 ohjauskirjeen uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman täysimääräisestä soveltamisesta[1]. Kirjeessä todetaan, että uudistetussa hybridistrategian toimintasuunnitelmassa todetaan, että toimintasuunnitelma otetaan täysimääräisesti käyttöön, kun rokotusten kohderyhmään kuuluvien 12 vuotta täyttäneiden vähintään 80 prosentin rokotuskattavuus saavutetaan tai kaikilla halukkailla kohdeväestöön kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokoteannosta. Koronarokotukset ovat edenneet hyvin, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan edellä mainittu tavoite 80 prosentin rokotuskattavuudesta saavutettiin 10.11.2021. Tavoitteen saavuttamisen myötä STM ohjaa tällä kirjeellä toimintasuunnitelman soveltamista 15.11.2021 alkaen.

Ohjauskirjeessä todetaan, että toimintasuunnitelman täysimääräisen soveltamisen tavoitteena on epidemian alueellisista vaihekuvauksista, valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luopuminen kokonaan. Ministeriö on valmistellut aiempien vaihekriteereiden tilalle nykyiseen tautitilanteeseen paremmin soveltuvat epidemian leviämisalueiden epidemiologiset tunnusmerkit (liite). [2] Tunnusmerkkejä voidaan käyttää suuntaa antavana apuna niiden toimenpiteiden tarpeen arvioinnissa, joita tulee harkita koronaepidemian hallitsemattoman ja vakavaa sairastavuutta merkittävästi lisäävä kasvun riskin johdosta alueellisesti tai joissakin alueen toimintaympäristöissä (väestöryhmässä tiloissa tai toiminnoissa). Ministeriö pyytää alueellisia viranomaisia koronakoordinaatioryhmissä seuraamaan edelleen alueen epidemiatilannetta ja harkitsemaan sen perusteella, mitä suosituksia ja rajoituksia tarvitaan epidemian hillitsemiseksi.

Ministeriö suosittelee, että rajoitustoimenpiteitä toteutetaan merkittävissä paikallisissa tautirypästilanteissa, ja varsinaisia hallintopäätöksin asetettavia rajoitustoimia tehdään, jos se on välttämätöntä. Toimenpiteet ovat lyhytkestoisia ja ne kohdennetaan ja painotetaan riskiperusteisesti. THL:n riskipotentiaalin arviointimalli ohjaa ja tukee rajoitusten ja informaatio-ohjauksen kohdentamista ja sisällöstä päättämistä.

STM ohjauskirjeen mukaan viranomaistoimien tulee olla ripeitä ja tilannetta ennakoivia sekä käyttää viranomaiselle osoitettua toimivaltaa viipymättä, mutta noudattaen suhteellisuus-, välttämättömyys- ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteita sekä muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Tartuntojen leviämistä ja sen haitallisia vaikutuksia voidaan tehokkaasti estää ottamalla käyttöön hybridistrategian mukaiset toimenpiteet oikea-aikaisesti. Toimenpiteet tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi ovat edelleen tehokkaita ja niiden käyttö voi edelleen olla välttämätöntä. Arviointiin ja toimenpiteisiin kuuluu myös toimenpidetarvearvioiden ja ehdotusten tekeminen valtioneuvostolle asioissa, joissa silla on toimivalta päättää rajoitusten käytöstä (ravitsemistoiminta korkean tartuntariskin toimintana).

Valtioneuvoston asetuksen perustelumuistiossa todetaan, STM epidemiologiset kriteerit täyttyvät alueiden tekemien arvioiden perusteella 12 alueella.

 

Ruokaravintolat ovat vähäisen riskin tiloja

MaRa huomauttaa, että STM ohjauskirjeessä on virheellisesti mainittu ravitsemistoiminta kaikilta osin korkean tartuntatautiriskin toimintana. Ruokaravintolat ovat THL:n riskipotentiaalitaulukossa vähäisen riskin tiloja.

THL on lausunnossaan valtioneuvostolle todennut, että THL luokittelee tartuntariskin suuruuden ja leviämispotentiaalin arvioinnin perusteella baarien ja pubien, karaokebaarien ja yökerhojen sisätilat merkittävän riskin ympäristöiksi, ulkoilma-anniskeluterassit kohtalaisen riskitason ympäristöiksi ja vastaavasti henkilöstöravintolat sekä ruokaravintoloiden sisätilat ja ulkoilmaruokailuterassit vähäisen riskitason ympäristöiksi.

THL:n riskipotentiaalitaulukossa on vähäriskisen toiminnan osalta todettu, että vähäisen riskin tilanteissa koronavirustartunnan ja taudin leviämisen todennäköisyys on pieni. Tällaisissa tilanteissa kontaktit ovat tyypillisesti lyhytkestoisia. Myös ulkona tartuntariski vähenee huomattavasti verrattuna sisätiloihin ja on yleensä vähäinen. Ilmanvaihdolla, maskeilla, käsihygienialla sekä ruuhkien välttämisellä saadaan edelleen vähennettyä tartuntariskiä sekä sisätiloissa että ruuhkaisissa ulkotiloissa.

Valtioneuvoston asetuksen perustelumuistiossa sivulla 3 todetaan, että ravitsemistoiminnan rajoitusten jatkamisen yhteydessä on otettu huomioon erityisesti se, että maskin käyttö on käytännön syistä ravintoloissa haasteellista, kun syödään ja juodaan. Ravintoloissa syöminen ja juominen on toiminnan päätarkoitus ja ruokaa ja juomia nautitaan suuri osa vietetystä ajasta. Suojamaskin käyttöaikaa on siten ravintoloista tyypillisesti pienempi osuus ajasta kuin esim. teatterissa.

MaRa toteaa, että asetuksen perustelumuistiossa mainitut suojamaskin käyttöön liittyvät asiat eivät ole tekijöitä, jotka nostaisivat ruokaravintoloiden riskipotentiaalia vähäriskisestä toiminnasta muuksi. Ruokaravintoloissa asiakkaat ja seurueet istuvat omissa pöydissään ja kontaktit muihin asiakkaisiin ovat tyypillisesti ravintolakäynnin aikana lyhytkestoisia. Ruokaravintoloita kuten muitakin ravintoloita koskevat tartuntatautilain yleiset hygieniavelvoitteet ja asiakaspaikkojen riittävästä etäisyydestä huolehtiminen. Suojamaskin käytöllä voidaan toki riskiä edelleen madaltaa vähäriskisessä toiminnassa.

Valtioneuvosto toteaa virheellisesti perustelumuistiossaan (sivu 10), että ruokaravintoloiden toimintaa rajoitetaan leviämisalueella ainoastaan edellyttämällä asiakkailla olevan oma istumapaikka (joka heillä toiminnan luonteen vuoksi yleensä on) sekä rajoittamalla asiakasmäärä näissä paikoissa kolmeen neljäosaan normaalista. Anniskeluajan rajoittaminen 24:ään ja aukioloajan rajoittaminen 01:een on olennainen rajoitus monelle illallisravintolalle. Alkoholilaissa normaali anniskeluaika on 01:30:een asti ja monet illallista tarjoavat ravintolat ovat tilaisuuksia varten tehneet jatkoaikailmoituksen, jonka nojalla anniskelua voidaan jatkaa tämän jälkeen.

Vähäisen riskiluokkaan kuuluvien henkilöstöravintoloiden toimintaa ei rajoiteta tartuntatautilain 58 a §:n nojalla. Valtioneuvosto on THL:n lausunnosta huolimatta jatkanut vähäisen riskin ruokaravintoloiden toiminnan ankaraa rajoittamista valtioneuvoston asetuksella. Tämä on selkeästi vastoin uudistettua hybridistrategiaa ja rajoituksien edellytyksenä olevaa välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatetta.

 

Valtakunnallisista ravintolarajoituksista tulisi luopua, kun kohdeväestön rokotekattavuus yli 80 prosenttia

STM:n ja THL:n infotilaisuudessa[3] 11.11 on todettu, että 18 vuotta täyttäneistä täyden sarjan rokotteita Suomessa on saanut 82,8 prosenttia väestöstä. Rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 86 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen ja 80 prosenttia kaksi rokoteannosta 10.11. mennessä

Valtioneuvoston asetuksen perustelumuistiossa (sivu 3) todetaan kohdassa ravitsemisliikkeiden rooli covid-19 epidemian leviämisessä, että anniskeluravintoloiden suurimmassa kohderyhmässä, eli aikuisissa ja nuorissa aikuista (20 - 49 v.) yli neljännes (noin 500 000) on kokonaan rokottamattomia. Rokottamattomilla ko. ikäryhmän edustajilla tartuntatapausten ilmaantuvuus on ollut suuri (450-500 tapausta/14 vrk/100 000). MaRa toteaa, että ankaria ravintolarajoituksia ei voi ylläpitää sillä perusteella, että väestöstä osa jättää ilman lääketieteellistä syystä ottamatta rokotetta. Näistä mainituista rokottamattomista kansalaisista kaikki ovat voineet 15.11.2021 mennessä halutessaan saada täyden rokotussarjan. Kuten kantelussa jäljempänä käsitellään niin asetusta annettaessa ravintolatartuntojen määrä on ollut viikkokaudet alhainen, mikä MaRan käsityksen mukaan aiheutuu osaltaan siitä, että suurin osa ravintolan asiakaskunnasta on suojannut itsensä rokotteilla.

Kun rokotekattavuus on täysi-ikäisten osalta jo yli 82 prosenttia, kohdeväestössä 80 prosentin kattavuus on saavutettu 10.11.2021 ja ravintoloissa tapahtuneiden tartuntojen määrä on ollut vähäinen, valtakunnallisista asetuksella määrättävistä ravintolarajoituksista olisi tullut luopua kaikilla alueilla. Valtakunnallisten ravintolarajoitusten määrääminen asetuksella 15.11.2021 on ollut hybridistrategian vastaista epidemiatilanne ja rokotekattavuus huomioiden.

 

3. Epidemia on muuttunut rokottamattomien epidemiaksi, jossa virus leviää muualla kuin ravintoloissa

Ravintolatartuntojen määrä on alhainen valtakunnallisesti

THL:n ravintolarajoituksia koskevassa lausunnossa valtioneuvostolle (6.10.2021) todettiin, että ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden tartuntojen määrä on pysynyt viimeisten viikkojen aikana alhaisena, mikä on todennäköisimmin seurausta niihin kohdistuvista rajoituksista. THL lausui valtioneuvostolle 13.10.2021, että ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden tartuntojen määrä on pysynyt viimeisten viikkojen aikana alhaisena, mikä voi liittyä rajoituksiin. 

THL on jättänyt tämän jälkeen lausunnoissaan (20.10.2021[4], 27.10.2021[5] ja 3.11.2021[6] ja edelleen 15.11.2021[7]) valtioneuvostolle mainitsematta sen, että ravintoloissa tapahtuneiden tartuntojen määrä on pysynyt edelleen alhaisena. THL ei ota kantaa tartuntojen alhaiseen määrään ja rajoitusten väliseen yhteyteen.

MaRan näkemys on, että kun ravintolatartuntojen määrä on asetusta 15.11.2021 annettaessa pysynyt viikkokaudet alhaisena, ravintolarajoituksille ole enää epidemiologista perustetta. THL:n lausunnon sisällön muuttaminen johtuu siitä, että syy-seuraussuhdetta rajoituksille ja ravintolassa tapahtuneiden tartuntojen vähäiselle määrälle ei voida osoittaa. 

THL:n lausunnossa toistetaan samaa vanhentunutta tekstiä siitä, kuinka ravitsemisliikkeissä tapahtuneiden altistumisten ja tartuntojen määrä olisi todennäköisesti aliarvio johtuen sekä raportoinnin puutteesta että siitä, että tartunnan lähde jää nykyisellään suuressa osassa tapauksissa selvittämättä.  Laitoksen arvio on, että alkoholimyyntiin keskittyvissä ja myöhään auki olevissa ravitsemisliikkeissä vallitsee erittäin merkittävä tartunnan riski erityisesti rokottamattomille tai vain osittain rokotetuille henkilöille. Ottaen huomioon ko. ravitsemisliikkeiden riskitason sekä erittäin suuren asiakaspaikkojen määrän, voi ravitsemisliikkeiden toiminnan rajoittamisella olla hyvin suuri merkitys epidemiatilanteen hallitsemiseksi. THL:n arvio on, että edellä mainittujen ravitsemisliikkeiden asiakasmäärien ja aukioloaikojen selvä rajoittaminen sellaisilla alueilla, joilla sairaalakuormitus on korkea, kunnes 20–50 vuotta täyttäneissä on saavutettu riittävä rokotuskattavuus, voisi merkittävästi hillitä tämän ikäluokan riskejä ja ehkäistä sairaalakuormituksen kasvua THL:n arvio on, että näiden rajoitustoimien toteuttaminen on ensisijaista, verrattuna matalamman riskin tapahtumiin ja tilanteisiin, joiden rajoittamisella ei saavutettaisi vastaavaa hyötyä epidemian hillitsemisessä.

THL on virheellisesti pitänyt asiakaspaikkojen määrää (Suomessa yhteensä noin 10.000 anniskelupaikkaa, jossa on yhteensä 3,2 miljoonaa asiakaspaikkaa) riskiä nostavana tekijänä. Suuri asiakaspaikkojen määrä päinvastoin osoittaa, että ravintoloissa on paljon tilaa. Asiakaspaikkamäärä ei tarkoita samaa kuin asiakasmäärä. Esimerkiksi 200 asiakaspaikkaisessa ravintolassa voi olla paikalla 50 asiakasta, jolloin ravintolassa on hyvin väljää.

Valtioneuvoston muistiossa ravintolarajoitusten laillisuutta pyritään perustelemaan keväällä 2021 tapahtuneilla tartunnoilla. Tämä ei ole tartuntatautilain välttämättömyysharkinnan mukaista. Arvio pitää tehdä tämänhetkisen tilanteen mukaisesti. Epidemian kuva poikkeaa huomattavasti keväästä.

Valtioneuvoston muistiossa todetaan, että kun ravitsemisliikkeet olivat 9.3.–18.4. suljettuina, koronavirustartunnat vähenivät 57 prosenttia. Ravintolasulkua edeltävällä viikolla (vko 9) tartuntoja ilmeni yhteensä 4 463 ja sulun viimeisellä viikolla (vko 15) enää 1 931. Kaikista rajoitustoimista ravintolasululla näyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan olleen kaikkein suurin vaikutus tartuntariskien vähentämiseen. Todennäköisesti tämä on liittynyt erityisesti alkoholin myyntiin sekä ohjelmapalveluita tarjoavien erikoistuneiden baarien, pubien, klubien ja yökerhojen sulkemiseen.

Muistiossa todetaan, että tartuntoja on todettu myös pääasiassa ruokailuun keskittyvissä ravitsemisliikkeissä. Ravintolasulun jälkeisenä aikana (19.4. alkaen) sekä tartuntoja että joukkoaltistumisia, joissa vähintään 10 henkilöä on voitu tunnistaa ravitsemisliikkeessä altistuneiksi, on raportoitu tapahtuneen sekä ruoka- että anniskeluravintoloissa. Tämän vuoksi ja uuden virusmuunnoksen leviämiskyvyn vuoksi rajoitukset ovat osaltaan välttämättömiä kaikissa ravitsemisliikkeissä, joissa ihmiset siis kohtaavat toisiaan.

 

MaRa toteaa, että tilanne maalis-huhtikuussa ja keväällä 2021 oli täysin erilainen kuin marraskuun alussa. Maaliskuun 11. päivänä Suomessa rokotuksia oli annettu vasta yksi annos 500 000 henkilölle (8,9 prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä).[8] Huhtikuun 22. päivä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Suomessa ensimmäisen annoksen rokotetta saanut yli 1,3 miljoonaa henkilöä (n. 30 prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä). [9] Alkukeväästä rokotuksia olivat saaneet vasta iäkkäät ja riskiryhmät. Maalis-huhtikuussa 2021 suurin osa väestöstä on ollut ilman rokotussuojaa, mikä on vaikuttanut myös ravintoloissa tapahtuneiden tartuntojen määrään.

STM:n ja THL:n koronainfon (11.11.)[10] mukaan Suomessa 82,8 prosenttia yli 18 vuotta täyttäneistä on saanut kaksi rokotetta. Vielä useampi olisi voinut halutessaan saada kaksi rokotetta. Kohdeväestössä eli yli 12-vuotiaissa 80 prosentin rokotuskattavuus täydellä rokotussarjalla on saavutettu 11.11.2021.

Faktapohjainen tieto tartunnoista osoittaa, että virus leviää muualla kuin ravintoloissa eivätkä yöllä pitkään auki olevat ravintolat ole erityisen riskialttiita paikkoja. Ravintoloiden asiakaskunta koostuu pääosin täysi-ikäisistä asiakkaista, joiden rokotekattavuus on 11.11.2021 ollut yli 82 prosenttia. Yöaikaan auki olevien anniskelupainotteisten ravintoloiden asiakaskunta koostuu yksinomaan täysi-ikäisistä. Väestön hyvä rokotekattavuus vähentää koronaviruksen leviämistä myös ravintoloissa. Koronatartuntojen määrä ravintoloissa on pysynyt usean viikon ajan alhaisena, vaikka ilmaantuvuusluvut ovat joillakin alueilla olleet korkeita, kun virus on levinnyt rokottamattomassa väestössä muualla kuin ravintoloissa. Vaikuttaa siltä, että enemmistö ravintola-asiakkaista on suojannut itsensä täydellä rokotussarjalla. 

Tartunnoista saadut tiedot osoittavat, että koronavirus leviää nyt rokottamattoman väestön keskuudessa perhepiirissä ja yksityisissä juhlissa.

MaRa huomauttaa, että perustason ja kiihtymisvaiheen alueilla ei rajoiteta ravintoloiden aukioloaikaa eikä anniskeluaikaa, joten ravintoloissa tapahtuneiden tartuntojen alhaista tartuntamäärää näillä alueilla ei voi perustella rajoituksilla. Vaikka ravintoloiden toimintaa ei ole ollut rajoitettu Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla, heikentynyt koronatilanne ei ole aiheutunut ravintoloista, koska tartunnat ovat levinneet rokottamattoman väestön keskuudessa muualla kuin ravintoloissa. Saatavilla olevassa materiaalissa ruokaravintoloita ei mainita tartunnan lähteinä lainkaan. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on tiedottanut alueella olleen ravintolalähtöisiä tartuntaketjuja, jotka ovat johtaneet myös sairaalahoitoon. Tarkempaa selvitystä siitä, kuinka monta tartuntaa Länsi-Pohjassa on lähtöisin ruokaravintoloista tai anniskelupainotteisesta ravintoloista ei ole saatavissa julkisista lähteistä.  THL ei myöskään lausunnossaan totea, että rajoituksilla olisi syy-seuraussuhde tartuntojen vähäiseen määrään ravintoloissa. Ravintolarajoitukset tulee purkaa myös leviämisalueilla.

MaRa katsoo, että asetusta annettaessa koronavirusepidemia on muuttunut rokottamattomien epidemiaksi. Tartuntojen ja sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden määrän perusteella ei ole enää välttämätöntä ja oikeasuhtaista rajoittaa ravintolayritysten, yrittäjien ja työntekijöiden perustuslaillisia oikeuksia. Ravintoloiden toiminnan rajoittaminen ei ole välttämätöntä eikä oikeasuhtaista millään alueella, koska virus ei leviä ravintoloissa.

Rokottamattomien riskillä saada tartunta ei voida perustella ravintolatoiminnan rajoituksia eikä myöskään kokoontumisrajoituksia tai asia-kas- tai osallistujatiloihin kohdistettavia rajoituksia.

 

Pirkanmaalla koronavirus leviää muualla kuin ravintoloissa

Tays on 9.11. tiedottanut[11], että viime viikolla Pirkanmaalla todettiin 452 uutta koronatartuntaa, joiden lähde saatiin selvitettyä 61 prosentissa tapauksista. Suurin osa tartunnoista saadaan edelleen perhepiirissä ja ystävien kesken. Tartuntoja todettiin melko vähän kouluissa, päiväkodeissa tai työpaikoilla. Tartuntojen määrä nousi erityisesti alle 50-vuotiaiden ikäryhmissä.

MaRa toteaa, että Tays ei ole maininnut ravintoloita yleisimpien tartuntalähteiden joukossa lainkaan. Koronavirus leviää Pirkanmaalla rokottamattomassa väestössä perhepiirissä ja yksityisissä tapaamissa ja muualla kuin ravintoloissa. Valtioneuvosto ei ole voinut määrätä Pirkanmaalle ankaria ravintolarajoituksia, koska virus ei sairaanhoitopiirin tietojen mukaan leviä ravintoloissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaan välttämättömyysharkinnassa jäljityksen alkuperätiedot ovat välttämätön edellytys sille, että ravintoloille voidaan asettaa ankarat rajoitukset.

 

Kanta-Hämeessä koronavirus leviää muualla kuin ravintoloissa

Kanta-Hämeen keskussairaala on 12.11 tiedottanut[12] että maakunta siirtyy leviämisvaiheeseen ja valtioneuvostolle esitetään ravintolarajoitusten käyttöönottoa. Ravintoloita ei mainita tiedotteessa yleisempien tartunnanlähteiden joukossa lainkaan.   Koronavirus leviää Kanta-Hämeessä rokottamattomassa väestössä perhepiirissä ja yksityisissä tapaamissa ja muualla kuin ravintoloissa. Valtioneuvosto ei voi määrätä Kanta-Hämeeseen ankaria ravintolarajoituksia, koska virus ei Kanta-Hämeen keskussairaalan tiedotteen mukaan leviä ravintoloissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaan välttämättömyysharkinnassa jäljityksen alkuperätiedot ovat välttämätön edellytys sille, että ravintoloille voidaan asettaa ankarat rajoitukset.

 

Pohjois-Pohjanmaalla koronavirus leviää muualla kuin ravintoloissa

Oulun kaupunki on tiedottanut 9.11.2021[13] että Oulun epidemiatilanne jatkaa kiihtymistään uusien tartuntojen määrän kasvaessa. Viikon 44 tartuntalähteissä korostuivat perheen sisäiset (44 prosenttia), yksityistilaisuuksien (26 prosenttia) ja työpaikkojen (5 prosenttia) tartunnat. Tuntemattomasta lähteestä olevien tartuntojen osuus pieneni edellisestä viikosta 16 prosenttiin. Oulun kaupunki on tiedotteessaan 15.11.2021 todennut, että Oulu epidemian leviämisvaiheessa ja täyttää useimmat leviämisalueen kriteerit. Uusien tartuntojen määrä kasvoi hieman viime viikolla edelliseen viikkoon verrattuna. Sairaalahoidon tarpeessa näkyy lievää kasvua erikoissairaanhoidon osalta.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 9.11.2021 julkaistun tiedotteen mukaan[14] Pohjois-Pohjanmaan alueellinen koordinaatioryhmä totesi, että epidemiatilanne on kehittynyt alueella jälleen huonompaan suuntaan, ja sairaalahoidon tarve on kasvussa. Myös tartunta- ja ilmaantuvuusluvut ovat korkealla tasolla.

MaRa toteaa, että ravintoloita ei mainita tiedotteissa yleisempien tartunnanlähteiden joukossa lainkaan.  Koronavirus leviää Pohjois-Pohjanmaalla rokottamattomassa väestössä perhepiirissä ja yksityisissä tapaamissa ja muualla kuin ravintoloissa. Valtioneuvosto ei voi määrätä Pohjois-Pohjanmaalle ankaria ravintolarajoituksia, koska virus ei julkistettujen tietojen mukaan leviä ravintoloissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaan välttämättömyysharkinnassa jäljityksen alkuperätiedot ovat välttämätön edellytys sille, että ravintoloille voidaan asettaa ankarat rajoitukset.

 

Länsi-Pohjassa tiedot ravintolatartunnoista puutteellisia

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin 10.1.2021 julkaiseman tiedotteen[15] mukaan viime viikolla Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella todettiin yhteensä 84 koronavirustartuntaa. Vaikka tartunnanjäljitys toimii alueella edelleen hyvin, viidennes viime viikon tartuntojen lähteistä jäi selvittämättä. Kuluvalla viikolla alueella on todettu keskiviikkoaamupäivään mennessä jo 27 uutta tartuntaa. Kahden viikon ilmaantuvuusluku on Länsi-Pohjan alueella nyt noin 220 sataatuhatta asukasta kohden. Länsi-Pohjan alueella on todettu ravintolalähtöisiä tartuntaketjuja, jotka ovat johtaneet myös sairaalahoitoon.

Tarkempaa selvitystä siitä, kuinka monta tartuntaa on lähtöisin ruokaravintoloista tai anniskelupainotteisesta ravintoloista Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ei ole saatavissa julkisista lähteistä.  Epämääräisten ja puutteellisten tietojen perusteella valtioneuvosto ei voi määrätä Länsi-Pohjaan ankaria ravintolarajoituksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaan välttämättömyysharkinnassa jäljityksen alkuperätiedot ovat välttämätön edellytys sille, että ravintoloille voidaan asettaa ankarat rajoitukset

 

Sairaalahoitoon joutuneet ovat pääosin rokottamattomia

THL muutti 30.9. alkaneen koronaepidemian tilannekatsauksen seurannan painopistettä koronaviruksen tapausmääristä rokotuskattavuuteen ja vaka-vien tautitapausten määrän seurantaan. Tilannekatsauksessa ei enää raportoida muun muassa koronavirustartuntojen päivittäistä määrää tai alueellista tilannearviota, koska nykyisessä epidemiatilanteessa ne eivät ole olennaisia mittareita.

STM:n ja THL:n tilannekatsauksessa (11.11.) todetaan, että 80 prosentin rokotekattavuus on saavutettu, mutta rokotusten eteneminen on hidastunut (sekä 1. että 2. annokset). Ilmaantuvuudet ovat korkeat rokottamattomien keskuudessa. STM:n ja THL:n tiedotteessa todetaan, että edelleen on erittäin tärkeää, että jokainen ottaa rokotteen, jos ei vielä ole sitä tehnyt. Rokotus suojaa erittäin hyvin vakavalta koronavirustaudilta ja auttaa suojaamaan myös läheisiä. Viikon 44 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 140 potilasta, joista 107 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 33 teho-osastoilla.  Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on merkittävästi suurempi rokottamattomilla kuin kaksi kertaa rokotetuilla. Elo-lokakuussa 2021 rokottamattomat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 19 kertaa useammin kuin kaksi kertaa rokotetut.
 

Johtopäätös tartuntatietojen perusteella

Alueiden epidemiatilanteesta saatujen tietojen perusteella ei voida katsoa välttämättömäksi rajoittaa ravintoloiden toimintaa ja kiristää ravintoloiden rajoituksia Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Pohjassa. Koronavirus on levinnyt muualla kuin ravintoloissa. Suurin osa tartuntatapauksista ja sairaalahoitoon joutuneista on rokottamattomia.

 

4. Ruokaravintolat THL:n riskiluokituksessa vähäisen riskin paikkoja

THL luokittelee tartuntariskin suuruuden ja leviämispotentiaalin arvioinnin perusteella baarien ja pubien, karaokebaarien ja yökerhojen sisätilat merkittävän riskitason ympäristöiksi, ulkoilma-anniskeluterassit kohtalaisen riskitason ympäristöiksi ja vastaavasti henkilöstöravintolat sekä ruokaravintoloiden sisätilat ja ulkoilmaruokailuterassit vähäisen riskitason ympäristöiksi (Arvio tapahtumien ja kokoontumisten koronavirukseen liittyvästä riskistä, THL). Ruokaravintolat ovat riskiluokituksessa samassa kategoriassa kuin elintarvikekaupat, kampaamot, parturit, kodinkonekaupat, raitiovaunut ja junien lähiliikenne. Missään muissa edellä mainituissa tilanteissa ei ole ollut ankaria rajoitustoimia koko koronapandemian aikana. Koska ruokaravintolat kuuluvat samaan vähäisen riskin tilanteiden kategoriaan, valtioneuvosto ei voi määrätä niille ankaria rajoituksia kuten se on tehnyt 15.11. 

Valtioneuvosto rajoittaa leviämisalueella anniskelupainotteisten ja ei-anniskelupainotteisten kuten ruokaravintoloiden toimintaa.  Ruokaravintoloiden ja muiden ei-anniskelupainotteista toimintaa harjoittavien ravintoloiden rajoituksille ei ole tartuntatautilaissa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä tarkoitettuja perusteita.

 

5. Yhteenveto

Ravintoloita koskevien rajoituksien säätäminen tartuntatautilain 58 a §:n nojalla ei ole tarkoituksenmukaisuusharkintaa vaan laillisuusharkintaa. Valtioneuvoston tulee tarkoin noudattaa lakia rajoituksista päättäessään.

MaRa katsoo, että Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan tartuntatautitilanne huomioiden ei ole ollut välttämätöntä ja oikeasuhtaista määrätä alueille ravintolatoimintaa koskevia erityisiä rajoituksia eli rajoituksia aukioloaikaan, anniskeluaikaan, asiakaspaikkamäärään ja vaatimalla jokaiselle asiakkaalle omaa istumapaikkaa pöydän tai muun tason ääressä ravintoloiden sisätiloissa. Näillä alueilla kuten muuallakin Suomessa virus on levinnyt muualla kuin ravintoloissa – Länsi-Pohjassa on kerrottu tapahtuneen ravintolasta alkunsa saaneita tartuntaketjuja, mutta tartunnoista julkaistut tiedot, ja ravintoloiden osuus tartuntojen määrästä Länsi-Pohjassa ovat puutteellisia.  Epidemian olennaisten mittareiden perusteella rajoituksia olisi tullut kiristämisen sijasta purkaa. Rokottamattomien saamilla tartunnoilla ja sairaalahoidolla ei voi perustella kireitä ravintolarajoituksia.

MaRa toteaa, että valtioneuvosto on kesästä 2021 alkaen perustanut ravintoloiden rajoitukset yksinomaan alueen koronakoordinaatioryhmien kannanottoihin. Eri alueilla olevien koronakoordinaatiotyöryhmien harkinta on vaihdellut. Jotkut ryhmät ovat ottaneet huomioon muitakin näkökohtia kuin pelkän ilmaantuvuusluvun, kuten rajoitusten erittäin negatiiviset vaikutukset ravintolayrittäjiin, työntekijöihin ja heidän perheisiinsä. Tästä on aiheutunut merkittävä epätasa-arvo maan eri osissa toimivien yrittäjien ja työntekijöiden välillä. Valtioneuvoston tehtävänä on tehdä kokonaisharkinta rajoitustoimien hyödyistä ja haitoista. Tämän tehtävän valtioneuvosto on laiminlyönyt.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään (StVM 14/2021 vp) todennut, että valtioneuvoston lisäksi aluehallintovirastojen sekä liikenne- ja viestintäviraston tulee käyttää harkintavaltaansa siten, että rajoitukset muodostuvat epidemian torjunnan kannalta johdonmukaisiksi suhteessa eri toimialoihin sekä toimialojen sisällä erityyppisiin toimijoihin.

Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla tartuntoja ei ole ilmennyt ruokaravintoloissa eikä edes anniskelupainotteisissa ravintoloissa tai tartuntojen määrä on ollut joka tapauksessa vähäinen. Länsi-Pohjassa julkistettujen tietojen perusteella ravintoloiden osuus tartunnoista on epäselvä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 27/2020 vp) mukaan jäljitysten alkuperätiedot on otettava huomioon rajoitusten välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta harkittaessa.

THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukossa ruokaravintolat on luokiteltu vähäisen riskin tiloiksi. Se, että valtioneuvosto on 15.11. asettanut ruokaravintoloille rajoitukset samalla, kun muissa vähäisen riskin tilanteissa ei ole mitään rajoituksia osoittaa, että valtioneuvoston päätös ei ole tartuntatautilain ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukainen.

MaRan näkemyksen mukaan on selvää, että erittäin ankarien ja ravintolayritysten perustuslaillisia oikeuksia loukkaavien ravintolarajoitusten määrääminen Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Länsi-Pohjaan valtioneuvoston asetuksella on ilmeisen epäjohdonmukaista rajoitustoimien kokonaisuus huomioiden. Ravintoloiden toiminnan rajoittaminen näin voimakkaasti ei täytä perustuslaissa ja tartuntatautilaissa edellytettävää välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuuskriteeriä ottaen erityisesti huomioon, että tartunnat leviävät muualla kuin ravintoloissa ja tartuntatapaukset ja koronaviruksen takia sairaalahoitoon ja erityisesti erikoissairaanhoitoon joutuneet ovat pääosin rokottamattomia. 

Ravintorajoitusten kiristäminen Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Pohjassa ei ole ollut tartuntatautilain 58 a §:n nojalla välttämätöntä eikä oikeasuhtaista.  Näin kireät ja ravintolayrittäjien elinkeinovapauteen ja työntekijöiden työnteko-oikeuteen syvästi käyvät rajoitukset eivät ole välttämättömiä eivätkä oikeasuhtaisia tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

 

 

Kunnioittavasti,

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

 

                                     

Timo Lappi                                              Kai Massa    

toimitusjohtaja                                          lakimies