Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini 3/2012

Näköislehteen jäsentunnuksilla

Markku Pyykkönen, Ilosaarirock:
Brändiä ei saa hukata

 Joensuun Ilosaarirock on säilyttänyt suosionsa, vaikka kesätapahtumien määrä on kasvanut. Rennonletkeä ja vaihtoehtoiseen musiikkiin keskittyvä festivaali on myyty loppuun jo 14 vuotta peräkkäin.

– Menestymme vahvan brändimme ja viihtyisyyteen panostamisen avulla, Joensuun Popmuusikoiden toiminnanjohtaja Markku Pyykkönen sanoo.

Omista vahvuuksista kannattaa pitää kiinni, sillä festivaaleilla riittää epävarmuustekijöitä: historian kovin alan sisäinen kilpailu, arvaamaton sää, asiakkaiden kulutuksen heilahtelu, logistiikan haasteet, artistien ja palveluntarjoajien nousevat hinnat, vapaaehtoistyöntekijöiden saatavuuden lasku ja veropolitiikka.

Uusin uhkakuva tapahtumajärjestäjille on kaavailtu poliisimaksu, jonka arvioidaan olevan monille festivaaleille jopa kuolinisku.

 

MaRa ja Teosto sopimukseen hinnoista

Musiikintekijöitä edustava Teosto ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa pääsivät vihdoin sopimukseen majoitus- ja ravintola-alalla esitettävän musiikin tekijänoikeuskorvauksista. Sopimus koskee  elävää musiikkia sekä ja mekaanista tanssimusiikkia ja karaokea. Ravintoloiden maksamat esityskorvaukset määräytyvät esityspaikan koon, yleisön määrän, lipputulojen ja tapahtumien lukumäärän perusteella.

Sopimus päätti 2000-luvun alusta jatkuneen erimielisyyden alan tekijänoikeuskorvauksista.

 

Pääkirjoitus:Suuret palveluelinkeinot lypsylehminä

Hallitus puristi kehysriihen kokoon yllättävän helposti. Hallituksen päätöksentekokyky on hyvä uutinen Suomelle. Huono uutinen on päätöksen sisältö, arvonlisäveron korottaminen. Suuret palveluelinkeinot ovat ylläpitäneet kasvua ja työllisyyttä viime vuosina. Arvonlisäverojen korottaminen uhkaa tätä kehitystä. Etenkin kun ostovoima ei ainakaan kasva.

Kehyspäätöksessä oli matkailu- ja ravintola-alojen kannalta kielteisiä piirteitä, mutta myös hyvää. Kaikkien alv-kantojen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä oli toimialojemme kannalta parempi vaihtoehto kuin ravintolaruoan arvonlisäveron nostaminen neljällä prosenttiyksiköllä. Se olisi merkinnyt verotuksen kiristymistä 150 miljoonalla eurolla vuodessa. Pääministeri Jyrki Katainen perusteli päätöstä muun muassa toteamalla, etteivät yritykset todennäköisesti vie näin pientä korotusta hintoihin. Tämä perustelu ei ole kestävä.

Tehty korotuspäätös kiristää ravintola-alkoholin verotusta vuositasolla noin 15 miljoonalla eurolla, ravintolaruoan verotusta noin 35 miljoonalla eurolla sekä majoituksen, hiihtohissi-, huvipuisto-, festivaali- ja muiden pääsylippujen verotusta 10 miljoonalla eurolla. Asiakkaina olevien yritysten verovähennysoikeuksien vuoksi todellinen kustannus on muutamaa miljoonaa euroa pienempi.

Alkoholiveron kiristäminen on tullut tavaksi aina, kun valtio tarvitsee rahaa tai tehdään terveyspoliittisesti värittyneitä talouspäätöksiä. Nyt hallitus ei kiristänyt alkoholin verotusta. Toivottavasti tämä linja jatkuu, sillä verojen noustessa tuonti Virosta kasvaa. Samalla myös alkoholihaitat kasvavat, koska Virosta tuodaan yhä suurempia alkoholimääriä.

Työn verotus kiristyy, kun indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2013 ja 2014. Myös yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien solidaarisuusvero kiristää työn verotusta. Vastineena perusvähennys nousee ja työtulovähennys kasvaa. Vaikka työn verotuksen kiristäminen on epäedullista toimialojemme kannalta, ansiotulojen verotuksen kiristyminen jakaa verotaakkaa tasaisemmin eri elinkeinojen välillä kuin arvonlisäverojen ja alkoholiveron nostaminen.

Liikennemäärärahojen painottaminen raideliikenteeseen oli onnistunut ratkaisu. Hallitus teki periaatepäätöksen Pisara-radan rakentamisesta. Radan rakentaminen mahdollistaa nykyistä selvästi sujuvamman liikenteen Helsingistä muualle Suomeen. Radan rakentaminen vie kuitenkin kauan aikaa. Radan rakentaminen pitää nostaa kiireelliseksi hankkeeksi.

MaRa ajaa aktiivisesti venäläisten viisumivapautta, rajamuodollisuuksien sujuvoittamista ja liikenneväylien kehittämistä Venäjältä Suomeen. Hallituksen päätös ohjata varoja rajaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä matkailun kasvuedellytysten varmistamiseksi on myönteinen päätös. Venäläisten matkustamisen kasvamiseen tulisi varautua nopeasti. Uusia rajanylityspaikkoja tulisi avata ja olemassa olevia ajanmukaistaa. Venäläisten matkailu Suomeen kasvaa nopeasti. Venäläiset käyttivät Suomessa rahaa 750 miljoonaa euroa vuonna 2010. Määrä kasvoi 1,15 miljardiin euroon vuonna 2011. Viisumivapaus kaksinkertaistaisi matkailutulon.

Verotuksen painopistettä ei voida siirtää enää kulutuksen suuntaan. Kulutusverojen korotukset heikentävät merkittävästi suurten työvoimavaltaisten palveluelinkeinojen tarjoamien palvelujen kysyntää. Toimialat ovat suuria nuorten työllistäjiä. Ne ovat kantaneet viime vuosina suuren osan Suomen bruttokansatuotteen ja työllisyyden kasvusta. Tulevaisuudessakin työpaikat syntyvät erityisesti näille toimialoille. Niiden toimintaedellytysten kiristäminen ei ole viisasta.

Timo Lappi

Päivitetty 27.06.2012

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake