Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini 1/2014


Kirjaudu jäsentunnuksilla ja siirry näköislehteen kantta klikkaamalla.

 

 
Royal iskee markkinarakoon

 
Royal Ravintolat hakee pääomasijoittaja Intera Partnersin omistuksessa voimakasta kasvua hotelleista.

– Yksilöllisille, yksityisille, korkealaatuisuuteen ja hyvään palveluun perustuville hotelleille on tilausta, liiketoimintaryhmän johtaja Roni Saari toteaa.

 

Vastuullisuus on vuoden sana Kotipizzassa

 
Kotipizza-ketjussa on nähty, että vastuullisuus voidaan ottaa kilpailutekijäksi – kunhan se tehdään hyvin.

– Vastuullisuus on tulevaisuudessa tärkeä tekijä, jota kuluttajat arvostavat maailman muuttuessa entistä läpinäkyvämmäksi, toimitusjohtaja Tommi Tervanen sanoo.

 

Verkko luo uutta kilpailua majoitusmarkkinoille

 
Yksityishenkilöiden tarjoama majoitus on kasvanut viime vuosina maailmalla huimaa vauhtia. Ilmiö on rantautumassa myös Suomeen, ja toiminta vaatii kiireesti pelisääntöjä.

 

Valtion panostettava matkailumarkkinointiin

 
Matkailumarkkinoinnin määrärahojen nostamisesta näyttää tulevan ikuisuuskysymys.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on nostanut matkailun asemaa poliittisella agendalla (Vitriini 8/2013 ja  Kauppalehti 16.1.2014). Hän ei kuitenkaan lupaa lisää rahaa Suomeen suuntautuvan matkailun edistämiseen. Ei siitä huolimatta, että muut Pohjoismaat panostavat matkailumarkkinointiin selvästi Suomea enemmän. Ei, vaikka venäläisten viisumivapaus yksistään voisi tuoda matkailu- ja ravintola-alalta lähes 200 miljoonan euron verotulojen lisäyksen vuodessa.

MaRa on ajanut MEKin määrärahojen nostamista vuoden 2011 eduskuntavaalitavoitteissaan. Teema on ollut esillä lukuisissa ministeritapaamisissa ja muissa keskusteluissa. Kukaan ei sinänsä ole kieltänyt sitä, että MEK tekee arvokasta työtä ja että määrärahoja pitäisi nostaa. Paitsi aivan viime aikoina, kun poliitikot ministeri Vapaavuoren tapaan ovat vedonneet rahapulaan.

Ulkomainen matkailutulo oli viime vuonna arviolta 4,4–4,5 miljardia euroa. Tavoitteena on, että ulkomainen matkailutulo olisi 7–8 miljardia euroa vuonna 2025. Tavoitteen saavuttamisen perusedellytyksiä ovat, että EU ja Venäjä saavuttavat yhteisymmärryksen viisumivapaudesta, maailman talous – etenkin Venäjän – kehittyy myönteisesti, Finnair jatkaa vahvaa kasvuaan Aasian markkinoilla eikä tukehdu liiallisen kustannustaakkansa alla ja ettei Suomi hinnoittele matkailumaana itseään ulos kireine veroineen.

Realistinen ulkomaisten vientitulojen lisäys kymmenen vuoden perspektiivillä on siten 2,5–3,5 miljardia euroa. Valtio lohkaisisi siitä verotuloina mukavan siivun palvelujen kysynnän ja työllisyyden kasvun ansiosta. Ulkomaalaisten matkailijoiden kasvu heijastuisi monelle muullekin toimialalle. Esimerkiksi kauppa, rakennusala, finanssiala, taksit ja elävän musiikin esittäjät saisivat lisää liiketoimintaa.

Suomen ongelmana on kalliin hintatason lisäksi huono tunnettuus. Kun käytännössä kaikki maailman valtiot panostavat matkailuun ja erityisesti venäläisten ja aasialaisten houkutteluun, kilpailu heidän ajastaan kovenee. Huonoa tunnettuutta voimme parantaa lisäämällä markkinointia ulkomailla. Se ei onnistu ilman merkittävää MEKin määrärahojen korottamista.

Valtio on nostanut matkailualan strategiseksi kasvualaksi. Valtiolla olisi mahdollisuus saada matkailun kasvun avulla lisää työpaikkoja. Mikä yritys ei satsaisi markkinointiin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa enemmän, jos ja kun mahdollisuutena on saada satojen miljoonien eurojen myyntitulojen lisäys per vuosi?

Vaikuttaa siltä, että poliitikot luottavat vanhaan suomalaiseen sanontaan, että hyvä tavara myy itsensä. He näyttävät luottavan siihen, että myönteinen ulkomaalaisten matkailijoiden kehitys jatkuu ja vahvistuu, vaikka kilpailu matkailumarkkinoilla kiristyy ja vaikka muut valtiot vahvistavat markkinointiaan. Vaikuttaa siltä, etteivät päättäjät ymmärrä täysin markkinoinnin merkitystä kasvun aikaansaamisessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt yhdistää MEKin ja Finpron. Tavoitteena on myös matkailun vahvempi näkyminen ulkomailla. Tavoite on hyvä, mutta MEKin matkailumarkkinointi, joka kohdistuu pääosin yksittäisiin matkailijoihin, poikkeaa olennaisesti tavaravientiteollisuuden b to b -markkinoinnista. Matkailun asiantuntemus tulee säilyttää myös uudessa organisaatiossa. MEKin määrärahat tulee säilyttää korvamerkittyinä matkailumarkkinointiin, ja niitä tulee kasvattaa kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa.

Määrärahojen korottaminen tuo itsensä moninkertaisesti takaisin. Ilman vahvaa näkyvyyttä ulkomailla Suomi saa heittää hyvästit kasvutavoitteilleen kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Timo Lappi

Päivitetty 24.09.2014

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake