Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vitriini 1/2013


Kirjaudu jäsentunnuksilla ja lue näköislehti.

 

 

Vauhdilla kasvava Suomen Subway tarjoaa yhä enemmän töitä nuorille

 

Subwayn uudella maajohtajalla Petteri Lehtimäellä on kunnianhimoinen tavoite: sata uutta Subway-ravintolaa ja tuhat uutta työpaikkaa vuoteen 2017 mennessä.

– Tavoite on kova, mutta realistinen. Kasvumme on ollut viime vuosina reilusti nopeampaa kuin pikaruokasektorilla yleisesti Suomessa, hän toteaa.

 

Biletetäänkö pikkutunneilla kotona vai ravintoloissa?

 

Alkoholilain uudistus on vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä. Tulevana keväänä ministeriö kertoo uuden alkoholilain linjauksistaan.

Yksi lakiuudistuksen keskeisimmistä kysymyksistä on ravintoloiden jatkoajat. Sisäministeri Päivi Räsänen on esittänyt jatkoaikojen lyhentämistä kahdella tunnilla. Perusteluksi hän on esittänyt yöllisten järjestyshäiriöiden vähenemisen ja siitä koituvat säästöt poliisitoiminnassa.

MaRa kysyi jatkoaikaravintoloiden kanta-asiakkailta, kannattavatko he yökerhojen ja pubien sulkemista kello 2.00.  Ylivoimainen enemmistö, 75 prosenttia, vastaajista ilmoitti vastustavansa aikaisempaa sulkemista.

 

Kasvua haittaavaa sääntelyä on purettava

 

Lähes kaikilla yksityissektorin toimialoilla kysyntäkäyrät osoittavat alaspäin. Kyseessä ei ole lyhytaikainen suhdannekuoppa, vaan olemme ajautumassa pidempiaikaiseen hitaan kasvun aikaan. Suomen hallitus etsii uusia kasvualoja ja talouskasvun tekijöitä. Samanaikaisesti hallitus valmistautuu puolivälitarkasteluunsa ja kehysriiheensä. Valtion talouden kehitys on ollut heikompi kuin hallitusohjelmaa tehtäessä ennustettiin. Tilanne on synkentynyt myös viime vuoden hallituksen kehysriihen luvuista.

Julkisuudessa olevien tietojen mukaan vajeen määrä on puolesta miljardista eurosta miljardiin euroon. Säästöjen tekeminen vaikuttaa vaikealta. Verojen korotuksista sen sijaan on helpompi päästä yhteisymmärrykseen. 

Verojen korottajien ykköslistalla on arvonlisäverojen nostaminen siitä huolimatta, että arvonlisäveroja korotettiin tämän vuoden alussa yhdellä prosenttiyksiköllä. Suomen talous on tavaraviennin yskiessä ollut useamman vuoden kotimaisen kysynnän varassa. Kysyntä on kuitenkin heikentynyt viime syksystä alkaen myös kotimarkkinayrityksissä, eikä suomalaisten ostovoima kasva tänä vuonna. Arvonlisäverojen korottaminen on heikentänyt kotimarkkinayritysten kilpailukykyä samalla kun se kiihdyttää inflaatiota.

Arvonlisäverojen ja muiden kulutusverojen korotukset eivät toimi kuten menneinä aikoina. Viron läheisyys ja edullinen hintataso sekä kansainvälinen verkkokauppa ovat saattaneet myös kotimarkkinayritykset kansainväliseen kilpailutilanteeseen. Kuluttajien on helppo vertailla tavaroiden ja palvelujen hintoja verkossa ja ostaa tavarat sieltä, mistä ne saa halvimmalla. Myös palvelujen käyttäminen edullisemman hintatason maissa on entistä helpompaa.

Verojen korotuksilla ei luoda uutta kysyntää. Ne heikentävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää. Kipeidenkin valtiontalouden säästöjen tekeminen on välttämätöntä. Mitä aikaisemmin niitä tehdään, sen parempi. Poliittinen tilanne on halvaannuttanut hallituspuolueiden kyvyn tehdä välttämättömiä säästöpäätöksiä, ja niitä lykätään tulevaisuuteen. Sama näyttää koskevan myös ammattiyhdistysliikettä. Oikea aika esimerkiksi eläkeiän nostamiskeskusteluun

ei ole nyt vaan joskus ensi syksynä. Voimaantulokin voisi siirtyä seuraavalle vaalikaudelle. Valtiovarainministeriön eläkkeelle jäävä valtiosihteeri Raimo Sailas totesi osuvasti 20.1.2013 Helsingin Sanomissa: ”Pian nähdään, keitä ovat hyvinvointivaltion todelliset tukijat. He eivät ole niitä, jotka sanovat, ettei mitään saa muuttaa”.

EU suoltaa kiihtyvällä tahdilla lainsäädäntöä, joka on käytännössä yksinomaan elinkeinoelämälle uusia kustannuksia aiheuttavaa. EU:n tavoitteena on parantaa Euroopan kilpailukykyä suhteessa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Kustannuksia aiheuttavalla lainsäädäntötulvalla sitä ei tehdä. EU:ssa pitäisi nopeasti aloittaa lainsäädännön purkutalkoot.

Samanaikaisesti useat ministeriöt valmistelevat uutta lainsäädäntöä, joka lisää yritysten kustannuksia sekä vaikeuttaa työllistämistä ja kasvua. Sama koskee keskusvirastoja. Evira on ottamassa käyttöön Oiva-järjestelmän jo toukokuun alussa, vaikka sen valmistelu, kouluttamisesta puhumattakaan, on kesken. Liian kiireinen aikataulu voi pilata sinänsä hyvän hankkeen jo alkumetreiltä lähtien.

Valtion ja kuntien hallinnossa kukaan ei valvo kokonaisuutta ja huolehdi siitä, että nyt tarvitaan valtiontalouden säästöjä, sääntelyn purkamista ja uusia kilpailukykyä lisääviä avauksia. Sama koskee EU:ta. Eurooppa ja Suomi menestyvät vain, jos yritykset menestyvät.

Timo Lappi

                                                                                       

 

 

 

Päivitetty 07.05.2014

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake