Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Vihman vuodet Vanajanlinnassa

Vanajanlinna Groupin toimitusjohtaja Pekka Vihma kertoo yrittäjätaipaleensa nousuista ja laskuista. Rajujen sopeuttamisvuosien jälkeen Vanajanlinnan tulevaisuus näyttää valoisalta.

Teksti: Jussi Rasimus
Kuvat: Timo Niemi

 

Vanajanlinnan kivisten pilarien ympäröimä suuri ja tumma kaariovi hämmentää jokaisella käyntikerralla. Ovi näyttää raskaalta kuin keskiajan linnoissa. Kun ovea valmistautuu työntämään auki kaksin käsin, se osoittautuukin höyhenen kevyesti avautuvaksi.

Sisäänkäynti toimii metaforana Vanajanlinnan palvelukulttuurille. Luksusluokan juhlavissa puitteissa ei tarvitse pönöttää vaan voi rennosti nauttia laadukkaasta ja mutkattomasta palvelusta.

– Haluamme, että asiakkailla on täällä varakodin fiilis – muuten kattokruunut, pylväiköt ja massiiviset ovet saattavat hämmentää liikaa. Linnan puitteet asettavat oman vaatimustasomme todella korkeaksi, mutta itsepä olemme kuoppamme kaivaneet, Vanajanlinna Groupin toimitusjohtaja Pekka Vihma sanoo.

Vanajanlinna on Vihman elämäntyö, mutta ennen 18-vuotista uraa hotellikonsernissa hän on ehtinyt tehdä paljon muutakin.

Kartanon ikkunasta siintävät Kalpalinnan rinteet. Siellä 16-vuotias Vihma aloitti työnteon laskettelun opettajana.

– Ylioppilaskirjoitusten jälkeen päätin, että yliopisto on muita varten.

Alpeilla, Lapissa ja Messilässä vietettyjen talvien jälkeen Vihmasta leivottiin Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen ensimmäinen toiminnanjohtaja vuonna 1986. Neljän seuraavan vuoden aikana käynnistettiin teksti-tv:n rinnetietopalvelu, turvallisuusvideotuotanto, opastekylttien määrittely, hiihtokeskusten tilastointi sekä vuoden hiihtokeskusvalinnat.

– Liikkeelle lähdettiin nollasta, joten näkyvää oli helppo saada aikaiseksi, Vihma huomauttaa.

SHKY:n ensimmäisen toiminnanjohtajan aikana Suomessa alettiin järjestelmällisesti kouluttaa rinnehenkilöstöä ja Vierumäeltä valmistuivat ensimmäiset hiihtokeskusjohtajat.

Pian Vihma huomasi istuvansa työmarkkinapöydässä.

– Olin 26-vuotiaana laatimassa rinnetyöntekijöiden ensimmäistä työehtosopimusta – lakon uhalla. Tes oli merkittävä askel siihen, että hiihtokeskusten rinnetoiminnot alettiin nähdä merkittävänä matkailualan osana, Vihma sanoo.

Yhdistysvuosien jälkeen Vihma kävi ohjaamassa Vuokatin Katinkullan kylpylän starttivaiheen päätökseen. Kolmevuotinen rakennusprojekti oli 90-luvun alussa kenties Pohjoismaiden suurin yksittäinen matkailuhanke.

Rohkeasti luksusluokkaan

Vuokatista Vihma palasi Hämeenlinnaan, jossa hän perusti yhtiökumppaninsa Mika Walkamon kanssa mainostoimiston ja työskenteli Aulangon golfklubilla.

Kun Hämeenlinnan kaupunki järjesti vuonna 1998 kilpailutuksen Vanajanlinnan operatiivisesta toiminnasta, kaksikko pääsi toteuttamaan unelmansa matkailullisen palvelukokonaisuuden perustamisesta kotikaupunkiinsa.

– Hämeenlinnan kaupunki on ollut hyvä yhteistyökumppani kaikki 18 vuotta. He ovat jakaneet näkemyksemme, että linna kehittyy parhaiten matkailukohteena, Vihma kiittää.

Linnaa oli 47 vuoden ajan vuokrannut Sirola-säätiö. Talousvaikeuksiin ajautuneen säätiön jäljiltä tilat olivat karussa kunnossa.

– Kokolattiamatoista tai kattokruunuista ei ollut tietoakaan, ruokasalin pöydät ja tuolit taisivat olla kaikki eri paria keskenään, Vihma muistelee.

Uusi operaattori ryhtyi palauttamaan linnaa alkuperäiseen, rakennuttajasuku Rosenlewin aikaiseen loistoon. Materiaalivalinnoissa ei säästelty vaan painotettiin laatua.

– Valitsimme erottautumiskeinoksemme, että teemme asiat poikkeuksellisen hyvin ja poikkeuksellisen hyvällä jengillä. Kuka muuten olisi tullut Hämeenlinnan entiseen Sirola-opistoon, jota kukaan ei tuntenut? Erottautumiskeinomme on ollut myös kiviriippamme, sillä paras laatu tarkoittaa yleensä kalleinta vaihtoehtoa.

Juuri erikoistumisen avulla Vanajanlinnasta on kehittynyt yksi Suomen tunnetuimmista ja pidetyimmistä kokous- ja perhejuhlapaikoista.

– Ammattiostajien piirissä tunnettuutemme on samalla tasolla Silja Linen kanssa. Sitä voi pitää saavutuksena. Olemme silti vasta muutaman vuoden ajan uskaltaneet todeta, että brändimme on kohdallaan tunnettuuden ja laatumielikuvan osalta.

 

50 prosentin vuosikasvua

Vanajanlinna Groupin ensimmäinen vuosikymmen sujui vauhdikkaan kasvun merkeissä. Tukka oli takana kaiken aikaa, kuten Vihma vuosia kuvailee.

Yritysasiakkaat löysivät Vanajanlinnan palvelut nopeasti. Nokiabuumin kiihkeimpinä vuosina linnassa vieraili pelkästään matkapuhelinjätistä useita ryhmiä päivässä.

Menestyksen siivittäminä Vihma ja Walkamo rakennuttivat linnan ympärille 14 miljoonan euron golfkentän klubirakennuksineen ja huviloineen. Tarjouksen antaneista suunnittelutoimistoista valittiin hintavin, mutta sen ansiosta Linna Golf pääsi mukaan arvostetulle Eurooppa-tourille, ainoana kenttänä Suomessa.

Mainetta niittänyt huippukenttä vaatii tasoistaan huolenpitoa. Henkilökunta leikkaa 30 kilometrin viheriön päivittäin käsin.

– Linna Golf oli uhkarohkea projekti, mutta tiesimme haukkaavamme todella ison palan siihen ryhtyessämme. Nyt golfin osalta on helppo hymyillä: osakkeet on lunastettu lähes kokonaan, kenttä teki tänä vuonna ennätyskautensa, ja golf-yhtiön talous on vakaalla pohjalla, Vihma iloitsee.

 

Harha-askel kuluttajaravintolaan

Vanajanlinnan nousukiito loppui, kun amerikkalaisen investointipankin Lehman Brothersin konkurssista alkanut taantuma levisi suomalaiseen talouselämään. Vuonna 2009 liike-elämän talousvaikeudet vaikuttivat Vanajanlinnankin tulokseen, eikä sitä edeltäneelle tasolle olla enää päästy.

Vuonna 2011 Vanajanlinna Group toteutti yritysjärjestelyn omistuspohjansa laajentamiseksi. Jussi Salonojan ja Mattias Thermanin mukaantulon myötä konserniin liitettiin Levi Spirit -luksushuvilat, Levin Ravintolakadun kolme ravintolaa sekä hankolaisravintolat HSF ja Hangon Portti.

Levin viiden tähden huvilat ovat osoittautuneet menestystarinaksi. Vajaan miljoonan euron liikevaihdolla toimiva Spirit tekee niche-markkinassa vahvaa tulosta. 80 prosenttia asiakkaista tulee ulkomailta, moni omalla lentokoneellaan ja jopa henkilökohtainen revontuliasiantuntija mukanaan.

Sen sijaan hyppy ennakkoon tilattavista tuotteista Lapin kuluttajaravintolabisnekseen osoittautui tyhjäksi arvaksi. Levin ravintolatoiminnasta oppineena Vihma antaa neuvon yrittäjäkollegoilleen: pysy fokuksessa.

– Levin ravintoloiden hankinta oli virhe, joka maksoi meille noin miljoonan. Huomasimme, kuinka vaikeaa ravintoloita on johtaa kauko-ohjauksella. Vaikka saimme ravintolayhtiön hyvään nousuun ja nostimme liikevaihtoa 24 prosenttia, sekään ei riittänyt. Osasyy epäonnistumiseen oli Levin sietämätön vuokrataso, Vihma analysoi.

Hangossa Vanajanlinna jatkoi viime vuoteen asti, jolloin HSF ja Hangon Portti myytiin Restamaxille. Hangon ravintolat tekivät huipputulosta mutta kävivät omistajalleen aikavarkaaksi.

– Olimme päättäneet palata juurillemme ennalta tilattaviin yrityspalveluihin eli siihen minkä parhaiten osaamme.

Private/public-mallin lainalaisuudet

Lahden Mukkulan kartano liitettiin konserniin vuoden 2015 alusta. Puolen miljoonan euron liikevaihdolla toimiva kartano kehittyy hyvää vauhtia. Vihma kuvailee kohdetta kokoaan suuremmaksi tekijäksi.

– Mukkula on pitkän ajan projekti. Olemme tehneet alueesta kehityssuunnitelman yhteistyössä kaupungin kanssa. Lahti on ollut meille vaikea talousalue, mutta päästyämme sinne toimijaksi olemme saaneet syöttöjä myös Vanajanlinnaan.

Vanajanlinna Group toimii Hämeenlinnassa ja Lahdessa private/public-mallilla. Vihma korostaa, että toimintatapa perustuu pitkiin sopimuksiin ja keskinäiseen luottamukseen.

– Meidän tehtävämme on luoda uskottava ja ymmärrettävä visio siitä, miten ja miksi olemme alueita kehittämässä. Luottamus punnitaan aina, kun kaupungit tekevät alueeseen vaikuttavia päätöksiä.

Yksittäinen poliittinen ratkaisu voi pilata koko kehityssuunnitelman. Siksi yrittäjällä on oltava kaupungin sosiaalinen hyväksyntä selkänojanaan.

– Poliittiset päätökset johtavat lähes aina julkiseen keskusteluun. Private/public-toimintamallissa yrittäjä joutuu tahtomattaan julkisen arvostelun kohteeksi asioissa, joihin hänellä ei ole osaa eikä arpaa. Olemme saaneet vastata muun muassa väitteeseen, että emme maksaisi Vanajanlinnasta vuokraa lainkaan, Vihma sanoo.

Yrityskysyntä muuttunut

Pitkään jatkunut talouden matalalento ja yritysten yt-aalto ovat vaikuttaneet Vanajanlinnan tulokseen, josta 70 prosenttia saadaan yritysmyynnistä. Tuottavuusongelmat ovat peräisin yhtäaikaisesta kustannusten noususta ja kysynnän muutoksista.

Yritysasiakkaiden kulutuskäyttäytyminen on muuttunut. Hinnasta ollaan koko ajan tarkempia, ja alhaisen peruskysynnän takia palveluntarjoajien kilpailuttaminen on ankaraa.

Vihman mielestä liike-elämän toiminnasta on tullut ylivarovaista. Koko maa on varpaillaan talouden suhteen, ja usko huomiseen puuttuu. Se heijastuu yleisenä apatiana.

– Olen ikuinen optimisti, mutta talouselämän nihkeys alkaa mennä jo minunkin ihoni alle. Voimme piirtää ruksin varauksen päälle lähes joka kerta, kun luemme uutisen valtakunnallisen yrityksen yt-neuvottelujen alkamisesta, Vihma harmittelee.

Kysynnän lasku on myrkkyä mara-alalle, jonka kannattavuus on heikko mihin tahansa toiseen toimialaan verrattuna. Palveluiden kustannustaso on noussut Suomessa reilusti muita euromaita enemmän 2010-luvulla. Yritykset etsivät keinoja saada muutaman prosentin käyttökatetta nykyistä suuremmaksi.

Maan hallitukselta Vihma toivoo, ettei toimialan kannattavuutta enää tietoisesti heikennettäisi yllättävillä veroratkaisuilla. Se tarkoittaa, että poliitikot luopuisivat kuvitelmasta, että valtion kassa saataisiin kuntoon keventämällä ja kiristämällä verotusta vuoronperään sieltä sun täältä.

– Yritysten edustuskulujen verovähennysoikeus poistettiin, vaikka etukäteislaskelmat osoittivat, että vaikutus on negatiivinen. Päätös aiheutti järkyttäviä ongelmia yrityssektoriin erikoistuneille palveluntarjoajille, myös meille. Yritysasiakasmyynti romahti sinä vuonna kymmeniä prosentteja. Vaikka päätös seuraavana vuonna kumottiin, jäljet jäivät.

Sopeuttamista ja myyntiä

Kustannuspaineen alla Vihma on toteuttanut sopeuttamistoimia Vanajanlinnassa jo vuosia.

Hänen työhuoneensa seinällä on post it -lapuilla laadittu säästökohdejärjestelmä. Kuka tahansa henkilökunnasta voi tuoda keltaiseen lappuun kirjoitetun ehdotuksen konkreettisesta säästökohteesta. Jos se on mahdollista toteuttaa, lappu vaihdetaan vihreäksi.

– Onnistuimme säästämään tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 200 000 euroa, mutta ikävä kyllä sekään ei meinaa riittää. Periaatteemme on, että säästöt eivät saa estää kaupankäyntiä ja laadukasta palvelua.

Jos luontaista kysyntää ei juuri ole, sitä on synnytettävä itse. Vanajanlinna on kehittänyt muun muassa Sportness-konseptin, jolla tuodaan taloon uusia tyky-päivien kaltaisia palveluita.

– Sportness on vaihtoehto baaritiskille. Yritykset tulevat tänne tekemään töitä, eivät ryyppäämään. Ennen illallista he menevät lenkille tai treenaamaan liikuntatiloihimme. Tuomme lisäarvoa päiviin eri alojen huippunimien avulla.

Taikasanoja on kolme: myynti, myynti ja myynti. Vanajanlinnan myyntitiimi juoksee kolme kertaa enemmän jokaisen kaupan eteen kuin kymmenen vuotta sitten. Valoa on jo näkyvissä.

– Tulosta tulee, vaikka valitettavan harvassa ovat edelleen päivät, jolloin myymme ei-oota. Olemme tehneet tappiota joitakin vuosia, mutta nyt näyttää vihdoin siltä, että saamme kelkkamme käännettyä. Esimerkiksi syyskuu oli meille kova kasvukuukausi edellisvuodesta, Vihma kertoo.

Joustoja kysynnän mukaan

Alan raskas kustannusrakenne on monen tekijän summa, jossa alati nousevat energiakulut eivät ole vähäisin tekijä.

Työnantajien sosiaalivakuutusmaksut sen sijaan keventyvät kiky-sopimuksen toteutuessa.

Alan työehtosopimustakin on tasaisesti muutettu joustavampaan suuntaan, mutta Vihma huomauttaa, että asiakaskäyttäytyminen on muuttunut nopeammin.

– Vanajanlinnassa varausviive on lyhentynyt niin paljon, että sadan yöpyvän henkilön varaus saattaa tulla vain viikkoa ennen H-hetkeä.

Kysynnän huomattavan vaihtelun takia joustoja tarvittaisiin lisää.

– Tesin mukaan työvuorolistat on laadittava kolmeksi viikoksi. Meillä on paikallisen sopimisen keinot käytössä, mutta pystymme vastaamaan esimerkiksi lyhyen aikajänteen kysynnänlisäyksiin vain vuokratyövoiman avulla. Tämä joustavuus on kannattavuutemme elinehto, Vihma sanoo.

Hänen mielestään vuokratyövoima on saanut turhan negatiivisen leiman.

– Meillä työskentelee useita nuoria, jotka ovat valinneet osa-aikaisuuden, vaikka olemme tarjonneet kokoaikaista työsuhdetta. Tänä päivänä on ihan luonnollista, että ihmisellä on usean alan koulutus ja hän haluaa työskennellä eri aloilla yhtä aikaa. Näen tällaisen ajattelun ihan hyvänä arvomuutoksena yhteiskunnassamme.

Vihma yhtyy monien työnantajien esittämään huolenaiheeseen toimialan työpaikkojen vetovoimaisuudesta.

– Työvoimapula on tosiasia, meilläkin on jatkuvasti avoinna kerroshoitajan paikkoja. Yrittäjänä minun on vaikeaa ymmärtää, miksi työ ei kelpaa, vaikka alkuun pääsee ilman koulutustakin.

Vihman mielestä kansainvälistymisen voimistaminen ja työvoiman vapaa liikkuvuus vaikuttavat ainoilta ratkaisuilta työvoimapulaan.

– Meillä työskentelee jo nyt seitsemää eri kansallisuutta, päälliköistämme yksi tulee Unkarista ja toinen Hollannista.


Yhdistyminen suunnitteilla

Vihma ei ole kustannuspaineista huolimatta huolissaan tulevaisuuden suhteen. Suomalaisyritysten kunnon pitäisi olla sopeuttamisen myötä nousussa. Lisäksi kansainvälinen markkina kasvaa ja levittäytyy Helsingistä ja Lapista aikanaan koko maahan. Kansainvälisen kaupan kasvun edellytyksistä, kuten markkinoinnista ja saavutettavuudesta, on kuitenkin huolehdittava.

Vihman mielestä Suomesta puuttuu tällä hetkellä myös tarpeeksi suuri kotimainen hotellitoimija kansainvälisten suurten ostajien keskustelukumppaniksi.

– Olemme pieni ja pirstaloitunut majoitusmarkkina. Markkinarako on olemassa, mutta kenen kanssa ostajat voivat neuvotella suurista majoituskiintiöistä? Emme varmasti toivo, että keskustelukumppani olisi Booking.com. Nyt tarvittaisiin valikoitu myyntiportfolio kohderyhmälle sopivista kohteista ja niiden kotimainen yhteenliittymä, Vihma ehdottaa.

Kasvua ja investointeja tavoittelee myös Vanajanlinna Group, mutta liittoutumisen ja yhdessä tekemisen kautta. Neuvotteluja käydään kaiken aikaa.

– Tähtäämme jonkinlaiseen yhdistymiseen tulevaisuudessa. Meillä on selkeä tavoite löytää hyvät kumppanit ja kasvaa isommaksi kokonaisuudeksi. Vanajanlinna on menettänyt monta asia­kasta siksi, että majoituskapasiteettimme ei riitä 250 henkilön tilaisuuksiin.

Osittain yhdistymiseen liittyen Vihman henkilökohtaisena tavoitteena on siirtyä lähitulevaisuudessa pois päivittäisen toiminnan keskiöstä.

– Olen ollut toimitusjohtajana 25 vuotta. Omistaminen ja johtaminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Aika alkaa olla kypsä, että joku muu ottaa operatiivisen vastuun päivittäisestä toiminnastamme. Olen innovatiivinen johtaja, mutta tarvitsemme myös uusia ideoita.


************************ 

 

Luksusta läpi Suomen

Pekka Vihma ja Mika Walkamon perustama Vanajanlinna Group on investoinut yritystoimintaansa noin 20 miljoonaa euroa 18 toimintavuoden aikana. Konsernin liikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa.

14 miljoonan euron Linna Golf -hanke on ollut investoinneista kallein. Linna Golf on valittu Euroopan 10 000 kentän joukosta sadan parhaan joukkoon. Kotimaisessa pelaajaäänestyksessä se on valittu Suomen parhaaksi kentäksi useasti.

Kartanoiden ja Levin huviloiden lisäksi Vanajanlinna Group on osakkaana Tahko Spassa, johon konserni on investoinut viime vuosina 4,5 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöön kuuluvat yli sadan huoneiston lisäksi kylpylä sekä keila- ja liikuntahallit.

Investointien ja uusien kesäfestivaalien myötä Span heinäkuun liikevaihto on kaksinkertaistunut kahden viime vuoden aikana.

Keittiömestari Mika Jokelan vetämä Vanajanlinna Catering on tuttu näky monista kesän suurtapahtumista, kuten Pori Jazzista ja Jyväskylän MM-rallista. Cateringin liikevaihto on 600 000–900 000 euroa vuodessa.

Vanajanlinnan uusin luomus, PopUpHotel.fi lanseerattiin tänä vuonna. Konsepti syntyi omasta tarpeesta, kun kaupungeista ei löytynyt tapahtumien aikaan majoitustilaa catering-henkilöstölle.

Lahden SummerUpissa hotelli rakennettiin Mukkulan oppilasasuntoihin, Pori Jazzeilla keskustan tyhjillään olevaan toimistorakennukseen. Seuraavaksi hotelli pystytetään Lahden MM-hiihtoihin.

Konseptissa työvoimakulut syövät helposti majoitustuotot, joten kannattavuus vaatii useita päiviä kestävän tapahtuman.

Pop up -hotellia ei toteuteta Vanajanlinnan brändin alla.

 ***

Päivitetty 22.03.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake