Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Matkailuyritykset: Merenkulun lääke pahentaa tautia mantereella

Valtio rahoittaa erilaisin tuin sekä suomalaisten laivamatkailua ulkomaille että verovapaita viihderisteilyjä. Kotimaisten matkustaja-alusten ja maissa toimivien matkailu- ja ravintolayritysten välinen kilpailu asiakkaista on vääristynyttä ja näkyy palvelujen hinnoittelussa.

 

Teksti: Jussi Rasimus
Kuvat: Timo Niemi

 

Itämeren risteilyalukset ovat monipuolisia viihdekeskuksia ja suosittuja vaihtoehtoja kotimaan lomille, juhlille ja kokoustilaisuuksille.

Vitriinin haastattelemien matkailuyrittäjien mukaan valtion yritystukipolitiikka vääristää raskaasti kotimaisten viihderisteilijöiden ja maissa toimivien mara-alan yritysten välistä kilpailua.

– Viihderisteilijät ovat suora kilpailija kaikille Suomessa tehtäville 1–3 päivän minilomille. Tämä näkyy myös omissa asiakastutkimuksissamme, joiden mukaan risteilyt ovat merkittävin kilpailija huvipuistopäivälle, Tampereen Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä kertoo.

Matkustaja-aluksille kohdistuvat 250 miljoonan euron vuosittaiset valtiontuet parantavat viihderisteilijöiden hintakilpailukykyä mutta heikentävät samalla kotimaisten mara-alan yritysten toimintaedellytyksiä.

Maissa elinkeino kärsii tiukasta ja päällekkäisestä verotuksesta sekä työn kalliista sivukustannuksista. Suomen lipun alla seilaavat risteilyalukset on vapautettu kaikista edellä mainituista. Arvonlisä- ja valmisteverottomuuden ja miehistökustannustuen myötä risteilyalukset voivat hinnoitella ostokset ja palvelut useita kymmeniä prosentteja halvemmiksi kuin maissa toimivat yritykset.

Kylpylähotel­leista ja viikko-­osakkeista tun­ne­tun Holiday Clubin toimitusjohtaja Iiro Rossi toteaa, että maissa toimivilla yrityksillä on huonot lähtökohdat menestyä hintakilpailussa viihderisteilijöitä vastaan.

– Risteilyaluksilla on merkittävä kilpailuetu majoituksen sekä ruoka- ja juomatuotteiden hinnoittelussa. Vapaa-ajan matkailu on ollut Suomessa jo vuosia kovien kustannuspaineiden alla, mikä näkyy maissa toimivien yritysten hinnoittelussa, Rossi sanoo.


 

Valtion vero- ja sääntelypolitiikka eriarvoistaa matkailuyritystoiminnan maissa ja merellä. 


Alihinnoittelu vääristää hintamielikuvaa

Tukien avulla varustamot pystyvät pitämään yllä laivamatkojen alihinnoittelua, sillä kilpailu asiakkaista on ankaraa myös varustamojen välillä. Hytit tarjotaan usein pilkkahintaan ja kate tehdään muulla myynnillä.

– Viihderisteilyt ovat merkittävin väärää hintamielikuvaa luova tekijä suomalaisille mara-alan kuluttajille, Seppälä toteaa.

– Risteilyalusten ja kylpylä-hotellien liiketoiminnan logiikka on siinä mielessä samanlainen, että majoitus- ja palvelukapasiteetin on oltava jatkuvassa käytössä. Monissa kylpylähotelli­kohteissamme arkipäivät ovat merkittäviltä osin eläkeläisten ja kokousasiakkaiden varassa, kuten risteilijöilläkin. Meillä majoituksen hintajousto tarkoittaa kuitenkin enintään muutamaa kymppiä alaspäin esimerkiksi 150 euron hotelliyöstä. Emme todellakaan kaipaa tällaista hintoja vääristävää kilpailua, Rossi sanoo.

Ravintolassa nautitun illallisen hinta sisältää Suomessa keskimäärin 27 prosenttia veroja ja työnantajamaksuja, laivoilla nolla prosenttia. Miehistökustannustuen piiriin kuuluu viihderisteilijöiden kaikki henkilökunta työtehtävistä riippumatta, mikä vaikuttaa Seppälän ja Rossin mielestä vähintään erikoiselta tukipolitiikalta.

– Maissa yritykset maksavat palkoista sivukulut ja verot sekä noudattavat yhdessä sovittuja pelisääntöjä ja työehtosopimuksia. Viihderisteilijöiden henkilökunnan palkkojen sivukulut jäävät veronmaksajien maksettavaksi. Samalla tuella Särkänniemi pystyisi tuplaamaan kävijämääränsä. Pienemmillä yrityksillä vaikutus olisi vielä suurempi, Seppälä huomioi.

Lue lisää aiheesta:

Pääkirjoitus 3/17:
Miksi valtio tukee viihderisteilyjä?

Juhlat laineilla –
valtio tukee matkustajamerenkulkua 250 miljoonalla vuodessa

Ulkomaan matkailun tukemista

Matkustaja-alusten tukemisella valtio rahoittaa myös suomalaisten ulkomaan matkailua erityisesti Viroon ja Ruotsiin. Viro on ollut suomalaisten suosituin ulkomaan reissukohde jo vuosia, ja Ruotsi on kilvoitellut toiseksi suosituimman kohdemaan asemasta Espanjan kanssa.

Suomen matkustustase on kuitenkin selvästi negatiivinen. Maissa toimiva matkailuala ei ole hintakilpailukykyinen moniin ulkomaan kohteisiin verrattuna.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisten kotimaan matkailu on kehittynyt heikosti, mutta suomalaisten ulkomaanmatkat ovat kasvaneet 60 prosenttia.

Asetelma on nurinkurinen: Nykyinen hallitus on kasvattanut kauppa-alustukea vuosittain. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriö kampanjoi kotimaan matkailun puolesta.

– Jos matkustajamerenkulun tuki käytettäisiin kotimaan matkailun edistämiseen, toimialalla tehtäisiin ihmeitä. Alallemme luotaisiin tuhansia uusia työpaikkoja, ja valtion verotuotto kasvaisi merkittävästi. On syytä muistaa, että Suomen kansainvälistä matkailumarkkinointia hoitavan Visit Finlandin määräraha on ollut vain 10 miljoonaa euroa vuodessa, Seppälä sanoo.


Tukien perustelut ontuvat

Valtio on perustellut merenkulun tukia muun muassa Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisella sekä meriteollisuuden työllisyyden ja tavaraliikenteen huoltovarmuuden säilyttämisellä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi jo vuonna 2015, ettei laivatukien tavoitteiden toteutumista voida selvästi osoittaa.

– Huoltovarmuus on tärkeä asia mutta ei riittävä peruste matkailun epäterveen kilpailuasetelman ylläpitämiselle. Kauppalaivaston työllisyyden ylläpitokaan ei voi tarkoittaa sitä, että Itämerellä on seilattava kelluvia hotelleja valtion tukemina. Laivojen kokeille ja tarjoilijoille löytyisi töitä maissakin toimivissa yrityksissä. Toimialalla on pulaa ammattitaitoisesta henkilökunnasta, Rossi toteaa.

Varustamot ovat suurimpia yksittäisiä valtion tukiaisten nauttijoita. Meriteollisuus perustelee matkustajamerenkulun tukien tarpeellisuutta sillä, että juuri viihderisteilijät kuljettavat huomattavan osan Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista.

Maissa toimivat matkailuyritykset eivät perustelua hyväksy: tavaraliikenne ei voi olla riippuvaista siitä, että samalla aluksella pyörii julkisella rahalla tuettu hotelli-yökerhobisnes.

– Tampereen yliopiston tekemä selvitys osoittaa, että matkustajamerenkulku voidaan laskennallisesti erottaa rahtiliikenteestä. Tukeminen voidaan kohdistaa oikeudenmukaisesti, jotta lääke ei pahenna tautia mantereella, Rossi kiteyttää.

– Valtion maksamien yritystukien pitäisi olla aina määräaikaisia. Jos valtio tukisi jatkuvasti samalla summalla Finnairia, se lennättäisi kaikki halukkaat suomalaiset kotimaan reiteillä maksutta, Seppälä vertaa laivatukien vaikuttavuutta.

Viihderisteilyjen tukemisella on yhteys maissa toimivien matkailu- ja ravintolayritysten toiminnan vaikeutumiseen, työllisyyteen sekä investointien hidastumiseen.

Samaa toimintaa eri säännöillä

Julkisin varoin ylläpidetty tukijärjestelmä ei ole ainoa muoto, jossa kilpailuneutraliteetti viihderisteilijöiden ja mara-alan yritysten välillä ei toteudu. Varustamot voivat hoitaa laivoillaan anniskelun pelkällä ilmoituksella, mutta maissa ravintoloiden anniskelu on lupaprosessin takana.

Alkoholiviranomaisten tarkastuksista 79 prosenttia kohdistui anniskeluravintoloihin vuonna 2015. Ravintolat joutuvat laatimaan pienistäkin asioista selvityksiä viranomaisille.

Itämeren matkustaja-aluksilla viranomaiset eivät valvo anniskelua käytännössä lainkaan eikä niillä ole anniskelulupia, jotka voisi rikkomusten takia peruuttaa.

– On noloa ja epäloogista, että anniskelun viranomaisvalvonta ei ylety viihderisteilijöihin, kun samaan aikaan maissa toimivien ravintoloiden valvonta on järkyttävän tiukkaa, monitahoista, päällekkäistä ja harkinnanvaraista. Se syö yritysten resursseja ja aiheuttaa kustannuksia, Seppälä sanoo.

Laivoilla anniskeluajat ovat huomattavasti kotimaisia ravintoloita joustavammat eikä jatkoajan anniskelu edellytä näyttöä ohjelman, varustelun ja palvelun tasosta. Laivoilla ei ole vastaavan hoitajan läsnäolopakkoa eikä niissä tarvitse välittää pikkutarkoista anniskelumääräyksistä.

– Risteilijöillä on käytössä myös alkoholin itsetarjoilu buffetruokailujen yhteydessä. Tämä ei ole maissa mahdollista, ja vaikka olisikin, hinta jouduttaisiin nostamaan niin korkeaksi, ettei tuote olisi enää asiakkaalle houkutteleva, Rossi kertoo.

Risteilijöillä aikuismatkustaja voi liikkua vapaasti alkoholijuoma kädessään alaikäisten seurassa. Maissa liikkuminen on erittäin rajoitettua anniskellun alkoholin kanssa.

– Monella festivaalilla täysi-ikäiset asiakkaat joudutaan sullomaan aidatulle anniskelualueelle, jossa he tuskailevat, miksi palvelu ei pelaa. Ihmiset eivät koe sellaista käytäntöä millään tavalla toimivaksi järjestelyksi, Seppälä sanoo.

Valmisteilla olevaan uuteen alkoholilakiin on kirjattu kaivattuja kevennyksiä maissa toimiville ravintoloille, kun moni vanhentunut ja asiakaspalvelua haittaava sääntö poistuu. Alan yrittäjät kuitenkin huomauttavat, että kevennykset vesittyvät, jos viranomaisille annetaan lähes rajoittamaton oikeus puuttua ravintoloiden toimintaan omilla määräyksillään ja ehdoillaan.

– Mielestäni oikea linja on, että laivojen sääntelyä ei tiukenneta, mutta maissa sääntelyä lievennetään huomattavasti. Tasapuolisuus on saavutettavissa tässäkin asiassa, Rossi toteaa.

Viranomaisvalvonnassa löytyy eroa myös tupakkatuotteiden myynnin osalta. Risteilyaluksilla tupakkatuotteet, nikotiininesteet ja sähkösavukkeet voi pitää näkyvästi esillä. Maissa kaikki nikotiiniin viittaava täytyy piilottaa pois näkyvistä.

Kompromissi löydettävä

Matkustajamerenkulun tukemista on mahdotonta perustella valtion talouden näkökulmasta. Viihderisteilyt eivät tuota kulutusveroja Suomeen. Samalla valtio tukee varustamoja, jotka ylläpitävät viinarallia – suomalaisen alkoholipolitiikan massiivista ongelmaa.

Viihderisteilyjen tukemisella on suora yhteys maissa toimivien mara-alan yritysten toiminnan vaikeutumiseen, työllisyyteen sekä investointien hidastumiseen.

– Eduskunnan tulisi karsia matkustajamerenkulun tukia.  Anniskellun alkoholin alv:n alentaminen 14 prosenttiin olisi myös yksi keino maissa toimivan vastuullisen elinkeinon kilpailukyvyn parantamiseksi ja alkoholihaittojen minimoimiseksi, Seppälä sanoo.

– Matkustajamerenkulun tukeminen on maan tapa. Päättäjien pitäisi tarkkaan miettiä, mihin nykyinen kokonaisuus johtaa. On löydettävä kompromissiratkaisu, miten kauppalaivasto pidetään elinvoimaisena ja huoltovarmuus säilytetään ilman, että vääristetään kilpailua viihdepuolella. Asia ei voi olla liian vaikea ratkaistavaksi, Rossi toteaa. •

Päivitetty 20.06.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake