Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Juhlat laineilla – valtio tukee matkustajamerenkulkua 250 miljoonalla vuodessa

Valtio tukee matkustajamerenkulkua 250 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtiontukien oikeutus, vaikuttavuus ja määrä herättävät aina erityistä kiinnostusta. Tuoreen selvityksen mukaan viihdematkailu merellä hyötyy ulkomaankaupan laivakuljetusten tuista. Maissa vastaavaa toimintaa ei tueta.

 

Teksti: Irkka Honkakumpu 
Kuvat: Timo Niemi

 

MaRan Tampereen yliopistossa teettämä Arvio henkilökuljetuksiin kohdistuvista valtion tuista -selvitys osoitti matkustajamerenkulun saavan erilaisia tukia yhteensä noin 250 miljoonan euron edestä.

– Matkustajamerenkulun saamat tuet arvioitiin tutkimisen arvoiseksi asiaksi. Vaikka selvitys tehtiin MaRan toimeksiannosta, valtion tukipolitiikka, sen yleiset periaatteet ja euromäärä ovat keskeisiä yhteiskunnallisen keskustelun aiheita nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Siksi on hyvä tarkastella, mitä valtion tuet matkustajamerenkululle ovat, ja millä tavalla ne kohdistuvat, selvitysprojektista vastannut palvelujen ja kaupan professori Hannu Saarijärvi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta sanoo.

Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on aiemmissa kannanotoissaan korostanut erityisesti merenkulun valtiontukien määrän ja niiden vaikuttavuuden tarkastelun tär­keyttä.

– Tarkoitus oli kerätä tuen lähteet ja määrät sekä arvioida, mikä osa merenkulun tuesta kohdistuu henkilökuljetuksiin eli matkustajamerenkulkuun, ja miten tuki on perusteltavissa, kun vastaavaa työ- ja viihdematkailua ei tueta sen tapahtuessa mantereella, Saarijärvi sanoo. 

Selvityksessä ei tutkita sitä, ovatko tuet tarpeellisia, kuinka tehokkaasti ne toimivat ja miten ne vaikuttavat merenkulkuun tai suomalaiseen meriklusteriin.

Tampereen yliopiston selvitys on tiettävästi ensimmäinen, joka tuo systemaattisesti esille laivojen henkilökuljetukseen kohdistuvat tukien lähteet ja euromäärät. Tutkija toivookin selvityksen auttavan niin tutkimuksellisessa kuin käytännön päätöksenteossa jatkossa.




* Matkustajaliikenteeseen keskittyvät varustamot saivat vuonna 2015  miehistökustannustukea 52,4 miljoonaa euroa. Puhtaasti taloushenkilöstöön tukea kohdistui 38,7 miljoonaa euroa. Henkilöstön jyvittämistä tavarankuljetus- ja talouspuoleen mutkistaa se, että molempiin ryhmiin kuuluvat työntekijät voivat hoitaa lakisääteisiä, esimerkiksi turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Tuen kokonaismäärä on siten arviointitavasta riippuen noin 241–255 miljoonaa euroa.


Suurin tuki verotuksen kautta

– Suomalainen matkustajamerenkulku ei perustu puhtaaseen risteilytoimintaan, vaan matkustajien ja tavaroiden yhteiskuljetuksiin, Saarijärvi sanoo.

Selvityksessä tarkasteltuja tukia saavia matkustaja-alusliikenteessä toimivia varustamoita ovat Viking Line, Finnlines, Silja Line ja Eckerö Line. Alukset ovat matkustajia ja rahtia kuljettavia matkustaja-autolauttoja. Suomen lipun alla laivoja on 13, ja niistä kolme liikennöi Saksaan, yksi Viroon ja yhdeksän Ruotsiin.

Tilastokeskuksen mukaan henkilöstömäärällä mitattuna 63 prosenttia Suomen meriliikenteen kuljetuksista liittyy henkilökuljetuksiin ja 37 prosenttia tavarakuljetuksiin.

Selvityksessä matkustajamerenkulun arvioidaan saavan kokonaisuudessaan tukea 241–255 miljoonaa euroa vuosittain.

– Suurin tuen muoto on arvonlisä- ja valmisteverottomuus, joka selvityksen mukaan on 184 miljoonaa euroa. Se on välillistä, epäsuoraa tukea. Suorista tukimuodoista suurin on miehistökustannustuki, joka on arviolta noin 38,7 miljoonaa, Saarijärvi kertoo.


Lue lisää aiheesta:

Pääkirjoitus 3/17: Miksi valtio tukee viihderisteilyjä?

Matkailuyritykset: Matkustajamerenkulun lääke pahentaa tautia mantereella

 

Myös erilaisia euromäärältään pienempiä tukia on monia, mutta verotukseen liittyvät ja miehistökustannustuki ovat merkittävimmät matkustajamerenkulun saamat tuen muodot.

– Pysyvät julkisen sektorin tuet tai säätelyt ovat taloudellisesti perusteltuja, jos ne korjaavat markkinoiden epäonnistumista tai parantavat oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Ne ovatkin perinteisiä kriteereitä tuille.

Yritystuet ovat pääosin määräaikaisia. Niitä voivat olla innovaatiotuet tai äkillisen rakennemuutoksen tuet, jotka ovat viime aikoina olleet näkyvästi esillä. Merenkulun tuet sen sijaan ovat pysyviä.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa maksettiin yritystukia 1,6 miljardia euroa vuonna 2014. Niistä palvelusektori sai 33 prosenttia.

– Pysyvään liiketoimintaan kohdistuvien tukien pitää olla EU:n säädösten mukaisia. Matkustajamerenkulun tuet kohdistuvat pitkälti pysyvään liiketoimintaan, joten niitä on tarkasteltava EU:n säädösten puitteissa. 

Saarijärven mukaan Euroopan unionin myöntämä poikkeusasema merenkulun tukemiselle raamittaa näin myös suomalaisen merenkulun tukijärjestelmää. Vaikka merenkulku on mitä suurimmassa määrin normaalia markkinaehtoista toimintaa, merenkulun kansallisia tukia perustellaan globaalilla ja EU-tason tukipolitiikalla.

– Keskeisenä tukipolitiikan pyrkimyksenä on kauppalaivaston pitäminen kotimaisessa alusrekisterissä.

Tuet suuntautuvat liiketaloudelliseen perustoimintaan

Perinteisistä valtiontuista poiketen merenkulun tuet ovat pysyväisluontoisia ja suuntautuvat yrityksien, varustamoiden, liiketaloudellisen perustoiminnan tukemiseen.

– Valtion tukia perustellaan EU:n tasolla muun muassa halulla vastata globaaliin merenkulun kilpailuun. Myös huoltovarmuus on perinteinen peruste, Saarijärvi sanoo.

Suomessa valtio perustelee merenkulun tukemista kauppalaivaston kehityksen turvaamisella, merenkulkuun liittyvällä työllisyydellä ja huoltovarmuuskysymyksillä. Suomen syrjäisen sijainnin takia oma kauppalaivasto on tärkeässä roolissa erityisesti ulkomaankaupassa.

– Muita perinteisiä perusteluja merenkulun tukemiselle ovat meriklusterin ja meriosaamisen säilyttäminen Suomessa. Samoin vedotaan merenkulun turvallisuuteen ylipäänsä ja toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun mahdollistamiseen varustamoille.

Saarijärvi korostaa kyseessä olevan hyvin moninäkökulmaisen ilmiön, jossa on monia insentiivejä ja näkökulmia sekä perusteluja. Missä määrin valtion tulee tukea matkustajamerenkulkua, on mielenkiintoinen tutkimuskysymys, Saarijärvi toteaa.

Tuista puhuttaessa on hyvä tunnistaa globaali, eurooppalainen ja suomalainen taso. Ne näkyvät kompleksisessa il­miös­sä ja siinä, mitä säätelyä ja eri tukipolitiikkaa eri tasoilla voidaan ja mitä ei voida tehdä. Tuen lakkauttaminen saattaa johtaa myös kauppalaivaston ulosliputukseen.

– Yhteiskunnallisesti kestävän merenkulkutukipolitiikan haaste on kuitenkin se, että nykymuotoisena osa valtion tuesta kohdistuu matkustajamerenkulkuun, ja se ei ehkä ole hyvä lähtökohta tuelle.

Saarijärven mukaan saattaa olla ongelmallista, joskin myös hyödyllistä, että kaksi merkittävästi erilaista toimintoa, perinteinen ulkomaankauppakuljetus ja henkilökuljetus, tapahtuvat samoilla laivoilla ja hyötyvät samoista merenkulun monipuolisuuseduista ja tuista ilman, että eroteltaisiin, mikä on tavaraliikenteen tuen tavoite ja henkilöliikenteen tuen tavoite.

– Tavaraliikenteen tukeminen lienee perusteltua pääosin ei-taloudellista syistä, mutta vähälle huomiolle on jäänyt se, millaisia määrällisiä vaikutuksia tällainen ”sivutuotteena” tuleva matkustajamerenkulun tuki voi aiheuttaa vastaavien kokous-, majoitus- ja ravitsemistoimintojen toimintaedellytyksiin maa-alueella. Tällainen tutkimus lienee aiheellista tehdä.


 

Valtion talousarviossa 2016 matkustaja-alusten miehistökustannustuki oli keskimäärin 3 811 500 euroa alusta kohden, lastialusten noin 410 795 euroa. Ero johtuu siitä, että lastialuksilla on vähemmän henkilökuntaa.


 


 

Varustamojen vuonna 2015 saamasta yhteensä 52,4 miljoonan euron miehistökustannustuesta Viking Linen osuus oli lähes puolet.


 

Selvitys matkustajamerenkulun tuista syntyi artikkeliin haastatellun tutkimusprojektin vastuullisen johtajan Hannu Saarijärven mukaan hyvän tutkijatiimin yhteistyön tuloksena. Tiimissä olivat mukana hallintotieteen kandidaatti Katriina Lehto, finanssihallinnon ja julkisyhteisöjen laskentatoimen professori Lasse Oulasvirta ja taloustieteen yliopisto-opettaja Ari Karppinen. Erityistä kiitosta Saarijärvi antaa uraansa aloittelevan Katriina Lehdon panokselle monimuotoisen ilmiön tutkimisessa.

Koko selvitys on luettavissa osoitteessa:

http://tampub.uta.fi/handle/10024/100706

Päivitetty 20.06.2017

Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake