Vuoden 2013 alusta alkaen Teostolle tulee ilmoittaa elävän musiikin sekä mekaanisen tanssimusiikin ja karaoken tapahtumista kuukausittain. Ilmoitusvelvollisuus koskee MEKA ja ELMU – kiinteä ja prossatuotteita. 

Tapahtumien ilmoittaminen tehdään esityspaikkakohtaisesti ilmoituskuukautta seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä Teoston sähköisessä järjestelmässä. Tätä varten Teostolta tulee hankkia uudet käyttäjätunnukset.

Tapahtumien ilmoittamisella ajallaan saa esityspaikka- ja tuotekohtaisen alennuksen. Ilmoituksien laiminlyönti sen sijaan johtaa arviolaskutukseen, joka tulee kalliimmaksi kuin ilmoituksiin perustuva laskutus.

Oheisesta ohjeesta löydät tarkempaa tietoa tunnusten hankkimisesta, laskutusvälistä ja ilmoituksien sisällöstä tuotekohtaisesti. Lisäksi ohjeessa kerrotaan vuosi- ja pienluvista, jotka voivat olla käyttökelpoisia vaihtoehtoja vähän tapahtumia järjestäville ravintoloille. Ohjeen löydät lakiasioiden tietopankista.

MaRan ohje: Tapahtumien ilmoitusvelvollisuus Teostolle 

Tarkemmat ohjeet löydät Teoston nettisivuilta ja Teoston lähettämistä asiakaskirjeistä.

Lisätietoja:

MaRan lakimies Kai Massa, 09 6220 2047

Elintarvikevalvonnan tulokset kerrotaan Oiva-raportissa, jossa hymynaama-symboleilla kuvataan yrityksen elintarvikevalvonnan tuloksia. Mitä leveämpi hymy, sitä paremmin elintarviketurvallisuusasiat ravintolassa tai myymälässä ovat. Hymynaamoja on neljä. Niille annettiin joulukuussa nimet, jotka kuvaavat tuloksia: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono.

Kuntien elintarvikevalvojat tarkastavat muun muassa yrityksen yleistä hygieniatasoa, elintarvikkeiden lämpötiloja ja pakkausmerkintöjä. Toukokuusta lähtien tarkastusten tulokset tulevat nähtäville Oivan internetsivuilla.

Oiva muuttaa tarkastuskäytäntöjä melkoisesti. Viranomaisen on käytävä jokaisessa toimipisteessä ja tehtävä uusintatarkastuksia säännönmukaisesti. Monessa kunnassa ihmetellään, miten resurssit riittävät tarkastusten suorittamiseen. Eviran tilaisuuksissa on keskusteltu mm. siitä, missä ajassa yritys saa uuden tarkastuksen, jos arvosanaksi on tullut korjattavaa tai huono, ja yritys on korjannut puutteen, josta huono arvosana on aiheutunut.

Myös yrityksissä kannattaa paneutua elintarvikehygieniaan entistä tarkemmin. Jatkossa kuluttaja saa helposti tiedon tarkastuksen tuloksista. Huono arvosana voi vaikuttaa kuluttajien valintoihin. Oivan yleisarvosana määräytyy huonoimman arvosanan perusteella. Kun tarkastukset tehdään etukäteen varoittamatta, yritysten on pidettävä perusasiat koko ajan kunnossa, jotta tarkastuksissa vältetään heikot arvosanat.

Evira on laatinut viranomaisille tarkastusohjeita, joista on pyydetty lausunnon loppuvuoden 2012 aikana. Viimeiset lausunnot annetaan tammikuun puolessa välissä. MaRa on lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että ohjeet ovat vielä liian yleisluontoisia. MaRa toteaa, että kriteerejä on kehitettävä niin, että tarkastusten tuloksista ja viranomaisten tulkinnoista tulee nykyistä yhdenmukaisempia.

Lisätietoa Oivasta saa internetsivuilta: www.oivahymy.fi

Myös hiihto- ja ohjelmapalvelualan uudet työehtosopimuskirjat on nyt postitettu jäsenyrityksiin. Huvipuistoalan TES-kirjat toimitetaan kaikkiin toimipaikkoihin tämän viikon aikana.

Lisäkappaleita voit tilata toimituskulujen hinnalla Restamarkista.

Lisätietoja marava-alan työehtosopimuksesta MaRan jäsensivuilla

Tilannetta ei paranna se, että asiakkaat jättävät tulematta entiseen malliin ravintolaamme. Diskopallo pyörii viikolla lähes tyhjälle salille. Teemme kaikkemme, mutta velkataakka on niin iso, että konkurssi häämöttää.

Haluamme kuitenkin ajatella positiivisesti. Vaikka ensimmäinen yrityksemme kaatuisi, niin toiveissa olisi, että voisimme jatkaa ravintola-alalla ja perustaa uuden ravintolan aiemmista virheistä oppineina.

Onko niin, että jos teemme konkurssin, emme enää viranomaisten silmissä kelpaa yrittämään ravintola-alalle ja meiltä evätään anniskeluluvat? Saako konkurssin tehnyt tosiaan talousrikollisen leiman otsaansa?

Niin sanottu puhdas konkurssi, johon ei liity harmaan talouden ilmiöitä, talousrikollisuutta tai velallisen rikoksia on normaali markkinatalouteen kuuluva ilmiö. Yritystoimintaan liittyy menestymisen lisäksi aina riski epäonnistumisesta, kuten toiminnan muuttumisesta kannattamattomaksi. Kannattamattoman ja maksukyvyttömäksi tulleen yrityksen taival voi päätyä konkurssiin. Yrityssaneerausmenettelyn kautta voidaan pelastaa yrityksiä, joiden liiketoiminta on tervehdytettävissä.

Valitettavasti Suomessa ja monessa muussakin maassa konkurssi edelleen leimaa rehellisenkin yrittäjän. Vallalla on markkinatalouden logiikan vastainen ajatus, että jos epäonnistut yhdenkin kerran, niin olet ulkona. Meidän on välttämätöntä muuttaa asennoitumistamme tähän asiaan, ja yksi askel on poistaa lainsäädännöstä tätä ajatusta ruokkivat mekanismit.

Euroopan komissio totesi tuoreessa maksukyvyttömyysmenettelyn uudistamista koskevassa tiedotteessaan, että tutkimusten mukaan toista kertaa yrittävät menestyvät paremmin ja pysyvät toiminnassa keskimäärin pidempään kuin uusyritykset. Ne myös kasvavat nopeammin ja työllistävät useampia työntekijöitä.

Teollisuus- ja yrittäjyysasioista vastaavan komission varapuheenjohtajan mukaan epäonnistumisen yrittäjänä ei pitäisi johtaa ”elinkautiseen” rangaistukseen eikä estää kaikenlaisen yrittäjyyden harjoittamista tulevaisuudessa, vaan se olisi nähtävä mahdollisuutena oppia ja kehittyä. Tämä näkemys on nykyisin täysin hyväksytty tieteellisen tutkimuksen perustaksi. Tulevaisuudessa voitaisiin soveltaa erillisiä sääntöjä rehellisiä yrittäjiä ja sellaisia tapauksia varten, joissa on kyse petollisesta tai vastuuttomasta konkurssista.

Alkoholiviranomaisten käytännöissä yrittäjän aiempi konkurssi nähdään herkästi luvan saamisen esteenä, vaikka siihen ei liittyisi mitään rikollista menettelyä. MaRa onkin vaatinut alkoholilain uudistamisen yhteydessä, että alkoholilaista tulisi poistaa aiemmin tapahtunut konkurssi luvan saamisen esteenä. Harmaan talouden torjunnan kannalta riittää se, että konkurssirikoksia tehneet yrittäjät eivät saa harjoittaa luvanvaraista anniskelutoimintaa.

Kai Massa

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.

Painettu lehti on perillä lukijoilla viimeistään tiistaina 24.4.

Jatkossa pääset Vitriiniin tuoreimpaan numeroon aina etusivun vaaleansinisen neliön kautta.

16.3.2013 voimaan tulevat lakimuutokset vaikuttavat sekä velkojien että velallisten asemaan. Ne koskevat muun muassa myyjäyrityksen oikeutta vakiokorvaukseen maksun viivästyessä sekä maksuajan enimmäiskestoa.

Tutustu lakimuutoksiin tarkemmin MaRan lakiasioiden tietopankissa

Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän jälkeen. Lakiehdotuksen mukaan siirto-oikeus koskisi jo ensimmäistä sairauspäivää.

Lomapalkan laskentaa koskevalla mahdollisella lakimuutoksella ei ole välittömiä vaikutuksia MaRan työehtosopimusaloilla.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2013.

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Työntekijöiden henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja sekä taulukkopalkkoja korotetaan 1,7 prosentilla. Korotukset koskevat sekä peruspalkkoja että henkilökohtaisia lisiä.

Kausihenkilöstön kanssa ennen palkankorotusajankohtaa tehtävissä työsopimuksissa korotus voidaan huomioida etukäteen.

Palkankorotusohje, uudet palkkataulukot ja olosuhdelisät löytyvät työsuhdeasioiden tietopankista.

Palkkataulukot ovat myös painetuissa työehtosopimuksissa.

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Det kan laddas ner från työsuhdeasioiden tietopankki.

Avtalet gäller från den 1 april 2012 till och med den 30 april 2014.

Mer information från arbetsmarknadsavdelning

Nyt käynnistetyn kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti työelämään siirtymässä olevat nuoret ja nuoret aikuiset. Viestinnässä tuodaan julki harmaan talouden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kampanja korostaa yksilön omia vaikutusmahdollisuuksia: arkiset valinnat ovat tehokkaampia nakertamaan harmaan talouden toimintamahdollisuuksia kuin jo tapahtuneisiin rikoksiin kohdistuvat toimet. Nuoria muistutetaan kirjallisen työsopimuksen, verokortin sekä palkkalaskelman tärkeydestä. Yrittäjiä kehotetaan huolehtimaan veroista sekä eläke- ja tapaturmavakuutuksista.

Kampanja muodostuu radiomainonnasta, verkkosivuista ja oppilaitoskiertueesta. Nyt käynnistetyt toimenpiteet ovat jatkoa syksyn 2011 kampanjalle. Yhteistä asiaa ovat ajamassa harmaan talouden torjuntaan osallistuvat viranomaiset, sidosryhmät sekä elinkeinoelämän ja ammattijärjestöjen edustajat. Myös Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa on aktiivisesti mukana toiminnassa.

MaRa kannustaa jäsenyrityksiään osallistumaan harmaan talouden talkoisiin ravintola-alalla!

Lataa suomen- tai ruotsinkieliset bannerit verkkosivuillesi täältä.

Osallistu keskusteluun kuitinantovelvollisuudesta täällä.

Lisätietoa kampanjasta MaRan verkkosivuilla

Kampanjan verkkosivut: www.mustatulevaisuus.fi

Nyt on esitetty, että jokaiseen ravintolaan pitäisi kassan kylkeen ostaa tämä musta laatikko. Tarkoitus on hyvä, mutta tämä lisäisi meidän vastuullisesti toimivien ja yhteiskuntavelvoitteensa hoitavien yritysten kustannuksia.  Maksaa melkoisesti asentaa ja ylläpitää tämmöisiä laitteita. Olen kuullut, että jos laatikko poksahtaa kesken päivän, niin kassakoneen käyttö loppuu siihen paikkaan.

Onko meidän tosiaan hankittava lähiaikoina mustat laatikot kassakoneiden lisäksi?

Viranomaiset ja monet päättäjät ovat esittäneet, että Suomessa otetaan käyttöön Ruotsin mallin mukaiset mustat laatikot. Nämä laatikot tallentavat kaikki kassakoneiden tapahtumat, ja verottajalla on oikeus tarkastaa laatikkojen tiedot halutessaan.

Asiaa selvitettyään MaRa on vastustanut laatikkojen käyttöönottoa. Jos otetaan huomioon kaikki kustannukset, yksi laatikko maksaa jopa 800 euroa. Ja kassakoneyhtiöt ovat todenneet, että järjestelmä on vanhentunut ja hidastaa modernien kassajärjestelmien kehittämistä.

MaRa kannattaa mustien laatikkojen sijaan työ- ja elinkeinoministeriön esitystä kuitintarjoamisvelvollisuudesta. Ministeriö on valmistellut lakiehdotuksen, jossa säädetään velvollisuus tarjota asiakkaalle kuittia. Jos kuitin tarjoamisen laiminlyö, verottaja voi antaa yritykselle 500 euron laiminlyöntimaksun. Jos laiminlyönti toistuu, maksu voidaan nostaa 1000 euroon. Näyttää todennäköiseltä, että laki tulee voimaan jo tänä vuonna.

Veli-Matti Aittoniemi

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.

Perusteluina häiriöiden vähenemiselle ministeri viittasi Norjassa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan jatkoajan leikkaaminen tunnilla vähentäisi järjestyshäiriöitä 17 prosenttia. Norjalaistutkimuksessa olivat tosin mukana vain ne kunnat, joissa anniskeluaikoja oli lyhennetty.  Siinä ei lainkaan vertailtu, mitä oli tapahtunut järjestyshäiriöiden suhteen niissä kunnissa, joissa anniskeluajat olivat pysyneet samana.

MaRan ravintolavaliokunta on perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää jatkoaikojen taloudellisia vaikutuksia ravintoloille. Tavoitteena on perustellusti osoittaa jatkoaikojen leikkausten kannattajille, miten tärkeitä jatkoajat ovat ravintoloille sekä selvittää niiden työllistävä ja verotuloja tuova vaikutus.

Työryhmässä ovat mukana Satu Järvelä Restel Oy:stä, Samuli Kailamaa Rinki Ravintolat Oy:stä, Markku Orasmaa Delifox Ravintolat Oy:stä, Sari Palokangas SOK:sta, Antti Raunio Night People Oy:stä, Sirpa Suurmunne Formia-Future Oy:stä ja Markku Virtanen Restamax Oy:stä.

Tämänhetkisen tiedon mukaan jatkoaikoja käsitellään alkoholilainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Uudistustyön on määrä alkaa tulevana syksynä. Alkoholilakiin mahdollisesti tehtävät muutokset tulisivat voimaan aikaisintaan vuonna 2014.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Timo Lappi, puh. 040 734 5549

THL arvioi tiedotteessaan, että kansalaisten alkoholipoliittiset asenteet olisivat kiristyneet. Selvityksen tulosten lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että asenne alkoholipolitiikkaa kohtaan on viime vuosina muuttunut neutraalimmaksi, ei suinkaan kiristynyt. Vuonna 2012 valtaosa vastaajista piti nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia sopivina (63 %) tai katsoi, että niitä pitäisi väljentää (11 %). Kireämpää alkoholipolitiikkaa sen sijaan vaati vain neljäsosa vastanneista, mikä vastaa 2000-luvun keskiarvoa.

Viimeisten viiden vuoden aikana kiristystä vaativien määrä on vähentynyt lähes neljäsosalla - vuonna 2007 kiristystä vaati 33 % ja vuonna 2012 siis 25 %. Samaan aikaan alkoholipolitiikkaa sopivana pitävien määrä on kasvanut 55 %:sta 63 %:iin. Lievempää alkoholipolitiikkaa vaativien määrä on säilynyt viiden viime vuoden aikana ennallaan 11 %:ssa.

THL:n peräänkuuluttamalla vastuullisella alkoholipolitiikalla on puututtava nykyistä tehokkaammin julkijuopotteluun ja ohjattava kulutusta anniskelupaikkoihin, joissa kulutus tapahtuu valvotuissa olosuhteissa. Myös luvattomaan anniskeluun tulisi puuttua.

Lisätietoa: THL:n tiedote "Vastuullisella alkoholipolitiikalla on väestön vahva tuki"

• After Dark
• After Work
• Karkkipäivä
• Euron päivä/ilta
• 2 euron päivä/ilta
• €urodisco

Viranomaiset voivat puuttua näihin ja myös muihin vastaavankaltaisiin anniskelupaikan ulkopuolisiin ilmoituksiin, jos kyse on lyhytkestoisten, ”happy hour” -tyyppisten alkoholitarjousten markkinoinnista.

Alkoholia koskeva tarjoushinnoista ilmoittaminen anniskelupaikan ulkopuolella on sallittua vain, kun tarjous on voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kahden kuukauden ajan. Yhtäjaksoisuudella tarkoitetaan sitä, että kyseistä alkoholijuomaa saa alennettuun hintaan ravintolasta sen jokaisena aukiolopäivänä koko aukioloajan vähintään kahden kuukauden ajan.  ”Happy hour”- ja muista vastaavista lyhytaikaisista tarjouksista ilmoittelu on sallittua vain anniskelupaikkojen sisällä.

Valviran ohje kokonaisuudessaan

Lisätietoja MaRan lakimiehiltä

Lokakuun 2012 palkkatiedustelua varten yritysten tulee luokitella konttorinimikkeistön piirissä olevat henkilöt uuden palvelualojen konttorinimikkeistön mukaisiin ammattinumeroihin. Palkkatiedusteluun ei voi enää ilmoittaa tietoja vanhan palvelualojen konttorinimikkeistön ammattinumeroilla.

Uuteen palvelualojen konttorinimikkeistöön voit tutustua täällä (sivulta 6 alkaen).

Lisätietoja EK:ssa: asiantuntijat Eija Ahopelto, puh. 09 4202 3221 ja Sari Korvenranta, puh. 09 4202 3224, sähköpostitse tilasto@ek.fi.

Lisätietoja MaRassa: lakimies Suvi Lahti-Leeve puh. 09 6220 2082

• elintarvikehuoneiston toiminnan aloittamisesta
• toiminnan olennaisesta muuttamisesta
• toiminnan lopettamisesta tai
• toimijan vaihtumisesta.

Ilmoitus toiminnan aloittamisesta tai olennaisesta muuttamisesta on tehtävä neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai suunniteltua muutosta.

Ilmoitusten käsittely ympäristökeskuksessa on maksullista. Maksu perustuu Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon taksaan. Ympäristökeskus käsittelee ilmoituksen yhdessä viikossa ja lähettää tästä toimijalle todistuksen.

Toiminnan aloittamisen edellytyksenä on, että elintarvikehuoneisto on elintarvikesäädösten vaatimusten mukainen. Elintarvikehuoneistoon tullaan tekemään tarkastus 1–6 kuukauden kuluttua ilmoituksen käsittelystä. Tarkastusajankohtaan vaikuttaa elintarvikehuoneiston toiminnan luonne; mitä suurempi riskiseksi toiminta on luokiteltu, sitä nopeammin tullaan kohteeseen tekemään tarkastus.

Evira on laatinut myös kymmenen kohdan listan jokaisella tarkastuskerralla läpikäytävistä asioista.

Lisää jäsentunnuksilla.

Asteikolla 1-5 jäsenyritykset antoivat MaRalle 4,16 pistettä. Edellisessä jäsenkyselyssä MaRa sai arvosanan 4,09 ja paransi tuolloinkin aiempaa tulostaan.

Neuvontapalveluille ja asiakaslähtöisyydelle parhaat arviot

Neljä viidestä vastaajasta yhtyi väitteeseen, että MaRa tarjoaa vastinetta jäsenmaksulle. Tärkeimmiksi syiksi kuulua MaRaan nimettiin neuvonta, edunvalvonta ja tiedonsaanti. Viimeisen vuoden aikana jäsenet ottivat yhteyttä MaRaan todennäköisimmin työsuhdeasioissa. Jopa 60 % yrityksistä sanoi olleensa yhteydessä MaRaan työsuhdeasioiden tiimoilta.

Jäsenten tyytyväisyys MaRan neuvontapalveluihin niin työsuhde- kuin elinkeinoasioissakin oli huippuluokkaa. Keskimäärin neuvonnalle annettiin 4,51 pistettä viidestä. 90 % vastaajista piti MaRan asiakaspalvelua osaavana ja nopeana. Yhtä moni oli myös samaa mieltä siitä, että MaRa toimii palvelualttiisti ja että henkilökuntaa on helppo lähestyä.

MaRan edunvalvonnan tavoitteisiin suhtauduttiin jäsenistön keskuudessa hyvin myönteisesti. Neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että elinkeinoasioiden edunvalvonnassa tavoitteet alan toimintaedellytysten parantamiseksi ovat oikeita. Työmarkkina-asioiden osalta edunvalvonnan tavoitteet koki oikeiksi 70 % yrityksistä.

Eniten parantamisen varaa jäsenet näkivät ulkoisessa viestinnässä eli medianäkyvyydessä. Toisaalta kahden vuoden takaiseen tyytyväisyyskyselyyn verrattuna juuri ulkoinen viestintä oli vastaajien mukaan parantunut MaRan toiminnan kokonaisuudessa eniten.

MaRan jäsenistö kattavasti edustettuna

Jäsentyytyväisyyskyselyyn vastasi 356 MaRan jäsenyritystä, jotka edustavat monipuolisesti erityyppisiä yrityksiä. Lähes 90 % vastanneista oli pk-yrityksiä. Toimialoista vahvimmin oli edustettuna ravintola-ala. Lisäksi mukana oli kirjava joukko yrityksiä eri toimialoilta, muun muassa majoitusyrityksiä, festivaaleja, kylpylöitä ja keilahalleja.

Vain alle viidesosa vastanneista ilmoitti kuuluvansa MaRan työryhmiin tai valiokuntiin, pk-yhdistysten johtokuntiin tai Elinkeinoelämän keskusliiton toimielimiin.

Tutkimuksen toteutti Suomen OnlineTutkimus.

Yöllä hotellihuoneessa tehtiin kuitenkin kaikkea muuta kuin nukuttiin. Naapurihuoneiden asiakkaat valittivat aamiaiselle tulleessaan huoneesta kuuluneesta mekkalasta. Miehet poistuivat nöyrinä poikina hotellista maksettuaan laskunsa luottokortilla.

Kerrospalvelijaamme odotti lohduton näky, kun hän avasi hotellihuoneen oven. Lattiat ja seinät olivat nesteessä, kalusteita säpäleinä ja kylpyhuoneestakin oli lainehtinut vettä huoneen puolelle.  Huoneessa haisi vahvasti tupakalle, vaikka huoneessa on ehdottomasti kiellettyä polttaa - kieltokyltitkin on laitettu pöydälle. Minibaari oli tyhjennetty pähkinöitä lukuun ottamatta.

Soitimme välittömästi hotellihuoneen varanneelle miehelle. Hän väitti, ettei tiedä mitään kalusteiden rikkoontumisesta, eikä ainakaan hän itse tai hänen kaverinsa ole missään nimessä huoneessa tupakoinut. Mies kertoi, että he olivat kutsuneet huoneeseensa muutamia keikalla tapaamiaan paikallisia, joita eivät entuudestaan tunteneet. Hän kiisti olevansa juridisessa vastuussa. Hänen oikeustieteilijäystävänsä mukaan vastuussa on yksin se, joka on vahingon tahallaan tai tuottamuksellaan aiheuttanut. Puhelu päättyi tähän.

Haluaisimme tietää, mitkä ovat meidän oikeutemme tässä asiassa, onko liitolla asiaan ohjeistus? Voimmeko Suomen lain mukaan vaatia majoittujia korvaamaan hotellihuonettamme kohdanneet vahingot? Meillä on toisen majoittujan luottokorttitiedot hallussamme. Voimmeko tehdä kortille jälkikäteisveloituksen vahingosta ja minibaarin tyhjentämisestä?

MaRa on vuonna 2011 laatinut majoitusliikkeiden yleiset varaus- ja peruutusehdot, jotka myös kuluttaja-asiamies on hyväksynyt. Nämä ehdot ovat laajalti käytössä majoitusalalla.

Asiakas on majoitusliikkeessä esiintyessään velvollinen noudattamaan hyviä tapoja ja ottamaan huomioon hänelle tiedoksi annetut majoitusliikkeen järjestyssäännöt. Asiakas ei myöskään saa aiheuttaa häiriötä majoitusliikkeen muille asiakkaille.

Asiakas on vastuussa tahallaan tai huolimattomuudellaan aiheuttamista vahingoista, kuten esimerkiksi tupakoimisesta savuttomassa hotellihuoneessa. Asiakas on myös vastuussa hänen huoneeseen kutsumien vieraidensa huoneelle aiheuttamista vahingoista. Tapauksessanne huoneeseen majoittuneet asiakkaanne ovat vastuussa joko itse tai vieraidensa huoneelle aiheuttamista vahingoista. He ovat myös velvollisia maksamaan teille ne ylimääräiset kulut, jotka aiheutuvat huoneen siivoamisesta jos sitä ei voida tehdä normaaliin huonesiivoukseen kuuluvana työnä.

Majoitusliikkeellä on tietyin edellytyksin mahdollisuus tehdä asiakkaan luottokortilta jälkiveloituksia. Asiakkaan luottokortilta voidaan veloittaa lähtövaiheessa laskuttamatta jääneet huonepalvelumaksut, mahdollisesti maksamatta jääneet hotelliyöpymiset ja verot sekä puhelin-, minibaari- ja huonelaskulle kirjatut ateriakulut. Tässä tapauksessa teidän on siis mahdollista veloittaa asiakkaan maksukortilta laskuttamatta jääneet minibaarikulut.

Jälkiveloitusmenettely ei kuitenkaan oikeuta laskuttamaan asiakkaan majoitusliikkeestä lähtemisen jälkeen asiakkaan maksukortilta huoneen ylimääräisestä siivoamisesta aiheutuneita kuluja tai huoneelle aiheutettua vahinkoa. Myöskään huoneesta mahdollisesti kadonneita tai varastettuja tavaroita ei voi veloittaa jälkikäteen asiakkaan maksukortilta. Näiden osalta teidän tulee laskuttaa asiakkaitanne jälkikäteen muulla tavoin.  

Sami Hämäläinen

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.

Tämän vuoden parhaat tuotot, 4 080 euroa, sai kokoon ravintola Kappeli. Toiseksi eniten varoja, 3 430 euroa, keräsi ravintola Vltava. Kaksi suurimmat tuotot tahkonnutta ravintolaa kuuluu HOK-Elannon ravintolaketjuun. Kolmanneksi parhaaseen tulokseen 2 900 eurolla ylsi Helsinki-Vantaan lentokentällä toimiva SSP-Ravintoloiden Cafe Tori.

– Tämä vuosi oli ennätyksellisen tuottoisa. Voittajaravintolan keräämä potti oli yli puolet suurempi kuin viime vuoden suurin kerätty summa. Kaikkiaan Jano-viikkojen tuotot kohosivat 230 000 euroon ja kasvoivat 30 %:lla, hehkutti UNICEFin pääsihteeri Marja-Riitta Ketola.

Kampanjassa mukana yli 400 ravintolaa ja kahvilaa

Kampanja-aika oli reilut kaksi viikkoa, 26.4. - 13.5. Jano-viikkoihin osallistui yli 400 ravintolaa ja kahvilaa, jotka yhdessä saivat kasaan huimat 90 000 euroa. Varoja kerättiin myös lipaskeräyksenä vapaaehtoisvoimin. Keräystuotolla autetaan lapsia Afrikan Sahelin alueella, jossa yli miljoona alle viisivuotiasta lasta kärsii vakavasta aliravitsemuksesta kuivuuden aiheuttaman ruoka- ja vesipulan vuoksi.

MaRa on tukenut Jano-kampanjaa aktiivisesti, ja kiittää sydämellisesti kaikkia Jano-viikkoihin osallistuneita jäseniään. Ensi keväänä mukaan toivotaan yhä enemmän yrityksiä ympäri Suomen.

Lisätietoja kampanjasta: UNICEFin verkkosivut

Tutustu kesäharjoitteluohjelman ehtoihin ja tulosta harjoittelusopimuspohja työsuhdeasioiden tietopankista

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Meillä on hyvä ruokaravintola, jolla on anniskeluluvat. Vastaavan hoitajan tulee olla aina paikalla, ja meidän pitää toimia tiukkojen anniskelumääräysten mukaisesti.

Hää- ja muiden juhlien järjestäminen ravintolassamme kaatuu lähes aina asiakkaan tiedusteluun, saako ravintolaan tuoda omat alkoholijuomat. Tulosta ei tuota yleensä sekään, että lupaan tulla vastaan ja laatia tarjouksen viineistä ym.

Eräskin asiakas selitti, että hänen vierailleen pitää olla niin runsaasti alkoholia, että Suomen hinnoilla sitä määrää ei voi tarjota, vaan juomat haetaan tuttavan pakettiautolla Virosta.

Vastaan asiakkaille liitosta saamieni ohjeiden mukaisesti, että Suomessa laki ei salli alkoholijuomien tuomista ravintolaan, vaan siellä saa nauttia ainoastaan anniskeluluvan nojalla tarjoiltua juomaa. Osa asiakkaista ymmärtää tämän, mutta valittelee, että se ei käy heille, ja että tilaisuus järjestetään paikassa, joka sallii omien juomien tuomisen. Eräs omia juomia ravintolaan halunneista oli peräti poliisimies!

Yritykseni kannattavuus alkaa jo vaarantua, kun menetän jatkuvasti tilauksia omien alkoholien pitopalveluille ja tilausravintoloille. Miksi Suomessa sallitaan näin räikeä kilpailuvääristymä? Kaikkia ravintoloitahan tulisi koskea samat säännöt. Meidän tulee myös sulkea ravintola kello kaksi, ja voimme anniskella ainoastaan yhden annoksen kerrallaan, kuten alkoholitarkastaja viime käynnillään painokkaasti muistutti.

Ilman lupaa toimivissa paikoissa juhlitaan vaikka läpi yön eikä niitä kosketa mitkään säännöt. Kuka valvoo, jos asiakas juotetaan siellä sammumispisteeseen tai alaikäinen saa maistiaisia. Seudullamme on useita ilman lupaa toimivia paikkoja, mutta itse en tohdi tehdä niistä ilmoitusta viranomaisille.

Kuka saisi laittomat paikat kuriin? Eivätkö alkoholitarkastajat käy niissä lainkaan?

Kysyjän huoli on ajankohtainen ja erittäin aiheellinen.  MaRa työskentelee jatkuvasti sen eteen, että laillisesti toimivien yritysten toimintaedellytykset turvattaisiin. MaRa on nostanut ongelman esille julkisuudessa ja keskusteluissa viranomaisten kanssa. Suomessa on tällä hetkellä satoja laittomasti anniskelevia tilausravintoloita sekä juhla- ja pitopalveluita.

Valitettavasti se on mahdollista, koska nyt muuten niin tiukka alkoholilaki sallii ravintolan valita toimintatapansa. Vaikka ravintolassa tarjoiltaisiin alkoholia, ravintola voi halutessaan jättäytyä valvonnan ulkopuolelle jättämällä anniskeluluvan hakematta. Tällöin alkoholitarkastajat eivät käy paikassa tekemässä tarkastuksia, ja on ilmeinen riski, että paikassa tarjoillaan alaikäisille tai selvästi päihtyneille. Poliisilla ei ole resursseja valvoa luvattomia paikkoja.

MaRa on vaatinut, että asiaan puututaan pikaisesti lainsäädäntömuutoksella. Laissa tulee määritellä toiminta, joka edellyttää anniskelulupaa. Alkoholitarkastajien toimivaltuuksia tulisi laajentaa siten, että he voisivat puuttua hallinnollisella laiminlyöntimaksulla alkoholin luvatta tarjoiluun ravitsemisliikkeessä. Tehokkaalla valvonnalla ja hallinnollisilla seuraamuksilla tämäkin kilpailuvääristymä saataisiin korjattua ja turvattua vastuullisesti anniskelevien yritysten toimintaedellytykset.

                                                                                                                              Kai Massa

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.

Miten tuolloin työskenteleville maksetaan palkat? Entä miten kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa neljään asti auki olevien jatkoaikapaikkojen ja yökahviloiden aukioloaikoihin?

Lue MaRan ohje työsuhdeasioiden tietopankista

Työntekijöiden ja esimiesten henkilökohtaisia kuukausi- ja tuntipalkkoja korotetaan 1,9 prosentilla. Vastaavasti korotetaan myös toimistotyöntekijöiden sekä huolto-, liikenne- ja jakeluasemia koskevan pöytäkirjan soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden palkkataulukoita sekä henkilökohtaista palkkaa.

Samassa yhteydessä poistetaan kokonaan II paikkakuntakalleusluokan palkkataulukot, jolloin vähimmäispalkkataulukko on yhteinen paikkakunnasta riippumatta. Lisäksi pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset nousevat.

Palkankorotusohje ja uudet palkkataulukot löytyvät työsuhdeasioiden tietopankista

Uudet palkkataulukot ovat myös painetuissa työehtosopimuksissa.

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut uuden, 1.6.2012 voimaan tulleen asetuksen nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden esimerkkiluettelosta sekä vahvistanut asetuksen alle 18 vuotta täyttäneille työntekijöille vaarallisista töistä.

Tutustu nuoria työntekijöitä koskeviin erityismääräyksiin sekä STM:n uusiin asetuksiin MaRan työsuhdeasioiden tietopankissa.

Lue jäsensivuilta, miten uudet ohjeet vaikuttavat ravintoloiden omavalvonnassa tehtäviin kirjauksiin.

MaRa on antanut sisäasiainministeriölle lausuntonsa asiassa. MaRa kannattaa luvanvaraistamista, kunhan lakiin sisällytetään ehdotuksen mukaiset poikkeukset luvanvaraistamisesta.

Ehdotuksen mukaan luvanvaraisuus koskisi ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa järjestyksenvalvojien välittämistä. Turvallisuusalan elinkeinolupaa edellytettäisiin siis järjestyksenvalvontayritykseltä, joka tarjoaa järjestyksenvalvontapalveluitaan esimerkiksi ravintoloille.

Luvanvaraisuus ei sen sijaan koskisi niin kutsuttua omajärjestyksenvalvontaa. Lupaa ei tarvittaisi esimerkiksi silloin, kun ravintolayritys asettaa omia työsuhteisia järjestyksenvalvojia ravintolaansa. Lupaa ei edellytettäisi myöskään toiminimellä toimivalta järjestyksenvalvojalta, jos ainoastaan hän itse toimii järjestyksenvalvojana eikä välitä toiminimellään muita järjestyksenvalvojia. Yhdistyslaissa tarkoitettu yhdistys voisi myös välittää järjestyksenvalvojia yleisötilaisuuksiin kuten musiikkifestivaaleille ilman lupaa.

Sisäministeriön esityksessä lainsäädännön uudistamisesta ehdotetaan järjestyksenvalvojille lisäksi muutamia uusia velvoitteita ja heidän toimivaltuuksiaan täsmennetään. Myös järjestyksenvalvojan asettamisoikeutta ehdotetaan laajennettavaksi esimerkiksi yksityistilaisuuksiin. MaRa on lausunnossaan esittänyt, että järjestyksenvalvojia tulisi voida jatkossa asettaa myös hiihtokeskuksen alueelle.

Hallituksen esitys asiassa on määrä jättää eduskunnalle kevään 2013 aikana. Lainmuutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. MaRa jatkaa vaikuttamistaan asiassa.

Lue lisää sisäministeriön lakimuutosehdotuksesta 26.4. ilmestyvästä Vitriinistä 3/2013

Yritimme välittömästi ottaa puhelimitse yhteyttä varauksen tehneeseen henkilöön, mutta hän ei vastannut. Lähestyimme häntä myös sähköpostitse lähettämällä viestin osoitteeseen, jonka hän oli meille varausta tehdessään antanut. Asiakas vastasi sähköpostiimme seuraavana päivänä ja kertoi, että hänen seurueensa olikin mennyt toiseen ravintolaan ja ilmoitti unohtaneensa peruuttaa meille tekemänsä varauksen. Asiakas oli varausta tehdessään saanut tietoonsa, että perimme asiakkaalta peruuttamatta jätetystä pöytävarauksesta maksun. Hän ilmoitti meille kuitenkin heti, ettei tule maksamaan mitään. 

Onko meillä oikeus laskuttaa asiakkaalta jotakin, koska hän on tehnyt meille pöytävarauksen eikä ole ilmoittanut ettei saavukaan. Menetimme illan aikana tuntuvasti myyntiä, kun olimme joutuneet ilmoittamaan muille asiakkaille koko viikon ajan, että ravintolamme on täynnä. Voimmeko siis vaatia asiakkaalta korvausta?

Kuvailemasi ilmiö on viime aikoina yleistynyt. Ihmiset tekevät pöytävarauksia useampiin ravintoloihin, käyttävät yhden ja jättävät muut peruuttamatta. Pöytävarauksen tekeminen tulee käsittää sopimukseksi asiakkaan ja ravintolan välillä. Jos asiakas jättää tulematta ravintolaan eikä peruuta tekemäänsä varausta, ravintolalle voi aiheutua tästä myynnin menetystä.

Erityisesti pienelle ravintolalle pöytävarauksen peruuttamatta jättämisestä voi aiheutua merkittäviä tappioita. Sen vuoksi ravintolalla on hyvä olla pöytävarauksiin liittyvät varaus- ja peruutusehdot erityisesti no show -tilanteita varten. Nämä ehdot tulee saattaa asiakkaan tiedoksi, kun hän on tekemässä pöytävarausta. Jos pöytävaraus on mahdollista tehdä esimerkiksi sähköisen lomakkeen kautta internetissä, on lomakkeen alla hyvä olla maininta pöytävaraukseen liittyvistä keskeisimmistä peruutusehdoista ja ilmoitus maksusta, joka asiakkaalta voidaan periä, jos hän jättää saapumatta ravintolaan eikä peruuta varaustaan. Jos sähköinen varausjärjestelmä lähettää asiakkaalle varauksesta vahvistuksen, myös siinä on hyvä muistuttaa maksun perimisestä.

Ravintola voi vapaasti määritellä tämän ”unohdusmaksun” suuruuden, kunhan se on kuluttajana olevan asiakkaan näkökulmasta kohtuullinen. Asiakkaan sairastuessa tai muissa asiakasta kohdanneissa yllättävissä tilanteissa maksun periminen tulee arvioida tapauskohtaisesti. Monissa tapauksissa asia on soviteltavissa asiakkaan ja ravintolan kesken.

MaRa on parhaillaan laatimassa ravintola- ja pöytävarauksiin liittyviä yleisiä varaus- ja peruutusehtoja. Ehdot valmistuvat vuoden 2013 kuluessa, ja MaRa tiedottaa niistä jäsenilleen.

                                                                                                                                                                              Sami Hämäläinen

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.   

Muutokset koskevat viikko- ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden lomapalkan laskentaa eräissä erityistilanteissa sekä työntekijän oikeutta siirtää vuosilomaa loman aikana tapahtuneen sairastumisen vuoksi (niin sanottujen karenssipäivien poistaminen). Muutokset johtuvat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisujen täytäntöönpanosta Suomessa.

Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän jälkeen. Lakimuutoksen jälkeen siirto-oikeus koskee jo ensimmäistä sairauspäivää. Lomapalkan laskentaa koskevat muutokset liittyvät tilanteisiin, joissa viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai päinvastoin lomanmääräytymisvuoden aikana tai ennen vuosiloman alkamista.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Karenssipäivien poistamista koskevat muutos tulee kuitenkin voimaan vasta 1.10.2013. Lisäksi lakiin tulee siirtymäsäännös, joka mahdollistaa voimassa olevien työehtosopimusmääräysten noudattamisen kuluvan sopimuskauden loppuun asti, vaikka määräykset poikkeaisivat nyt hyväksytyn lain säännöksistä. Lakimuutoksilla ei siten ole vaikutusta MaRan sopimusaloilla vielä kesän 2013 vuosilomien osalta.

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Aluehallintoviraston mukaan palvelualat on nopeasti kasvava osa suomalaista työelämää ja aiempien tilaajavastuuhankkeiden perusteella myös alihankintasopimuksien ja vuokratyövoiman käyttö palvelualojen yrityksissä on kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalan kasvu ja muun muassa lisääntynyt eteispalvelujen ulkoistaminen sekä vuokratyövoiman käyttö ovat aiempien hankkeiden perusteella lisänneet alan kiinnostavuutta tilaajavastuulain näkökulmasta.

Tilaajavastuutarkastuksilla valvotaan lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Tilaajavastuulailla pyritään torjumaan harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittoja. Lisäksi lailla yritetään varmistaa, että alihankkijat ja työvoimaa vuokralle antavat yritykset noudattavat lakisääteisiä työnantajavelvoitteitaan. Asetetut tavoitteet tähtäävät myös alihankkijoiden ja vuokrattujen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen toteuttamiseen. 

Tarkastuksia tehdään viranomaisaloitteisesti koko maan alueella sekä tarpeen vaatiessa asiakkaiden ilmoitusten tai muun vihjetiedon perusteella. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa. Tilaajavastuutarkastajia on vuonna 2013 noin 30.

Lisätietoja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa:
Tarkastaja Antti Liukkonen, puh. 029 501 6000 (vaihde), antti.liukkonen(at)avi.fi

Oiva-järjestelmän käynnistyessä jotkin yritysten oikeusturvan kannalta olennaiset asiat ovat auki. Miten menetellään esimerkiksi silloin, jos yrittäjä on eri mieltä tarkastuksen tuloksesta?

Lue lisää jäsensivuilta.

Hakemisto- ja luettelopalveluja tarjoavat yritykset ovat ottaneet yhteyttä esimerkiksi ravintoloihin päivittääkseen näiden yhteystiedot, jotka sitten on erehdyksessä saatettu antaa tietämättä, ettei yrityksellä ole aiemmin ollut mitään sopimussuhdetta hakemisto- ja luettelopalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Pian tämän jälkeen ravintola on saanut laskun palvelusta, jota se ei ole tilannut. Räikeimmissä tapauksissa ravintola on selvästi ilmoittanut, ettei se tarvitse näkyvyyttä hakemistopalvelussa mutta se on silti saanut palvelusta laskun.

Jos yrityksesi saa laskun, jossa viitataan tilaukseen tai sopimukseen, jota yrityksesi ei ole tehnyt, kannattaa toimia seuraavasti:

1. Reklamoi asiasta viipymättä kirjallisesti laskun lähettäjälle. Ilmoita reklamaatiossa, että sopimussuhdetta ei ole syntynyt ja että lasku on tämän vuoksi aiheeton etkä aio maksaa sitä. Ota reklamaatiosta itsellesi kopio.

2. Jos saat laskusta maksukehotuksen, reklamoi myös siitä kirjallisesti ja ota reklamaatiosta itsellesi kopio.

3. Jos saat perintätoimistosta perintäkirjeen, reklamoi myös siitä kirjallisesti perintätoimistolle. Ilmoita reklamaatiossa, että sinulla ei ole sopimussuhdetta laskuttajan kanssa ja että lasku on siten aiheeton. Voit myös liittää perintätoimistolle menevään reklamaatioon jäljennökset laskuttajalle aiemmin lähettämistäsi reklamaatioista.

4. Tee tarvittaessa tutkintapyyntö poliisille.

MaRa kehottaa jäsenyrityksiään olemaan tarkkana hakemisto- ja luettelopalveluja tarjoavien palveluntarjoajien kanssa. Jo harkitessa sopimuksen tekemistä on syytä varmistaa huolellisesti palveluntarjoajan tausta sekä tarjottavan palvelun hinta ja muut ehdot. Kannattaa myös käydä tutustumassa palveluntarjoajan internetsivuihin. Epäilyttävän palveluntarjoajan tunnistaa usein siitä, ettei sen internetsivuilta löydy tarkempia yhteystietoja. Sivut saattavat olla ulkoisesti näyttävällä tavalla toteutetut, mutta sisältöä niissä ei ole juuri lainkaan.

1.7. jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta päiväpalkka on 118,99 euroa. Arkilauantaisin ja muina kuin työehtosopimuksen 10 §:n 2. kappaleessa mainittuina arkipyhien aattoina vähimmäispalkka on 141,31 euroa.

Työkunnan yhdyshenkilön palkka ja yksin esiintyvän työntekijän palkka on 127, 18 euroa. Arkilauantaisin ja muina kuin työehtosopimuksen 10 §:n 2. kappaleessa mainittuina arkipyhien aattoina vähimmäispalkka on 149,50 euroa.

Uusi ravintolamuusikkojen työehtosopimuskausi alkoi 1.6.2012 ja on voimassa 30.9.2014 saakka. Seuraavan kerran ravintolamuusikkojen palkkoja korotetaan 1.8.2013. Tuolloin korotus on 2,2 %.

MaRa neuvotteli sopimuksesta yhdessä Henkilöstöpalveluyritysten Liiton ja Suomen Muusikkojen Liiton kanssa.

Ravintolamuusikkoja koskeva työehtosopimus 2012-2014 kokonaisuudessaan työsuhdeasioiden tietopankissa

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Isällä on käytettävissään yhteensä 54 arkipäivää isyysvapaata. Näistä voidaan pitää enintään 18 päivää samaan aikaan, kun lapsen äiti on äitiys- tai vanhempainvapaalla. Loput isyysrahapäivät isä voi käyttää haluamanaan ajankohtana vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysvapaata voi pitää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Erillinen isäkuukausi on jäänyt muutoksessa kokonaan pois, eikä isän vapaisiin enää vaikuta se, käyttääkö hän vanhempainrahapäiviä. Uudet säännökset koskevat niitä perheitä, joissa äitiysvapaa on alkanut 1.1.2013 tai myöhemmin.

Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle isyysvapaasta pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Lyhyissä, enintään 12 päivän vapaissa, ilmoitusaika on kuukausi.

Lisätietoja: www.kela.fi

- Tietyn tyyppinen järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt Suomessa nopeasti. Vuonna 2000 liivijengejä oli Suomessa kahdeksan, lähes kaikki Etelä-Suomen alueella. Nyt niitä on yli 60 ympäri Suomen.

Järjestäytynyt rikollisuus toimii yhä useammin laillisen liike- tai yhdistystoiminnan varjolla. Jengien jäsenet voivat perustaa yrityksiä, joiden nimissä hankitaan lainaa ja tehdään sopimuksia. Osa toiminnasta voi olla normaaliakin liiketoimintaa.

Tarkkaavaisuutta sopimuskumppanin valinnassa

Ravintola- ja ovimiesbisnes on tyypillistä ”laillista liiketoimintaa”, johon järjestäytynyt rikollisuus on iskenyt kyntensä. Jengin jäsen voi hankkia järjestyksenvalvojakortin ja kontrolloida sisäänkäyntiä mahdollistaakseen esimerkiksi huume- tai paritusbisneksen ravintolassa.

- Järjestäytynyt rikollisuus hakeutuu yleensäkin avautuvien liiketoimintamahdollisuuksien ääreen uusilla markkinoilla, kuten yritysten ulkoistaessa palveluitaan, sanoo Oksanen.

- Ottakaa mahdollisuuksien mukaan selvää ja kyselkää, jos ette tunne palveluntuottajaa ennalta. Viime kädessä vastuu asiakkaiden turvallisuudesta on ravintolalla.

Viime aikoina on myös tullut ilmi tapauksia, joissa rikollisjengit ovat laatineet tekaistuja velkoja, joita peritään uhkauksien ja painostuksen kera.

- Jos yrittäjä itse tai yrittäjätuttu joutuu perättömän velanperinnän ja uhkailun kohteeksi, kannattaa soittaa suoraan poliisille, Oksanen kehottaa.

Lue lisää 4.6. ilmestyvästä Vitriinistä 4/2013

Lämpötilakirjaukset on periaatteessa tehtävä vähintään kerran vuorokaudessa oivallinen-arvosanan saamiseksi. Ohjeisiin sisältyy kuitenkin mahdollisuus joustoon.

Katso lämpötilataulukko ja esimerkit kirjauksista jäsensivuilta.

Lakimuutoksella ei ole käytännön vaikutuksia yritysten toimintaan, sillä työaikaan liittyvien haitta- ja vaaratekijöiden arviointia on edellytetty jo aiemmin. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on etukäteen selvitettävä ja tunnistettava työhön liittyvät terveys- ja työturvallisuusriskit.

Työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on ymmärrettävä laajasti. Työajoilla viitataan työ- ja lepoaikoihin, kuten yötyöhön, vuorotyöhön, ylityöhön ja riittäviin lepotaukoihin. Työajoilla tarkoitetaan myös muuta aikaa, jolloin työntekijä on sidottuna työhön, kuten vaikkapa matkustamista tai työpuheluihin vastaamista työajan ulkopuolella.

Työnantajan tulisi työaikojen osalta ottaa vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa työn ja toiminnan luonteesta riippuen huomioon esimerkiksi seuraavia seikkoja: työpäivien pituus, työntekijän mahdollisuus itse säätää työpäivän pituutta, kokonaistyöaika, peräkkäisten työvuorojen toistuvuus, työvuorojen kiertosuunta, ylityöt ja niiden määrä, työn suorittamisajankohta, työaikojen ennakoitavuus, työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus sekä työntekijöiden mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja niiden välillä. MaRan jäsenyrityksissä tyypillisimmät työaikoihin liittyvät työterveys- ja turvallisuusriskit liittynevät ilta-, yö- ja vuorotyöhön sekä työn määrän vaihteluun sesongin mukaan.

Työterveyslaitoksen Terveet ja toimivat työajat -tutkimuksessa on esitetty työtapaturmien sekä työperäisten vammojen ja sairauksien lisääntyvän tasaisesti viikkotyön ylittäessä 40 tuntia. Tapaturmariskin suuruuteen vaikuttaa työajan keston lisäksi työn tauottaminen. Vuorotyöhön yhdistettyjä terveyshaittoja ovat muun muassa väsymys, unihäiriöt, lisääntynyt onnettomuusriski ja ruoansulatuselimistön oireet. Yksilölliset erot haittojen määrässä ovat kuitenkin suuret.

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Seitsemän alansa eturivin asiantuntijaa käytti puheenvuoron tilaisuudessa, minkä lisäksi MaRan johto kertoi ajankohtaisista asioista. Alustuksissa avattiin talouden tilannetta ja siinä tapahtuviin muutoksiin varautumista monelta kannalta. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kertoi yllättyneensä toimialan positiivisista vientiluvuista.

- Ulkomaan kaupan kannalta matkailu- ja ravintola-alan merkitys on kasvanut 2000-luvun jälkipuoliskolla. Alan panos Suomen talouden, etenkin viennin, kehitykseen on positiivinen, Liikanen totesi.

Lisäksi seminaarissa käsiteltiin myyntipsykologian, suomalaisen palvelukulttuurin, yrittäjyyden ja liikennepolitiikan teemoja. Liikenneministeri Merja Kyllönen painotti, että matkailua tukevia liikennepalveluita tie-, rata- ja lentoreittiverkostoineen tulee tarkastella kokonaisuutena. Hänen mukaansa liikennettä kehitetään jatkossa entistä asiakaslähtöisemmin.

MaRa kiittää kaikkia osallistuneita lämpimästi. Tervetuloa mukaan jälleen ensi vuonna!

Lue lisää Hospitality Forumin puhujien esityksistä Haaga-Helian ylläpitämän silab.fi-blogin kirjoituksista:

Erkki Liikanen ja Timo Lappi: Matkailu on merkittävä vientibisnes

Martti Malmivirta: Tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta

Mika Pantzar: Katse kuluttajien rytmeihin

Petri Parvinen: Myyntipsykologia tuloksenteon välineenä

Lain noudattamista valvovat verottaja, alkoholitarkastajat ja poliisi. Jos yritys laiminlyö kuitin tarjoamisen, viranomainen voi määrätä 300–1000 euron hallinnollisen laiminlyöntimaksun. Lakiehdotuksen mukaan seuraamuksena voi olla myös huomautus tai varoitus. MaRa korosti eduskunnassa, että varoitus riittää, jos tarkastuksessa ilmenee, että kyse on inhimillisestä erehdyksestä ja ostos kirjautuu yrityksen kirjanpitoon. 

Laissa säädetään kuitille vähimmäisvaatimukset. Tavanomaisten kassajärjestelmien tulostamat kuitit täyttävät nämä vaatimukset. Kuitin ei tarvitse olla paperinen tuloste, vaan se voi olla esimerkiksi sähköinen viesti kännykkään tai ostoksen kirjautuminen rannekkeeseen. Kuitin voi kirjoittaa myös käsin. 

Soveltamisalan rajoitukset 

Ehdotuksen mukaan lakia ei sovelleta automaatista tapahtuvaan myyntiin, arpajaislaissa tarkoitettuun toimintaan eikä markkina- ja torikauppaan ulkotiloissa.

Lisäksi, jos anniskeluviranomainen on alkoholilain perusteella myöntänyt vapautuksen laskun tai muun tositteen antamisesta asiakkaalle, tätä lakia ei sovelleta luvan tarkoittamissa tilaisuuksissa. 

Erityisesti ulkona tapahtuvaa kauppaa koskeva vapautus on tärkeä monille MaRan jäsenyrityksille. Rajoituksella vapautetaan esimerkiksi monet musiikkifestivaaleilla tarjottavat pienet tavarahankinnat tai palvelut kuitintarjoamisvelvoitteesta. Arpajaisiin liittyvä poikkeus vapauttaa huvipuistot tarjoamasta kuittia esimerkiksi narua vetämällä voitetuista tavarapalkinnoista.

Lisätietoja: Veli-Matti Aittoniemi, 09 6220 2042, etunimi.sukunimi@mara.fi

Toimintaamme on pitkään hankaloittanut alkoholilain vastaavaa hoitajaa koskevat vaatimukset. Varsinkin kesäaikaan tarvitsemme tuuraajia, mutta on osoittautunut lähes mahdottomaksi löytää kesäksi työtekijää, jolla olisi kahden vuoden työkokemusta anniskelutehtävistä. Anniskelupassi heiltä kyllä löytyy.

Jos emme saa kesäksi töihin riittävän pätevää henkilöä, onko tosiaan ainoa vaihto laittaa siksi aikaa lappu luukulle? Olisiko meillä mahdollisuus toimia kesällä rajoitetusti siten, että anniskelemme vain keskiolutta ja siideriä, ja paikalla vastaavan sijaisena olisi anniskelupassin suorittanut tarjoilija. Käsittääkseni C-luvin varustetussa paikassa tämä pätevyys riittää.

Kysymys on ajankohtainen. Ravintoloiden on tänä päivänä hyvin vaikea löytää päteviä vastaavia, joilla olisi ravintola-alan koulutus tai kahden vuoden työkokemus. MaRan tavoitteena on, että alkoholilakia uudistettaessa myös vastaavaa hoitajaa koskeva järjestelmä uudistettaisiin perusteellisesti. Vastaavan paikallaolovaatimuksesta tulisi luopua ja tälle asetettuja pätevyysvaatimuksia lieventää.

Anniskelupaikka, jolla on anniskeluoikeudet, ei voi tällä hetkellä vapaasti valita toimintatapaansa. Jos ravintolalla on täydet anniskeluoikeudet, viranomaisen vaatimuksesta paikalla on oltava vastaava, jolla on joko kahden vuoden työkokemus ja anniskelupassi tai ravintolakoulutus. Vastaavan on oltava paikalla, vaikka ravintolassa anniskeltaisiin tiettynä aikana vain käymisteitse valmistettua, enintään 4,7 prosenttia alkoholia sisältävää juomaa.

MaRa on tänä keväänä ehdottanut Valviralle, että vastaavaa hoitajaa koskevia vaatimuksia joustavoitettaisiin nykyisten säännösten puitteissa jo ennen alkoholilain uudistamista. Luvanhaltija voisi halutessaan hakea muutosta täydet anniskeluoikeudet käsittävään lupaansa niin, että tiettynä luvanhaltijan ilmoittamana ajanjaksona anniskelupaikassa anniskeltaisiin yksinomaan käymisteitse valmistettuja, enintään 4,7 prosenttia alkoholia sisältäviä juomia. Paikalla olevalta vastaavalta henkilöltä vaadittaisiin kyseisenä ajanjaksona ainoastaan suoritettua anniskelupassia. Muut alkoholijuomat siirrettäisiin alkoholivarastoon. Tämä ratkaisu voisi olla käyttökelpoinen esimerkiksi kysyjän mainitsemassa tilanteessa.

Valviran vastauksesta tiedotamme jäsensivuilla.

Kai Massa

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.

Ohjeluonnoksen mukaan vuokra-aika jaetaan kesä- ja talvikausiin. Molemmille kausille määrätään oma vuokratasonsa.  Ohjeessa erotetaan kävelykeskusta ulkotarjoilun 1. vyöhykkeeksi. Tarkoituksena on määrittää tälle alueelle korkeampi vuokrataso kuin muille Helsingin kaupungin alueille.

Helsinki haluaa, että terassit toteutetaan mahdollisimman kevein rakentein ja kaupunkikuvaan soveltuvin kalustein. Ohjeen mukaisen terassin toteuttamiseen ei tarvita erillistä rakennus- tai toimenpidelupaa. Ohje sallii myös pienen ulkotarjoilupisteen perustamisen ilman toimenpidelupaa.

Ohje ei koske sisätilan kaltaisia katettuja tai lasitettuja terassialueita. Jos yritys haluaa perustaa tasokkaamman katetun terassin, perustamisesta sovitaan kaupungin kanssa tapauskohtaisesti.  Välittömästi liiketilan edessä olevaa 80 cm:n levyistä aluetta saa käyttää ulkotarjoiluun korvauksetta. Ravintolan eteen voi siis laittaa yhden pöytärivin ilman, että asiasta tehdään vuokrasopimus kaupungin kanssa. Jos perustetaan isompi terassi, myös liikehuoneiston edusta kuuluu alueeseen, josta on tehtävä vuokrasopimus.

Terassien mitoitus ja esteettömyys

Mitoituksessa mainitaan vanha sääntö, jonka mukaan puolet jalkakäytävän leveydestä on oltava vapaana. Lisäksi todetaan, että vapaan kulkuväylän leveyden tulee kuitenkin aina olla vähintään 150 cm. Nykyisin vapaan kulkuväylän leveysvaatimus on vähintään 130 cm, joten uusi ohje vaikeuttaisi ravintoloiden tilannetta joissain tapauksissa melkoisesti. MaRa on kannanotossaan vastustanut 150 cm:n sääntöä, koska vanha 130 cm:n sääntö mahdollistaa esimerkiksi kahden pyörätuolin tai kaksosrattaiden ohituksen ja on esteettömyyden kannalta riittävä. 

Ohjeluonnoksessa todetaan, että päivänvarjojen ja markiisien tulee olla yksivärisiä, eikä niissä saa olla mainoksia. Monella ravintolalla on ollut käytössään tyylikkäitä päivänvarjoja ja markiiseja, joissa on myytävien tuotteiden tuotemerkkejä. Siksi MaRa esitti, että mainoskiellon sijaan todetaan, että päivänvarjoissa, markiiseissa ja kaiteissa sallitaan tuotemerkit, joita saa lain mukaan ravintoloissa mainostaa.

Lisätietoja: Veli-Matti Aittoniemi, 09 6220 2042, etunimi.sukunimi@mara.fi

Voimassa olevan pelastuslain 15 §:n 2 momentin mukaan pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;

2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;

3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; ja

4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Jos pelastussuunnitelma on tehty huolellisesti edellisen lain sisältökohtien mukaan, se täyttää nykyisen lain vaatimukset, mutta siihen on lisättävä uuden pelastusasetuksen edellyttämä selvitys siitä, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa.

Omatoiminen varautuminen on yksittäisten kansalaisten, yritysten ja taloyhtiöiden valmistautumista erilaisia onnettomuuksia, erityistilanteita ja poikkeusoloja varten.  Omatoimisella varautumisella pyritään ennaltaehkäisemään onnettomuuksia, tunnistamaan riskejä, toimimaan arkipäivän onnettomuuksissa ja sairaustapauksissa itsenäisesti sekä harjaannutaan hälyttämään apua.

Pelastuslain 15 §:n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muutos.

Mitä yrityksiä pelastussuunnitelma koskee?

Pelastussuunnitelma tulee laatia majoitusliikkeisiin sekä pysyville ja tilapäisille leirintäalueille. Yli 50 asiakaspaikan ravintoloilla ja huvipuistoilla on oltava pelastussuunnitelma.

Yleisötilaisuuden järjestäjien, esimerkiksi festivaalien, on laadittava pelastussuunnitelma yleisötilaisuuksiin tai muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- ja paloturvallisuusriski. Pelastussuunnitelma on aina laadittava sellaiseen yleisötilaisuuteen tai tapahtumaan, jossa arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä, käytetään avotulta tai erikoistehosteena räjähteitä tai palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja, tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta tai tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille.

Lisätietoja: Sami Hämäläinen, 09 6220 2087

Katso jäsensivuilta, millaisia arvosanoja erilaiset tarjoilupaikat, suurtaloudet ja myymälät ovat saaneet

Eviran Oivahymy-hakuun

Keilahalleille aiheuttavat toisinaan ongelmia asiakkaiden liian myöhään tekemät peruutukset tai se, etteivät asiakkaat peruuta lainkaan tekemäänsä ratavarausta.

Keilahallien yleiset varaus- ja peruutusehdot tarjoavat jatkossa yhteiset pelisäännöt keilahallin ja asiakkaan välisissä sopimussuhteissa. Ehtoja sovelletaan keilahallien kuluttajien kanssa tekemiin varauksiin sekä niihin mahdollisesti liittyviin erityisiin palveluihin, kuten ohjaajan varaamiseen tai muihin järjestelyihin.

Lue lisää MaRan jäsensivuilta

Lain perustelujen mukaan työnantaja voi maksaa palkan käteisenä vain pakottavasta syystä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi se, että työntekijällä ei ole pankkitiliä tai kun työnantajasta riippumattomasta syystä palkka ei pankin kautta maksettaessa ehtisi määräaikaan mennessä työntekijän pankkitilille. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaan myös rannikko- ja syrjäseutujen pankkipalveluiden huono saavutettavuus voi muodostaa perusteen palkan maksamiselle käteisenä.

Käteismaksusta kuitti

Mikäli työnantaja edellä mainituista syistä maksaa palkan käteisellä, tulee työnantajan liittää kirjanpitoon työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu selvitys käteisenä tapahtuneen palkanmaksun todentamiseksi. Tämän velvollisuuden laiminlyönti on kirjanpitorikkomus, josta voidaan tuomita sakkorangaistus.

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Kuitenkin jos työnantaja lomauttaa vähintään kymmenen työntekijää, työnantajan tulee jatkossakin toimittaa TE-toimistolle ennakkoilmoitus. Ilmoituksessa työnantaja antaa arvion lomautettavien työntekijöiden lukumäärästä, lomautuksen toteuttamistavasta sekä arvion lomautuksen ajankohdasta.

Lue lisää lomauttamisesta TE-toimiston sivuilta

Asiakas kertoi hakeneensa turvakiellon maistraatista. Totesin Suomen lain vaativan, että hotelli kerää majoittujasta kaikki lain vaatimat matkustajatiedot mukaan lukien matkustajan osoitteen.

Näytin hänelle myös mustaa valkoisella MaRan laatimista matkustajatietojen käsittelyä koskevista käytännesäännöistä. Väittelimme asiasta tovin. Lopulta pääsimme jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen, ja asiakas kirjoitti osoitteensa matkustajailmoitukseen. Tiedusteluuni, oliko se hänen kotiosoitteensa, hän totesi: ”Ei, mutta minut tavoittaa tarvittaessa sieltä.” Minulle tämä riitti ja toivotin hänet tervetulleeksi hotelliimme.

Onko turvakiellon saaneella asiakkaalla oikeus jättää antamatta osoitteensa hotelliin sisään kirjautuessaan. Jos ei, tuleeko hänen antaa kotiosoitteensa, vai kelpaako muukin osoite?  

Majoitustoiminnan harjoittaja on velvollinen ottamaan asiakkaalta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa tarkoitetut matkustajatiedot. Matkustaja täyttää tätä tarkoitusta varten matkustajailmoituksen ja vahvistaa sen allekirjoituksellaan.

Kysyjän mainitsemasta turvakiellosta säädetään väestötietojärjestelmästä ja väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa. Maistraatti voi perustellusta hakemuksesta myöntää henkilölle turvakiellon, jolloin hänen kotikunta- tai osoitetietojaan ei saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille. 

Turvakiellon omaava henkilö ei voi kuitenkaan kieltäytyä antamasta majoitusliikkeelle lain vaatimia matkustajatietoja. Hänen on siten kirjoitettava myös osoitteensa matkustajailmoitukseen. Laki ei kuitenkaan vaadi, että tämän osoitteen on oltava kotiosoite. Henkilö, jolle on myönnetty turvakielto, voi halutessaan ilmoittaa yhteysosoitteen, josta hän on tarvittaessa turvallisella tavalla tavoitettavissa. Se voi olla esimerkiksi työpaikan osoite tai muu vastaava osoite, josta ei ilmene henkilön asumista koskevia tietoja.

Kai Massa

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.

Paluumatkalla saimme hämmästellä, miten laiva oli täynnä juopuneita. Autossa laivasta pääsyä odotellessani kuuntelin radiouutisia, joissa joku terveyslaitoksen tutkija väitti, että matkustajatuonti oli taas vähentynyt. Kyselytutkimukset osoittavat sen kiistattomasti. Samalla seurasin, kun viereiseen farmariautoon lastattiin vähintään 150 litran erää Koskenkorvaa ja kyytipoikana patteristoa olutta ja siideriä.

Seurasin epäuskoisena, miten viinaa lastattiin ajopeleihin valtavia määriä. Laivasta ulospäästyäni satamassa oli autoja, joiden viereen kärrättiin rullakoittain viinaa laivasta. Autottomat Viron matkaajat olivat ostaneet ”hiukan” enemmän kuin itse jaksoivat kantaa. Tässä vaiheessa alkoi yrittäjällä keittää.

Matkustajatuontikysely on suuren luokan vitsi. Suomeen virtaa valtavia alkoholilasteja joka päivä, ja ihan varmasti ne kaikki eivät mene omaan käyttöön. Jättimäärän alkoholia hamstraavat eivät takuulla kerro kyselyssä kuinka paljon ovat todellisuudessa Virosta juomia tuoneet.

Mitä liitto aikoo tehdä, että matkustajatuonnin määrästä saataisiin luotettava kuva?

Ohessa pari paikan päällä ottamaani valokuvaa.

Matkustajatuontia seurataan kyselytutkimuksella. Tiedot kerätään haastattelemalla puhelimitse viikoittain 500 henkilöä, joten vuositasolla haastatteluja kertyy 26 000. Vastaajat ovat suomalaisia 15 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Haastattelussa kysytään onko vastaaja käynyt lähiaikoina ulkomailla ja jos on, onko hän tuonut alkoholia ja kuinka paljon.

Tuoreen kyselyn mukaan matkustajatuonti on hiukan laskenut. Moni asia viittaa siihen, ettei kyselytutkimuksella pystytä selvittämään Tallinnan matkustajatuonnin laajuutta ja määrää. Tallinnan matkustajamäärät ovat hurjassa kasvussa. Kaupan liiton tutkimuksen mukaan myös niiden henkilöiden määrä, jotka ilmoittavat tuovansa Tallinnan matkalta alkoholia, on kasvussa. Kaupan liitto ei kysy määrää, koska ei pidä vastauksia luotettavina. Myös Tallinnan sataman alkoholiliikkeiden ja Virossa toimivien suomalaisten alkoholialan yritysten myynti kasvaa kovaa vauhtia.

Ottamistasi kuvista näkyy hyvin se, että jättimäisten alkoholierien tuonti Virosta on laaja ilmiö. Laivayhtiöt palvelevat ostajia hyvin. Juomat voi tilata ennakkoon ja ne luovutetaan matkustajalle juuri ennen tullia, jolloin vältetään pullojen rahtaaminen edestakaisin. Sen jälkeen juomat voi viedä rullakolla tai pumppukärryllä satamassa odottavaan autoon. Jos juomat ostetaan laivasta, ne tuodaan ruumassa olevan auton viereen. Kuten kuvista näkyy, autoihin lastataan satojen litrojen ja tuhansien eurojen arvoisia lasteja. Tuojan saavuttama hyöty on merkittävä. Matkalehden selvityksen mukaan 24 tölkin olutlaatikko maksoi laivalla 9,90 euroa. Alko laskuttaa samasta laatikosta 44 euroa.

Edellä mainittuun kyselytutkimukseen liittyy sekin ongelma, että vastauksista on poistettu tilanteita, joissa ilman autoa laivassa oleva henkilö on kertonut tuoneensa esimerkiksi 200 litraa alkoholijuomia. Kuten kuvista näkyy, juomia ei tarvitse kantaa, vaan työnnetään helposti satamassa olevan auton luokse.

Moni suuria eriä tuova ei osta kotimaasta alkoholia lainkaan. Osa tuo jättierän perhejuhliin, mutta mukaan mahtuu myös vakavia lieveilmiöitä. Keväällä paljastui useita tapauksia, joissa Tallinnasta tuotua viinaa myytiin alaikäisille. Poliisin mukaan viinapullot ilmestyivät koulujen päättäjäisiin viime vuonna. Myös laiton anniskelu kasvaa voimakkaasti. Pahimmissa tapauksissa yrittäjä on tuonut ”asiakkaan omat juomat” Tallinnasta.

MaRa osallistuu selvitykseen, jonka tavoitteena on saada oikeaa tietoa Viron matkustajatuonnin laajuudesta. Kun alkoholilain uudistaminen alkaa, tuomme asian selkeästi esille tiedotusvälineille ja päättäjille.

                                                                                                                                                   Veli-Matti Aittoniemi

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.

EU:n ns. työnantajasanktiodirektiivi on saatettu lainmuutoksilla kansallisesti voimaan 1. elokuuta 2012. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä laitonta maahanmuuttoa kieltämällä EU:n alueella laittomasti oleskelevien henkilöiden työhönotto. Tavoitteen saavuttamiseksi direktiivi edellyttää, että laittomasti maassa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen palkkaamisesta seuraa työnantajalle seuraamusmaksu.

Muutokset koskevat työsopimuslakia, ulkomaalaislakia, lähetetyistä työntekijöistä annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Työsopimuslakiin lisättiin uusi 11 a luku työnantajien yhteisvastuusta palkattaessa laittomasti maassa oleskelevia työntekijöitä.

Lue lisää ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen ja työntekoon tarvittavista luvista

Opas neuvoo käytännön esimerkein, kuinka suurtaloudet voivat ehkäistä ja vähentää ruokahävikkiä. Oppaassa kerrotaan, kuinka voit vähentää pois heitettävän ruoan määrää ja saada aikaan säästöä sekä oman yritystoimintasi että ympäristön osalta. Saat myös neuvoja työn organisoimiseksi ja työntekijöiden motivoimiseksi ehkäistäksesi ruokahävikkiä.

Tavoitteena on, että kaikki alalla työskentelevät voisivat käyttää opasta ja saada ideoita omaan työhönsä ruokahävikin ehkäisystä.

Lataa opas tästä

Lisätietoja aiheesta: Pohjoismaiden ministerineuvosto

Pyöritämme isoa tapahtumaravintolaa, jossa järjestetään paljon erilaisia tapahtumia viikoittain. Asiakaspalvelun kannalta on tärkeää, että myyntitapahtumat saadaan nopeasti ja jouhevasti toteutettua. Asiakkailla on kiire saada juomansa ja ruokansa, mutta jonot muodostuvat valitettavan usein pitkiksi.

Olemme pohtineet keinoja nopeuttaa palvelua. Eräs keino on lanseerata ravintolan oma maksuväline, ravintolaseteli. Yhteistyökumppanimme voisivat lunastaa meiltä tietyn euromäärän suuruisia ravintolaseteleitä setelin nimellisarvon suuruista maksua vastaan. Yhteistyökumppanit voisivat luovuttaa ravintolaseteleitä edelleen omille tapahtumaan osallistuville asiakkailleen samansuuruista maksua vastaan. Jos juomaa ja ruokaa voisi ostaa myös ravintolaseteleillä, nopeuttaisi tämä palvelua.

Hämmästyin kuullessani, että tätä järjestelyä eivät alkoholiviranomaiset hyväksyisi. Viranomaiset katsovat tämän olevan alkoholilain vastaista, jos setelillä voi myös ostaa alkoholia. Kyseessä on viranomaisen mielestä alkoholin välittäminen palkkiota vastaan? Ei kai tämä voi pitää paikkaansa? Estääkö tosiaan alkoholilaki ravintolaa laskemasta liikkeelle omaa maksuvälinettä, kuten ravintolaseteliä tai vaikkapa sähköistä ravintolakorttia?

MaRalle on tullut useita kyselyjä vastaavanlaisista järjestelyistä, joissa maksuvälineenä käytettäisiin ravintolaseteliä, arvoseteliä tai kehittyneempää sähköisen rahan sovellusta, kuten ladattavaa arvokorttia. Jäsenemme ovat tiedustelleet, voiko esimerkiksi ravintolan yhteistyökumppani luovuttaa ravintolalta hankkimiaan maksuvälineitä edelleen omille asiakkailleen maksua vastaan. 

Alkoholiviranomaiset katsovat maksuvälineen edelleen luovuttamisen alkoholilain vastaiseksi, jos se tapahtuu korvausta vastaan ja jos sillä voidaan ostaa myös alkoholijuomia. Viranomainen on pitänyt tätä laittomana alkoholin edelleen myymisenä tai alkoholin välittämisenä palkkiota vastaan.

MaRa on tutkinut asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja tulkitsee asian toisin kuin viranomaiset.  

Ravintolan oma maksuväline voi olla esimerkiksi tietyn arvoinen ravintola- tai arvoseteli tai sähköisen rahan sovellus, kuten ravintolakortti, johon asiakas voi ladata arvoa. Tällaiset maksuvälineet on mainittu myös maksupalvelulaissa sekä maksulaitoslaissa.

Kuluttaja- tai yhteisöasiakas voi ravintolalle suorittamaansa maksua vastaan hankkia ravintolalta kyseisiä maksuvälineitä, joita voidaan myöhemmin käyttää ostoksien tekemiseen ravintolassa. Kun kuluttaja tai yhteisö ravintolalle suorittamaansa maksua vastaan saa itselleen kyseisen välineen, ei synny vielä mitään kauppaa ravintolan myymistä tuotteista tai palveluista kuten alkoholista. 

Ravintolan maksuvälineen lunastanut taho voi luonnollisesti käyttää välinettä itse tai luovuttaa maksuvälineen edelleen. MaRan mielestä on perusteetonta alkoholilakiin vedoten rajoittaa sitä, että maksuväline luovutetaan edelleen tietyn suuruista maksua vastaan.

Se, että edelleen luovutuksessa ravintolan maksuväline siirtyy toiselle maksua vastaan, ei merkitse, että tässä tapahtuisi alkoholijuomien myymistä tai välittämistä. Vasta siinä vaiheessa, kun asiakas käyttää ravintolan maksuvälinettä ostoksen tekemiseen ravintolassa, syntyy kauppa ravintolan ja asiakkaan välillä. Jos ostos koskee alkoholijuomaa, niin vasta tässä vaiheessa alkoholijuoma on luvanhaltijan toimesta myyty asiakkaalle. 

MaRa tulee alkoholilain uudistamisen yhteydessä nostamaan asian esille ja vaikuttamaan siihen, että jatkossa luvanhaltijat voivat laskea liikkeelle myös omia maksuvälineitään ilman, että niiden edelleen luovutusta rajoitetaan alkoholiviranomaisten toimesta.

Kai Massa

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.

Tähän mennessä yritykset ovat maksaneet noin 250 euron suuruista tv-lupamaksua jokaisesta sellaisesta toimipaikastaan, jossa on televisio. Majoitusalan yritykset ovat maksaneet yhden tv-maksun toimipaikkaa kohti, ja lisäksi majoitushuoneissa olevista televisioista on maksettu tv-maksu jokaisesta neljän television erästä tai erän osasta. Tv-lupamaksu on näin ollen muodostanut erittäin suuren kustannuserän majoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä.  

Ylen uudessa rahoitusmallissa maksuperuste ei ole yhteisöjen – kuten ei kotitalouksienkaan osalta – sidottu enää televisioiden käyttöön. Yhteisöjen osalta maksuperuste on sidottu yhteisön verotettavaan tuloon.

Kuka maksaa Yle-veroa?

Yle-vero koskee yhteisöjä, jotka harjoittavat Suomessa elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa (360/1968) tarkoitettua liike- tai ammattitoimintaa tai maatilatalouden tuloverolaissa (543/1967) tarkoitettua maataloutta.

Avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö ei ole yhteisö, joten sen maksettavaksi ei tule Yle-veroa. Yhtiön osakkaalle määrätään henkilön Yle-vero, kuten muillekin henkilöille. Sitä määrättäessä otetaan huomioon hänen tulojensa yhteismäärä, myös yhtiöstä saadut tulot (Verohallinnon internetsivut: ”Yle-vero, usein kysyttyä”).

Yle-veroa eivät maksa henkilöt eivätkä yhteisöt, joiden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaalla on oma televisiomaksu. Valtio ja sen laitokset, kunnat ja kuntayhtymät, seurakunnat, muut uskonnolliset yhdyskunnat ja asunto-osakeyhtiöt on myös vapautettu yhteisöjen Yle-verosta. Yle-verosta on vapautettu myös tuloverolain 20 §:ssä tuloverosta vapautetut yhteisöt.

Maksettavan veron määrä perustuu yrityksen tulokseen

Eduskunta päätti hallituksen esityksestä poiketen, että Yle-vero noudattaa yhteisöjen osalta liikevaihtomallin sijasta tulokseen perustuvaa mallia. Maksuvelvollisuus alkaa, jos yhteisöllä on vähintään 50 000 euroa verotettavaa tuloa verovuonna. Jos yhteisön verotettava tulo jää alle 50 000 euron, ei veroa peritä.

50 000 euron rajalla Yle-veron määrä on 140 euroa. Vero nousee tästä 0,35 prosentilla 50 000 euroa ylittävältä osin. Veron enimmäismäärä on enintään 3 000 euroa. Enimmäisraja tulee vastaan, jos yrityksen verotettava tulo on 868 000 euroa.

Esimerkkejä:

• Yhteisön verotettava tulo on verovuonna 40 000 euroa >> Ei Yle-veroa, koska tulo jää alle 50 000 alarajan.

• Yhteisön verotettava tulo on verovuonna 75 000 euroa >>
  Yle-veron määrä on 140 euroa (vero 50 000 rajalla) + 0,35 % * 25 000 euroa eli yhteensä 227,50 euroa.

• Yhteisön verotettava tulo on 250 000 euroa >>
  Yle-veron määrä on 140 euroa (vero 50.000 rajalla) + 0,35 % * 200 000 euroa eli yhteensä 840 euroa.

Miten toimin?

Yle-veron maksaminen ei edellytä toimenpiteitä, koska se sisältyy verojen ennakkoperintään. Esimerkiksi yritystuloa saavan osalta maksu sisältyy ennakonkantona maksuun pantavaan summaan.

Lisätietoja: Kai Massa, 09 6220 2047

Molemmat uudet sopimukset ovat työsuhdeasioiden tietopankissa.

Tilaajan on rakentamistoiminnassa jatkossa useimmissa tilanteissa pyydettävä sopimuskumppanilta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset. Selvitykset on pyydettävä myös silloin, kun yritysten toiminta on vakiintunutta tai kun tilaajan ja sopimuskumppanin sopimussuhde on vakiintunut.  

Selvitettävät tiedot liittyvät esimerkiksi yrityksen rekisteröintiin, eläkevakuuttamiseen, verojen maksamiseen ja sovellettavaan työehtosopimukseen. Uutena asiana myös tapaturmavakuutus kuuluu selvitettäviin asioihin.

Aluehallintovirasto voi määrätä tilaajalle korotetun laiminlyöntimaksun, jos se on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Maksu on vähintään 16 000 ja enintään 50 000 euroa.

Jatkossa kaikkien hankintayksiköiden on urakkasopimuksessa edellytettävä rakennusurakoitsijalta työsuhteen vähimmäistyöehtojen noudattamista. Vähimmäistyöehdot määräytyvät lain ja työehtosopimusten mukaisesti ja liittyvät esimerkiksi palkkaukseen, työaikoihin ja lomiin.

Lisäksi jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on oltava 1.9.2012 alkaen työmaalla näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero.

Lisätietoja: Opas tilaajavastuusta ja veronumerosta (pdf)

Lisätietoja MaRassa: Suvi Lahti-Leeve, 09 6220 2082

Mitä tutummiksi alamme ammatit, työpaikat ja urat tulevat nuorille, sitä enemmän ala houkuttelee hyviä opiskelijoita. Näin saamme jatkossakin ammattitaitoista työvoimaa. Nuorisoikäluokat ovat pienentyneet, eri alojen välinen kilpailu osaavista nuorista kovenee jo lähitulevaisuudessa.

Keräämme tällä kyselyllä niiden MaRan jäsenyritysten yhteystiedot, jotka ovat valmiita yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Välitämme yritysten ja/tai toimipaikkojen yhteystiedot oppilaitosten käyttöön Taloudellisen tiedotustoimiston Opetin.fi-palvelun kautta.

Kysymme, olisiko yrityksesi tai toimipaikkasi valmis joihinkin seuraavista yhteistyömudoista:

• ottamaan peruskoulun oppilaita TET-jaksoille,
• ottamaan peruskoululaisia ja/tai lukiolaisia yrityskäynnille  tai
• kertomaan kouluilla yrityksestäsi, ammateista ja toimialasta.

MaRan jäsen, täytä kyselylomake tästä!

Lisätietoja yhteistyökampanjasta:

MaRa toteuttaa jäsenyrityksilleen suunnatun kyselyn 5.-19.9.2012 niin, että kyselyssä annetut tiedot pidetään Opetin.fi-sivustolla loka–marraskuun 2012 ajan. Tiedot lähetetään myös kirjeitse Taloudellisen tiedotustoimiston osoitteiston mukaisesti peruskoulujen ja lukioiden opetuksen ohjaajille ja opettajille. Kannustamme heitä ottamaan yhteyttä yrityksiin.

Mahdolliset yhteydenotot yritykseenne tulevat aina suoraan oppilaitoksista.

Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ylläpitämä tiedotustoimisto, joka vastaa elinkeinoelämän koulutus- ja uravalintoja tukevasta viestinnästä.

Opetin.fi-palvelun kohderyhmä on opetuksen ohjaajat ja opettajat. Sivustolle on koottu elinkeinoelämää ja toimialoja esittelevää materiaalia, opetuksen tueksi tuotettua aineistoa ja yleistä tietoja elinkeino- ja työelämästä.

Vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin!

Lisätietoja, TAT: Katja Winogradow, katja.winogradow(at)tat.fi

Lisätietoja, MaRa: Hannu Hakala, 09 6220 2029 tai hannu.hakala(at)mara.fi

Tämän vuoden alusta alkaen ravintolat ovat voineet halutessaan sallia lemmikkieläinten tuonnin asiakastiloihinsa. Taustalla on uusi asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta.

Asetuksen mukaan lemmikkieläimiä saa toimijan suostumuksella tuoda elintarvikehuoneiston tarjoilutiloihin. Käytännöstä on ilmoitettava asiakkaille tarjoilutilan sisäänkäynnin yhteydessä.

Vuoden vaihteeseen asti lemmikkieläinten tuonti elintarvikehuoneistoihin oli kielletty lukuun ottamatta näkövammaisten opaskoirat, liikuntavammaisten avustajakoiria ja kuulovammaisten kuulokoiria. Ravintolat ja kahvilat voivat siis nykyisellään itse päättää, sallivatko lemmikkien pääsyn sisälle. Keittiöön lemmikeillä ei edelleenkään ole asiaa.

Käytäntö on voimassa valtaosassa muita EU-maita. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi, että noin 10-20 prosenttia suomalaisista ravitsemisliikkeistä tulee pitkällä aikavälillä sallimaan lemmikkieläimet toimipaikan sisätiloissa.

MaRa päivittää muutoksen elintarvikkeiden omavalvontaohjeeseen yhteistyössä Eviran kanssa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa

Lisätietoja MaRassa: varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi

Eurooppalaisten hotellien paloturvallisuutta koskevissa ohjeissa kuvataan yleisellä tasolla hotellien paloturvallisuutta edistäviä hyviä käytänteitä. Näitä ohjeita voi käyttää kansallisten paloturvallisuusmääräysten tukena.

Olennaista on huomata, että kansalliset määräykset ovat jatkossakin ainoita laillisia määräyksiä, joilla asetetaan velvoitteita majoitustoiminnan harjoittajille ja joita on aina noudatettava. Jos tällaisten kansallisten määräysten ja näissä ohjeissa olevien suositusten välillä ilmenee ristiriitaisuuksia, kansalliset määräykset ovat aina etusijalla. Näillä ohjeilla ei myöskään pyritä asettamaan pakottavia velvoitteita tai vaatimaan sitoumuksia hotelliyhdistyksiltä tai majoitustoiminnan harjoittajilta.

Näiden paloturvallisuusohjeiden tarkoituksena on toimia helppokäyttöisenä välineenä kaikille paloturvallisuusasioissa vapaaehtoisesti ohjausta haluaville. MaRa on kääntänyt ohjeet suomeksi. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin paloturvallisuusasiantuntijat ovat kommentoineet ohjeen suosituksia kansallisten paloturvallisuusmääräysten näkökulmasta.

Eurooppalaisten hotellien paloturvallisuutta koskevat ohjeet kokonaisuudessaan lakiasioiden tietopankissa

Lisätietoja MaRassa: Sami Hämäläinen, 09 6220 2087

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualan työehtosopimusratkaisua koskeva MaRan ohje on ilmestynyt.

Ohjeistuksesta selviävät mm. uuden työehtopimuksen palkankokorotukset, tekstimuutokset ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset.

Marava-alan työehtosopimuskausi on 1.4.2012 – 30.4.2014. Sopimus sisältää 1.4.2012 voimaan tulevan 2,4 prosentin palkankorotuksen ja kertaerän sekä 1.6.2013 voimaan tulevan 1,9 prosentin palkankorotuksen. Myös lisiä korotetaan vastaavasti. II paikkakuntakalleusluokan palkkataulukot poistetaan kokonaan 1.6.2013 palkankorotuksen yhteydessä.

Tutustu marava-alan ohjeeseen tietopankissa

Myös huvi-, teema- ja elämyspuistojen uutta työehtosopimusratkaisua koskeva ohje on valmistunut.

Tutustu huvipuistojen ohjeeseen tietopankissa

MaRan vuokra- ja tyovoimakustannuskyselyyn vastanneet yritykset maksoivat vuokraa elokuussa 2011 keskimäärin 14,34 euroa neliöltä ilman arvonlisäveroa. Kiinteiden neliövuokrien keskiarvo oli 14,89 €/m², prosenttivuokrien 10,63 €/m².

Kiinteää vuokraa maksavilla yrityksillä vuokrataso oli keskimäärin 2,7 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Vuokra on vuoden aikana noussut 59 prosentilla vastaajista. 

Käyttökelpoinen vastaus saatiin tällä kertaa vain 208 yrityksestä tai toimipaikasta.

Kyselyn tulokset on lähetetty vastaajille. Muut voivat ostaa raportin Restamarkista, tilaukset.restamark(at)mara.fi.

Tilaajavastuulain toimivuuden ja muutostarpeiden kartoittaminen alkaa työ- ja elinkeinoministeriössä syksyllä 2012. Tehokas tilaajavastuu torjuu osaltaan harmaata taloutta. Tarkoitus on, että tilaajavastuu ei aiheuta yrityksille turhaa byrokratiaa tai hallinnollista taakkaa.

Uudistamistyön pohjaksi kyselyllä selvitetään nyt yrittäjien ja muiden asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten sopimuskumppanin luotettavuutta olisi parasta arvioida. Kaikki vastaukset käsitellään nimettöminä.

Tilaajavastuulaki vaatii työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Lain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä torjua harmaata taloutta.

Vastaa kyselyyn tästä

Majoitustoiminnan harjoittajat käsittelevät majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain nojalla matkustajatietoja ja pitävät matkustajarekisteriä. MaRan laatimissa matkustajatietojen käsittelyä koskevissa käytännesäännöissä on ohjattu lainmukaiseen matkustajarekisterin pitämiseen ja sitä koskevan tietosuojaselosteen täyttämiseen.  

Majoitustoiminnan harjoittajan toiminnassaan käsittelemät henkilötiedot eivät käytännössä koskaan rajoitu yksistään laissa yksilöityihin matkustajatietoihin, vaan asiakkaista on tarpeellista käsitellä muitakin tietoja. Asiakastietoja talletetaan sähköisiin järjestelmiin eri vaiheissa, jolloin niistä muodostuu asiakasrekisteri.

Asiakasrekisteristä on laadittava rekisteriseloste. Suositeltavaa on laatia laajennettu rekisteriseloste eli tietosuojaseloste. Kun se pidetään kaikkien saatavilla esimerkiksi majoitusliikkeen internetsivuilla tai majoitusliikkeen vastaanotossa, täyttyy lain vaatima informointivelvoite.  

Lomake ja täyttöohjeet löytyvät MaRan jäsensivuilta

Lisätietoja: Kai Massa, 09 6220 2047

Työnantajalla on oikeus hakea Kelalta vuosilomakustannuskorvausta, jos työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle lomapalkkaa tai lomakorvausta erityisäitiysvapaan, äitiysvapaan, vanhempainvapaan tai isyysvapaan ajalta.

Vuosilomakustannuskorvausta tulee hakea kuuden kuukauden kuluessa vanhempainrahakauden päättymisestä. Merkitystä ei ole sillä, milloin työntekijä pitää lomansa, eikä sillä, onko lomapalkka tai -korvaus jo maksettu työntekijälle.

Esimerkki:

Työntekijän äitiys- ja vanhempainvapaakausi on ollut 9.6.2011 – 16.4.2012. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle vuosilomapalkan kertyneistä vuosilomapäivistä. Työnantajan on haettava korvausta Kelalta 16.10.2012 mennessä.

Hakemus tehdään Kelan työnantajien asiointipalvelussa tai Kelan nettisivuilta löytyvällä lomakkeella (korvaushakemus vanhempainpäiväraha-ajalta suoritetusta vuosilomakustannuksista SV18sr).

Lisätietoja Kelan sivuilta

Järjestyksenvalvoja pyysi naista odottamaan ja lähti etsimään aiemmin sisään päästämäänsä henkilöä ravintolasta. Järjestyksenvalvojan tavattua tämän baaritiskin jonosta, tyttö myönsi olevansa alaikäinen ja esiintyneensä isosiskoltaan lainaamallaan passilla. Tyttö ei pitänyt asiaa lainkaan vakavana. Järjestyksenvalvoja talutti alaikäisen ovelle isosiskon luokse ja antoi nuorten kuulla kunniansa. Asia jouduttiin jättämään tähän, koska laki ei anna mahdollisuutta saattaa asiaa viranomaisten tutkittavaksi.  

Ravintolat ovat todella heikoilla tämän ongelman edessä. Papereita ei voi edes ottaa haltuun, asia ei kuulu viranomaisille eikä erehdyttämiseen syyllistynyttä nuorta saada minkäänlaiseen edesvastuuseen. Alaikäiset yleensä myös salaavat käyttäneensä lainapapereita, jos viranomaiset selvittävät jälkikäteen alkoholin myymistä alaikäiselle. Ravintolalle tämä on kohtalokasta, sillä alaikäiselle anniskelusta viranomainen lätkäisee ravintolalle surutta viikon anniskelukiellon.

Väittäisin tämän olevan yhtä vakava ongelma kuin alaikäisille alkoholin välittäminen. Siihen tulisi myös puuttua yhtä tarmokkaasti. Eikö ole mitään keinoa, jolla alaikäisten vapaus harhauttaa ravintoloita ja kauppoja iästään mielin määrin loppuisi. Vai onko kyse tahdon puutteesta?

Aikaisemmin yksityisen henkilön harhauttaminen oli rikoslain mukaan rangaistavaa. Rikoslakia uudistettaessa tällaista säännöstä ei pidetty enää mahdollisena. Sisäasiainministeriö valmisteli aikoinaan MaRan aloitteesta säännöstä, jonka tarkoituksena oli sanktioida väärien papereiden käyttö. Tämäkin hanke kaatui eduskunnassa.

Viime aikoina on tullut esiin useita tapauksia, joissa käytetään vanhemman sisaruksen papereita. Alkoholitarkastajalle niitä ei näytetä, koska viranomaisen harhauttaminen on edelleen rangaistavaa. Syntynyt tilanne on yrittäjien oikeusturvan kannalta erittäin hankala.

Ainoa oikeusturvakeino voisi olla siviilikanne, jossa ravintola vaatisi vahingonkorvausta vääriä papereita käyttäneeltä alaikäiseltä. Korvausta vaadittaisiin tulojen menettämisestä, jos alaikäiselle anniskelu on johtanut määräaikaiseen anniskeluluvan peruuttamiseen. Ongelma saisi julkisuutta, mikä voisi hillitä väärien papereiden käyttöä. Kukaan tuskin kuitenkaan haluaa ryhtyä näin raskaaseen menettelyyn ongelman vähentämiseksi.

MaRa esittää alkoholilain uudistamisen yhteydessä, että väärien henkilöpapereiden käyttäminen säädettäisiin uudelleen rangaistavaksi. Myös Alko on tehnyt samanlaisen esityksen.

Veli-Matti Aittoniemi

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.

Kaappausuhasta on myyjien mukaan selvinnyt maksamalla pyydetyn summan muutamista kympeistä satoihin euroihin ja siten varaamalla rinnakkaistunnuksen yrityksen käyttöön. Normaalisti verkkotunnuksen varaaminen maksaa yritykselle kympin tai pari vuodessa.

Kenelläkään ei keskusrikospoliisin mukaan ole voinut olla tietoa vireillä olevista domain-ostoaikeista siten kuin myyntipuheissa on väitetty. Kaappausuhka ei näin ollen ole ollut todellinen. Epäillyistä kaikki ovat suomalaisia.

MaRaan on tullut yhteydenottoja vastaavanlaisista myyntisoitoista. Mikäli epäilet tulleesi huijauksen kohteeksi ja olet maksanut kaappausuhan pelossa rinnakkaisdomainien käyttöön saamisesta, ole yhteydessä poliisiin ja tee asiasta tutkintapyyntö.

Kurssille voi osallistua kerran vuodessa. Edellytyksenä on, että osallistuminen voi tapahtua tuottamatta toiminnallista tai taloudellista haittaa yritykselle. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saavat osallistua kurssille ilman, että heidän peruspalkkaansa vähennetään.

MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat sopineet vuoden 2013 koulutuksista. Ohjeistuksen työnantajatuen piiriin kuuluvista kursseista, niille osallistumisesta ja aikatauluista löydät MaRan jäsensivuilta.

Kurssit ja ohjeistus MaRan työsuhdeasioiden tietopankissa

Tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan palkka todellisten tehtyjen työtuntien määrän mukaisesti.

Kuukausipalkkaisen työntekijän toteutunutta työaikaa tarkastellaan vastaavasti todellisten työtuntien mukaisesti. Tällöin saattaa syntyä tunti lisätyötä, mikäli työaika ei muutoin kolmiviikkoisjakson tai käytettävän tasoittumiskauden aikana tasoitu työehtosopimuksen mukaiseen enimmäismäärään.

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Elintarvikkeisiin, rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta korotetaan 13 prosentista 14 prosenttiin.

Kirjoihin, tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saatuihin korvauksiin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esineiden myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin sovellettava verokanta korotetaan 9 prosentista 10 prosenttiin.

Verottaja uudisti laskumerkintöjä koskevan ohjeen

Verohallinto on uudistanut laskumerkintöjä koskevan ohjeen. Uudessa ohjeessa on yhdistetty kaikki entisen verohallinnon ohjeet. Tutustu päivitettyyn ohjeeseen verohallinnon verkkosivuilla.

Lisätietoja MaRan lakiasiainosastolta

Hiihtokeskusalan palkkoja korotetaan tammikuusta alkaen 1,7 % ja ohjelmapalvelualan palkkoja 1,8 %. Myös lisiä korotetaan vastaavasti. Samassa yhteydessä II paikkakuntakalleusluokka poistuu kokonaan ja kaikissa kunnissa ryhdytään noudattamaan samaa palkkataulukkoa.

Lisäksi luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavat korvaukset nousevat.

Tarkemmat MaRan ohjeet, muun muassa uudet taulukkopalkat, löydät työsuhdeasioiden tietopankista:

Hiihtokeskusalan palkankorotusohje

Ohjelmapalvelualan palkankorotusohje

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontavirasto Valvira aloitti keventämisen ja vähensi yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa liitteiden määrää. Aluehallintovirastoja ohjeistetaan asiasta seuraavasti:

Alkoholilomakkeita päivitetty

Viranomaisten välisen sähköisen tiedonkulun paranemisen myötä anniskelulupahakemukseen ja vähittäismyyntilupahakemukseen vaadittavia liitteitä on karsittu. Hakemusten liitteeksi ei vaadita enää verovelkatodistusta eikä selvitystä hakijan merkitsemisestä veroviranomaisen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakonperintärekisteriin sekä veroviranomaisen työnantajarekisteriin. Aluehallintovirasto hankkii nämä tiedot suoraan viranomaisrekistereistä. Luvanhakijoille alkoholilainsäädännössä asetetut luvansaannin edellytykset pysyvät ennallaan.

Lupahakemuksia sekä anniskelualueen muutoslomaketta on muutettu myös elintarvikehuoneistoja koskeneen lakimuutoksen vuoksi. Elintarvikevalvontaviranomaisen elintarvikehuoneistoa koskeva hyväksymispäätös on poistettu vaadittavien liitteiden listasta, mutta lomakkeisiin on lisätty oma kohtansa elintarvikelain mukaisesta elintarvikehuoneistosta ilmoittamisesta.

Lisäksi anniskelun neljännesvuosi-ilmoitukseen ja vähittäismyynnin vuosi-ilmoitukseen on tehty teknisiä päivityksiä.

Muutokset viedään aluehallintovirastojen internetsivujen (www.avi.fi) lomakeosioihin 7.11.2012. Päivitetyt hakemuslomakkeet linkitetään aluehallintovirastojen internetsivuilta samalla myös Yrityssuomi.fi -sivustolle.

Laajempi keventäminen edellyttää lakimuutoksia

Valvira ja aluehallintovirastot eivät pysty toteuttamaan koko MaRan esittämää muutosta hallinnollisilla päätöksillä. Monet vaadittavista liitteistä mainitaan säännöksissä ja niiden poistaminen edellyttää säännösten muuttamista. Hallinnollista taakkaa voidaan keventää lisää alkoholilain uudistamisen yhteydessä.

MaRa ja Palvelualojen ammattiliitto PAM esittivät myös muita keventämisehdotuksia työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä. Myös näiden ehdotusten toteuttaminen edellyttää alkoholilain tarkistamista.

Lisätietoja MaRan lakiasiainosastolta

Sairausvakuutuslaki muuttui 1.6.2012 seuraavasti:

1. Sairauspäivärahan hakuaika lyheni 2 kuukauteen. Tämä koskee myös työnantajaa, joka maksaa työntekijälleen palkkaa sairauspoissaolon ajalta.
2. Työnantajalle tuli vastuu seurata työntekijän sairauspoissaoloja ja ilmoittaa niistä työterveyshuoltoon viimeistään 1 kuukauden sairauspoissaolon jälkeen.
3. Työnantaja velvoitettiin selvittämään yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä, kun työntekijän työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä.

Työntekijän tulee toimittaa Kelaan työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä viimeistään silloin, kun päivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lausunto koskee työntekijöitä, joiden työkyvyttömyys on alkanut 1.6.2012 tai sen jälkeen ja joilla ei ole aiempia enimmäisaikaan luettavia päivärahapäiviä. Päivärahapäivien kertymästä ja lausunnon tarpeesta informoidaan työntekijän ja työnantajan päätöksissä.

Lähde: KELA

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Työttömyysturvalakia esitetään muutettavaksi niin, että ns. lomakorvauksen jaksotuksesta luovuttaisiin poistamalla työttömyysturvalain 3 luvun 6 §:n 2 momentti. Näin ollen jatkossa työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus ei enää estäisi työttömyysetuuden maksamista. Lakimuutos tulisi esityksen mukaan voimaan 1.1.2013 ja jaksotuksen poistuminen koskisi työsuhteita, jotka päättyvät 1.1.2013 tai sen jälkeen.

Eläkelainsäädäntöön esitetään muutoksia mm. osa-aikaeläkkeen ikärajan ja varhennetun vanhuuseläkkeen osalta. Esityksen mukaan osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee 61 vuoteen. Vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneillä olisi jatkossa mahdollista jäädä osa-aikaeläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana. Tällä hetkellä alaraja on 1953 syntyneillä 60 vuotta ja sitä ennen syntyneillä 58 vuotta. Lisäksi esitetään, että mahdollisuus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen poistetaan.  Muutokset tulisivat voimaan 1.1.2013.

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Esityksen mukaan työntekijälle annettavassa kirjallisessa selvityksessä tai kirjallisessa työsopimuksessa, jossa määritellään työnteon keskeiset ehdot, tulisi määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmetä määräaikaisuuden peruste sekä sopimuksen päättymisen ajankohta. Sopimuksen päättymisajankohdaksi merkitään se ajankohta, joka on sopimusta solmittaessa tiedossa tai arvioitu ajankohta, jos se on kytketty työn valmistumiseen, sijaisuuden päättymiseen tai muuhun objektiiviseen syyhyn.

Lisäksi vuokratyötä tekevän osalta selvityksestä tulisi ilmetä määräaikaisen sopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syy sekä kesto tai arvioitu kesto. Selvityksestä on ilmettävä myös arvio vuokrayrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä. Tällä pyritään parantamaan vuokratyöntekijän mahdollisuutta arvioida työsopimuksensa määräaikaisuuden perustetta sekä tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia.

Tilaajavastuulakiin esitetään lisättäväksi säännös, jonka mukaan vuokratyön tilaajan olisi pyynnöstä ilmoitettava henkilöstön edustajalle vuokratyön käytön syy nykyisin jo annettavien tietojen lisäksi.

Lisätietoja MaRan työmarkkinaosastolta

Sisäasiainministeriö valmistelee parhaillaan yksityisen turvallisuusalan lainsäädännön kokonaisuudistusta. MaRa ja SHKY ovat tässä yhteydessä esittäneet, että hiihtokeskuksella tulisi olla oikeus asettaa järjestyksenvalvoja turvaamaan laskettelijoiden turvallisuutta. Järjestyksenvalvojatoiminta kytkeytyisi luontevasti osaksi niin kutsutta ski patrol -toimintaa.

Rinnesääntöjen vastaisesti lasketteleva voi aiheuttaa vaaratilanteita. Pahimmassa tapauksessa toisten turvallisuudesta piittaamaton laskettelija voi törmätä kovalla vauhdilla pieneen lapseen. Hiihtokeskuksen järjestyksenvalvoja voisi puuttua tehokkaasti toisten turvallisuutta vaarantavan henkilön toimintaan ja vähentää riskiä turmien sattumiseen rinteessä.

Ilman järjestyksenvalvojan oikeuksia toimivien rinnetyöntekijöiden oikeudet rajoittuvat suusanallisiin kehotuksiin, mitkä eivät välttämättä tuota toivottua tulosta. Poliisin kutsuminen ei aina ole käyttökelpoinen ratkaisu, sillä joissakin hiihtokeskuksissa poliisin saaminen paikalle saattaa kestää jopa tunteja. Järjestyksenvalvojalla sen sijaan olisi oikeus tarpeen vaatiessa käyttää myös voimakeinoja henkilön poistamiseksi rinnealueelta ja tämän pääsyn estämiseksi sinne.  

                                                                                                                                                                              Kai Massa

Julkaisemme verkkosivuillamme ajankohtaisia jäseniä askarruttavia kysymyksiä vastauksineen.

Verohallinnon päätöksessä asia todetaan seuraavasti:

Ravintoedun arvo on 5,90 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,90 € ja enintään 9,70 €. Jos tämä määrä alittaa 5,90 € tai ylittää 9,70 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 5,02 € ateriaa kohden.

Lisätietoja MaRassa: Veli-Matti Aittoniemi, 040 736 7705

Tiedon siitä, mitä arvonlisäverokantoja eri tilanteissa - esimerkiksi ennakkomaksuihin - sovelletaan, löydät lakiasioiden tietopankista.

Tutustu myös toimialakohtaisia kysymyksiä veromuutostilanteessa käsittelevään MaRan ohjeeseen vuodelta 2010.

Lisätietoja

Uudet arvonlisäverokannat vuoden 2013 alusta

MaRan lakiasiainosasto

Lisää jäsentarroja voit tarvittaessa tilata Maarit Valtimolta, etunimi.sukunimi@mara.fi, puh. 09 6220 2027.