Kirjaudu MaRan jäsensivuille

Matkailu- ja ravintola-alan vetovoima hienoisessa laskussa

12.06.2017

Matkailu- ja ravintola-ala kiinnostaa nuoria edelleen, mutta edellisvuosia vähemmän, selviää Taloudellinen tiedotustoimisto TATin ja T-Median tekemästä Nuorten tulevaisuusraportista. Matkailu- ja ravintola-alan suosio on keskittynyt vahvasti yläkoululaisten keskuuteen. Alan suosio on vähentynyt erityisesti lukiolaispoikien silmissä.

Matkailu- ja ravintola-ala nähdään edelleenkin vetovoimaisena toimialana eri alojen kiinnostavuutta ja vetovoimaa kysyttäessä. Ala kiinnostaa etenkin yläkoululaisia, jotka näkivät matkailu- ja ravitsemisalan viime vuoden tapaan toiseksi kiinnostavimpana toimialana. Vastaajista yli 28 prosenttia työskentelisi alalla mielellään. Terveyspalvelut koettiin vetovoimaisimmaksi toimialaksi. Kolmanneksi sijoittui kulttuuri- ja viihdeala.

Lukiolaisten keskuudessa matkailu- ja ravintola-alan vetovoima on sen sijaan hieman hiipunut. Lukiolaiset näkivät alan 11. vetovoimaisimpana toimiala, kun viime vuonna ala sijoittui seitsemänneksi ja vuonna 2015 neljänneksi mielenkiintoisimmaksi toimialaksi. Lukio-opiskelijoita kiinnosti eniten kulttuuri- ja viihdeala, terveyspalvelut sekä opetus- ja koulutusala.

Matkailu- ja ravintola-alan vetovoima oli monen muun alan tapaan jakautunut vahvasti sukupuolen mukaan. Yläkoululaiset tytöt työskentelisivät alan tehtävissä toiseksi mieluiten kaikista toimialoista. Lukiolaistytöt sijoittivat alan kuudenneksi mielenkiintoisimmaksi toimialaksi. Yläkoululaisten poikien keskuudessa mara-ala sijoittui vasta kymmenenneksi. Lukiolaisten poikien keskuudessa ala ei mahtunut kahdenkymmenen mielenkiintoisimman toimialan joukkoon.

Perinteiset asenteet näkyvät myös uskomuksina sukupuolten kykyjä kohtaan: 51 prosenttia yläkoululaisista pitää esimerkiksi tyttöjä poikia parempina äidinkielessä, kun vastaava luku on poikien kohdalla vain 4 prosenttia. Lisäksi tyttöjä pidetään parempina luovissa oppiaineissa sekä kielissä, poikia puolestaan liikunnassa, luonnontieteissä, historiassa ja matematiikassa.

 

Hyviin työllisyysnäkymiin uskoi vain neljännes

Matkailu- ja ravintola-alan vahvuuksina nähtiin kiinnostavat työtehtävät sekä hyvä työilmapiiri. Hyvän työilmapiirin sekä tehtävien kiinnostavuuden koettiin kuvaavan matkailu- ja ravintola-alaa kaikista toimialoista parhaiten. Alan heikkoudeksi vastaajat nostivat palkkatason. Hyviin työllisyysnäkymiin uskoi vain neljännes.

Ammattiryhmiä kysyttäessä yläkoululaiset työskentelisivät mieluiten matkaoppaan, kokin tai ravintola-/kahvilayrittäjän tehtävissä. Lukiolaisia kiinnosti niin ikään matkaoppaan tehtävät sekä hotellin vastaanottovirkailijan ja kahvilatyöntekijän työt. Kokin ja tarjoilijan ammatit eivät herättäneet erityistä mielenkiintoa lukiolaisten keskuudessa.

"Matkailu- ja ravintola-ala on haasteen edessä. Alan vetovoima on hieman laskussa, mikä näkyy myös kevään yhteishaun alustavissa tuloksissa. Jokaisen alan toimijan olisi pyrittävä kehittämään alan vetovoimaa määrätietoisesti. Keskeisessä roolissa ovat alan yritykset, jotka tarjoavat nuorelle usein ensikosketuksen työelämään TET-harjoittelun tai kesätyöpaikan kautta. Koulutuspolku valitaan usein jo yläkoulun alkuluokilla”, sanoo MaRan asiantuntija Kaisa Laurila.

”Matkailu- ja ravintola-alan erinomaiset kasvunäkymät ja jo nyt vaivaava pula ammattitaitoisista kokeista, tarjoilijoista ja vuoroesimiehistä kärjistävät tilannetta entisestään. Nuorten ymmärrystä matkailu- ja ravintola-alan erinomaisista työllistymismahdollisuuksista tulisi vahvistaa nykyisestä.”

 

Lukio ja yliopisto vahvistavat suosiotaan, uravalinnoissa nojaudutaan yhä enemmän lähipiiriin

Lukion ja korkeakoulutuksen suosio jatkaa kasvuaan.Yläkoululaisista kaksi kolmesta suunnitteli lukio-opintoja yläasteen jälkeen. Ammattiopisto kiinnosti neljännestä kaikista vastaajista. Lukion suosio keskittyy vahvimmin eteläisen ja Keski-Suomen kasvukeskuksiin. Uudellamaalla ammatillinen koulutus kiinnosti vain 15 % vastaajista. Ammatillisen koulutuksen suosio on vahvinta Pohjois-Karjalassa ja Savossa.

Yliopisto opintoväylänä on kasvattanut suosiotaan tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Lukiolaisista 79 prosenttia aikoi hakea yliopistoon täysin tai aika varmasti. Ammattikorkeakouluun hakeutumista suunnitteli 39 prosenttia vastaajista. Vielä vuonna 2011 ammattikorkeakoulu kiinnosti 55 prosenttia lukiolaisista.

Välivuoden suosion kasvulle ei vieläkään näy loppua. Lähes 30 prosenttia lukiolaisista aikoo pitää välivuoden opintojen päätyttyä. Välivuoden pitäminen on erityisesti lukiolaistyttöjen suunnitelmissa. Tärkein syy välivuoden pitämiselle on tulevaisuuden miettiminen.

Nuorten ohjaaminen ura- ja koulutusvalinnoissa ei ole pelkästään koulun vastuulla. Etenkin yläkoululaiset nojautuvat tulevaisuuden valintoja tehdessään yhä vahvemmin vanhempiin, sukulaisiin ja ystäviin. Myös TET-jakson kokemukset ohjaavat tulevia päätöksiä tulevasta koulupaikasta. Lähes kolmannes yläkoululaisista toivoisi, että TET-jaksot olisivat nykyistä pidempiä. Lukiolaisille oppilaitosten verkkosivut, koulussa pidetyt info- ja esittelytilaisuudet sekä ystäväpiiri ovat tärkeimpiä tietolähteitä opiskeluvalintoja tehtäessä.

”Lähipiirin merkitys tietolähteenä on vahvistunut kuluneen kahden vuoden aikana merkittävästi. On tärkeää, että nuorten lisäksi myös vanhemmilla olisi tätä päivää vastaava kuva kansainvälisestä ja lukuisia työmahdollisuuksia tarjoavasta toimialastamme”, tiivistää Laurila.

 

 

Lisätietoa:

Kaisa Laurila
tiedottaja, asiantuntija
p. 050 518 0798, etunimi.sukunimi@mara.fi

Reeta Sutinen
tutkimuspäällikkö
p. 040 511 9936 etunimi.sukunimi@t-media.fi

 

Vuosittaiseen Kun koulu loppuu -tutkimukseen vastasi lähes 8 000 nuorta. Nuorilta kysyttiin laajasti tulevaisuudensuunnitelmiin, jatko-opintoihin ja työelämäodotuksiin liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen toteutti Taloudellinen tiedotustoimisto TATin toimeksiannosta tutkimusyhtiö T-Media.


Yhteistyökumppanit

Fennia Hartwall Hartwa Trade Valio Saarioinen Accountor Metos Santa Maria Paulig Winpos Läntmannen Unibake